Jyväskylän yliopisto

Iäkkäiden ihmisten liikkuminen palautuu hitaasti ennalleen koronaviruspandemian jäljiltä

Jaa

Iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella heikkenivät koronaviruspandemian alussa alkukesällä 2020, vaikka liikunnan määrä lisääntyi. Noin kaksi vuotta pandemian puhkeamisen jälkeen vuosina 2021–2022 tehdyssä seurantatutkimuksessa iäkkäiden ihmisten liikkumisessa tapahtuneiden muutosten havaittiin jossain määrin palautuneen, mutta ei täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle.

Mostphotos

Keväällä 2020 koronaviruspandemia ja siihen liittyvät rajoitukset vaikuttivat lähes jokaisen elämään. Pandemian seurauksena iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni sekä koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella, eli tavata muita ihmisiä ja osallistua kodin ulkopuolisiin aktiviteetteihin, heikkenivät. Liikunnan määrä sen sijaan lisääntyi. 

“Pandemian alussa sosiaalista kanssakäymistä sekä kodin ulkopuolista toimintaa rajoitettiin ja sen vuoksi ulkoilu ja luonnossa liikkuminen vaikuttivat lisääntyvän. Tämä selittänee iäkkäiden ihmisten liikunnan lisääntymistä siitä huolimatta, että elinpiiri pieneni ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella heikkenivät”, kertoo väitöskirjatutkija Katja Lindeman Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta ja Gerontologian tutkimuskeskuksesta.  

Vuosina 2021–2022 toteutetussa seurantatutkimuksessa havaittiin, että iäkkäiden ihmisten elinpiiri ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella palautuivat jossain määrin, vaikka eivät täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle.  

”Pitkittynyt pandemia, korkeat tartuntaluvut ja vaihtelevat rajoitukset sekä tutkimuksen osallistujien ikääntyminen voivat selittää, miksi vuonna 2020 tapahtuneiden liikkumisen muutosten ei havaittu täysin palautuneen vuosien 2021–2022 aikana. Vaikka suurin osa koronarajoituksista poistui helmikuussa 2022, osa iäkkäistä ihmisistä saattoi edelleen esimerkiksi vältellä ruuhkaisia paikkoja tartunnan pelossa”, pohtii väitöskirjatutkija Lindeman.   

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että hyvä liikkumiskyky ja autoilumahdollisuus ovat keskeisiä tekijöitä iäkkäiden ihmisten itsenäisessä liikkumisessa kodin ulkopuolella. Pandemian aikana näiden kahden tekijän yhteisvaikutuksen havaittiin korostuvan. Hyvän liikkumiskyvyn havaittiin olevan yhteydessä sekä korkeampaan liikunnan määrään että elinpiirin vähäisempään pienenemiseen pandemian ensimmäisen aallon aikana. Lisäksi autoilumahdollisuus vaikutti myönteisesti elinpiirin laajuuteen ja auttoi ylläpitämään elinpiiriä laajempana myös iäkkäillä, joiden liikkumiskyky oli heikentynyt.  

”Tutkimuksemme perusteella pandemia on vaikuttanut eri tavalla kotona asuvien iäkkäiden ihmisten liikkumiseen riippuen heidän resursseistaan. Erityisesti ne, joiden liikkumiskyky on ollut heikentynyt ja jotka eivät ole itse ajaneet autoa, ovat olleet suurimmassa riskissä elinpiirin rajoittumiselle alle kriittisen tason, jonka on todettu ennustavan esimerkiksi toimintakyvyn laskua ja heikentynyttä elämänlaatua. Heikoimmassa asemassa olevat iäkkäät ihmiset saattavatkin tarvita erityistä huomiota ja tukea lisätäkseen liikkumista kodin ulkopuolella”, jatkaa väitöskirjatutkija Lindeman. 

Tutkimusjulkaisut kuuluvat Europan tutkimusneuvoston, Suomen Akatemian ja Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittamaan AGNES-hankkeeseen, johon osallistuneilta 75-, 80- ja 85-vuotiailta jyväskyläläisiltä selvitettiin itseraportoitua fyysistä aktiivisuutta, elinpiiriä ja koettua ulkona liikkumisen autonomiaa vuosina 2017–2018 suoritetuissa alkumittauksissa, valmiuslain aikana touko-kesäkuussa 2020 sekä vuosina 2021–2022 toteutetuissa seurantamittauksissa. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC).  

Lisätietoja 

Katja Lindeman, väitöskirjatutkija 
Liikuntatieteellinen tiedekunta ja Gerontologian tutkimuskeskus 
Jyväskylän yliopisto 

katja.m.lindeman@jyu.fi , +358504733214 

Alkuperäisjulkaisut 

Lindeman, K., Karavirta, L., Koivunen, K., Keskinen, K.E., Eronen, J., Portegijs, E. & Rantanen, t. 2024. Longitudinal changes in life-space mobility and autonomy in participation outdoors among Finnish community-dwelling older adults from pre-COVID-19 to through the pandemic. Aging Clin Exp Res 36, 85. https://doi.org/10.1007/s40520-024-02734-6 

Lindeman, K., Karavirta, L., Eronen, J., Kajan, N., Portegijs, E., & Rantanen, T. 2023. Physical Activity Changes From Before to During the First Wave of the COVID-19 Pandemic Among Community-Dwelling Older Adults in Finland. Journal of Aging and Physical Activity, Ahead of Print. https://doi.org/10.1123/japa.2022-0281 

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uusimmat liikunnan ja terveyden opinnäytetyöt esitellään yleisölle Liikuntatieteellisen tiedekunnan Tieteen päivässä 8.5.2024 Agorassa3.5.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Liikuntatieteellisen tiedekunnan Tieteen päivä järjestetään keskiviikkona 8.5.2024 Agorassa. Tapahtuman keskipisteessä ovat opiskelijat ja väitöskirjatutkijat, jotka pääsevät päivän aikana esittelemään valmistuvia opinnäytetöitään. Päivän tarkoituksena on nostaa esiin ja juhlistaa tiedekunnan monipuolista tutkimusta ja tarjota opiskelijoille harjoitusta ja kokemusta tieteellisen työn esittämisestä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye