Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut
Suurituloiset äänestivät presidentinvaaleissa selvästi vilkkaammin kuin pienituloiset. Samaten korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia kuin perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet, selviää Tilastokeskuksen presidentinvaalit-tilaston tiedoista.
Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti nousi molemmissa vaaleissa yli 90 %:n. Ensimmäisessä vaalissa se oli peräti 33,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vain perusasteen koulutuksen suorittaneilla.
”Tulot, koulutus ja ikä vaikuttavat meillä äänestysaktiivisuuteen kaikissa vaaleissa. Tässä ei juuri ole eroja viime vuosien vaaleissa. Vaalien välillä toki erot ryhmien aktiivisuudessa voivat kaventua tai suurentua, mutta iso kuva ei käytännössä muutu”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Fredriksson.
Ylimpään tuloviidennekseen kuuluneista äänesti ensimmäisessä vaalissa 87,2 % ja toisessa 83,8 %. Alimmassa viidenneksessä ensimmäisen vaalin äänestysaktiivisuus oli 62,0 % ja toisen vaalin 57,0 %. Tulotiedot on saatu viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2022, ja ne viittaavat käytettävissä oleviin rahatuloihin.
”Mitä korkeampi äänestysprosentti on, sitä enemmän äänestysaktiivisuus tyypillisesti kasvaa passiivisemmissa ryhmissä. Esimerkiksi perinteisesti aktiivisimmassa ikäryhmässä, yli 70-vuotiaissa, äänestysaktiivisuuden ero presidentinvaalien ja vuoden 2023 eduskuntavaalien välillä oli melko pieni. Nuoremmissa ikäluokissa aktiivisuus nousi suhteellisesti enemmän”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Minna Wallenius.
Kaiken kaikkiaan presidentinvaalien ensimmäisessä vaalissa äänestettiin vilkkaammin kuin toisessa vaalissa. Ikäryhmistä matalin äänestysaktiivisuus oli 19-vuotiailla miehillä, 54,2 % ensimmäisessä ja 46,0 % toisessa vaalissa. Sekä miesten että naisten äänestysaktiivisuus laski toisessa vaalissa eniten 18-vuotiaiden ikäryhmässä – miehillä jopa 12,0 prosenttiyksikköä. Vieraskielisten äänestysaktiivisuus jäi selvästi kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia matalammaksi.
Äänestäneiden taustatiedoista voidaan saada tilastotietoa ennakkoon äänestäneistä koko maassa sekä vaalipäivänä äänestäneistä niiltä äänestysalueilta, joilla on käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri. Tiedot ovat näin melko edustavia lukuun ottamatta muutamien suurten kaupunkien aliedustusta. Esimerkiksi Helsingin vaalipiirissä sähköinen rekisteri on käytössä vain kahdella äänestysalueella.leipis
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna WalleniusYliaktuaari
Puh:0295 512 749minna.wallenius@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Pahoinpitelyistä epäillyt yhä nuorempia16.5.2024 08:01:37 EEST | Tiedote
Pahoinpitelyistä epäillyn yleisin ikä on laskenut edellisen kolmen vuoden aikana selvästi aiemmasta.
Etätöitä tehdään edelleen enemmän kuin ennen koronakriisiä – naiset ohittivat miehet7.5.2024 08:01:59 EEST | Tiedote
Naiset tekivät etätöitä ensimmäistä kertaa miehiä yleisemmin vuonna 2023. Työolotutkimuksen tiedoista selviää myös, että etätöitä tekevien osuus palkansaajista laski 35 %:n tasolle, kun se koronakriisin aikana vuonna 2021 oli korkeimmillaan yli 40 %.
Asuntojen hinnat laskivat koko maassa tammi-maaliskuussa – asuntokauppa edelleen vaisua3.5.2024 08:01:53 EEST | Tiedote
Erityisesti perheasuntojen hinnat laskivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta. Pienien osakeasuntojen hintojen lasku oli sen sijaan maltillisempaa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen osakeasuntojen hinnat -tilastosta.
Maahanmuutto kasvoi entisestään alkuvuonna25.4.2024 08:00:55 EEST | Tiedote
Suomen väestönkasvua piti tammi–maaliskuussa yllä maahanmuutto, joka kasvoi edelleen viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää väestön ennakkotilaston tiedoista.
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme