Helsinki viljelee hiiltä sitoen – pellot vehreinä koko kasvukauden

Uudistavassa viljelyssä maan hiilipitoisuutta lisätään viljelemällä runsaasti biomassaa tuottavia kasvustoja, ruokkimalla maan pieneliöstöä ja pitämällä pellot kasvipeitteisinä mahdollisimman suuren osan vuodesta. Samalla maan voimakasta muokkaamista vältetään.

Päätös uudistavaan viljelyyn siirtymisestä tehtiin neljä vuotta sitten Helsingin kaupunkiympäristön toimialan kanssa, ja ensimmäiset pellot viljeltiin uudistavalla menetelmällä vuonna 2021. Kokemukset ovat olleet opettavaisia. Staran vastaavan luontomestarin Aleksi Kankareen mukaan Helsingin pellot soveltuvat hyvin uudistavaan viljelyyn.

– Hoidamme Tuomarinkylän kartanon ja Haltialan tilan kartanomaiden perinnemaisemaa maatalouden keinoin. Koska maisemapelloilla ei ole tuotantotilojen satopaineita, voimme kokeilla eri viljelymenetelmiä rohkeammin, Aleksi Kankare sanoo.

– Myös yleinen ilmapiiri kannustaa ilmastoystävällisiin, vesistöjä suojeleviin ja luonnon monimuotoisuutta tukeviin tekoihin. Jaamme mielellämme tietoa uudistavan viljelyn kokemuksistamme myös muille.

Peltojen hiilinegatiivisuuden toteutumista seurataan laskennallisesti. Laskennassa hyödynnetään esimerkiksi uudistavaan viljelyyn kuuluvien kerääjäkasvien sekä varsinaisen viljelykasvin keskimääräistä kykyä sitoa hiiltä itseensä.

Pellot saavat lisää vihreitä viikkoja

Viljelytavan muutos näkyy kaupunkilaisille pidempään vehreinä peltoina. Uudistavassa viljelyssä peltojen ”vihreät viikot” lisääntyvät, kun pelloille kylvetään varsinaisen viljelykasvin lisäksi kerääjäkasveja.

– Kun pelto on vihreä koko kasvukauden ajan, maassa olevilla mikrobeilla on syötävää, eikä orgaanista ainesta katoa samalla tavoin kuin kynnetyltä pellolta, Aleksi Kankare sanoo.

Kerääjäkasvi kasvaa ensin viljelykasvin varjossa. Puinnin jälkeen kerääjäkasvi jää pellolle, saa valoa ja pitää pellon vehreänä syksyyn saakka. Samalla se nappaa itseensä liukoisia ravinteita ja ehkäisee niiden valumista vesistöihin. Lisäksi kerääjäkasvi ehkäisee peltomaan rappeutumista: kasvin juuret sitovat maata, eivätkä sateet vie maata mukanaan.

Viljelytavan muutos tuo myös lisätyötä. Kun maan voimakkaasta muokkaamisesta ja rikkakasvien torjunnassa käytetystä glyfosaatista on luovuttu, peltojen rikkakasvit lisääntyvät. Nyt rikkakasveja torjutaan useilla matalilla muokkausajoilla. Matalilla muokkausajokerroilla myös estetään kerääjäkasvien muuntuminen ei-toivotuiksi rikkakasveiksi.

Kaupungin pelloilla kasvaa viljoja, öljykasveja ja maisemakasveja

Helsingin peltojen kylvöt alkavat yleensä vapun tienoilla maan kuivuttua. Tulevana kesänä Tuomarinkylän ja Haltialan pelloilla viljellään 46,5 hehtaaria kevätrypsiä, 45 hehtaaria kevätvehnää, 37,6 hehtaaria kauraa ja 8,5 hehtaaria kevätohraa. Lisäksi pelloilla kasvaa muun muassa rehunurmea, auringonkukkaa ja maisemakasveja. Kasvien kylvöalat vaihtelevat vuosittain.

Yhteensä Helsingin kaupungilla on peltoja noin 330 hehtaaria. Niistä noin 260 hehtaaria on viljeltyjä peltoja ja noin 70 hehtaaria luonnonhoitonurmea.

Pelloilta saatava sato myydään pääosin maatalouden keskusliikkeisiin. Nurmirehua ja pieni määrä viljaa käytetään Haltialan eläinten ruokana. Viljaa syötetään myös Helsingin riistaruokintapaikoilla käyville eläimille.

Lisätietoja:
vastaava luontomestari Aleksi Kankare
p. 040 137 3859
aleksi.kankare@hel.fi