Kalastuksen painottuminen alkukesään voi pienentää lohien keskikokoa
Lohien perimän tutkimuksessa paljastui, että kalastuksen painottuminen esimerkiksi alkukesään voi muuttaa lohikantojen lisääntymisikää ja keskikokoa. Tieto auttaa kalastuksen suunnittelussa ja lohikantojen monimuotoisuuden suojelussa.
Helsingin yliopiston johtama tuore tutkimus selvitti, kuinka eri aikoina kutuvaellusta kalastetut Itämeren lohet eroavat toisistaan perinnöllisesti.
Suuret ja vanhat lohet vaeltavat kutemaan muita ikäluokkia aiemmin eli kalastuskauden alussa loppukeväästä-alkukesästä. Tutkimus osoitti, että etenkin alkukesästä kalastus kohdistuu sekä Pohjanlahden rannikolla että Tornionjoessa voimakkaasti suuriin lohiin, jotka kantavat niin kutsuttua ”suuren lohen geenimuotoa”. Kyseinen geenimuoto ohjaa lohta kasvamaan suurikokoiseksi ja tulemaan sukukypsäksi vanhempana kuin muut lohet. Lohikantojen elinvoimaisuus voi kärsiä, jos suuret lohet vähenevät.
Geneettiset analyysit tuhansista vuosien 1928 ja 2020 välillä kalastetuista luonnonlohista osoittivat, että vuodesta riippumatta suuren lohen geenimuotoa kantavat lohet olivat saaliissa yleisempiä kesän kynnyksellä kuin myöhemmin kalastuskauden aikana.
– Löydös viittaa siihen, että jos kalastus painottuu tiettyyn aikaan, se voi aiheuttaa evolutiivisia muutoksia lohen sukukypsyysiässä ja siten kalastettavien lohien koossa. Voimakas kalastus alkukesästä saattaa johtaa siihen, että suuren lohen geenimuoto vähenee ja lohet kutevat aiempaa nuorempina ja pienempinä, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja Antti Miettinen Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkijoiden mukaan suurten lohien väheneminen olisi huono uutinen lohikantojen lisääntymismenestykselle, monimuotoisuudelle ja kookkaita saaliita suosiville kalastajille.
Geenitiedolla selkoa kiistanalaisiin kysymyksiin
Tutkimuksessa analysoitiin Pohjanlahden rannikon lohirysien ja Tornionjoen vapakalastajien saalista. Molemmissa saalis koostui alkukesästä loppukesää enemmän lohista, jotka kutevat Tornionjoen ja Kalixjoen yläjuoksuilla. Itämeren lohen suurin kanta kutee Tornionjoen ja Kalixjoen laajassa jokisysteemissä.
– Alkukauden kalastus sekä merellä että joella kohdistuu erityisen vahvasti näiden jokien latvavesiltä lähtöisin oleviin lohiin, mikä kannattaa huomioida kalastuksensäätelyssä ja näiden lohikantojen elinvoimaisuuden turvaamisessa, Miettinen sanoo.
Itämeren lohikannat ovat tärkeitä taloudellisesti, kulttuurisesti ja ekosysteemien toiminnan kannalta. Luonnonvarakeskuksen mukaan viime kesänä Itämeren suurimpaan lohijokeen Tornionjokeen nousi kutemaan huolestuttavan vähän lohia. Myös lohenkalastuksen lakisääteinen ajoitus merellä ja Tornionjoessa on herättänyt Suomessa runsaasti keskustelua ja kysymyksiä, joihin vastajulkaistu tutkimus pyrkii vastaamaan. Tutkimus auttaa ymmärtämään, miten kalastuksen ajallinen painottuminen vaikuttaa lohikantojen ominaisuuksiin.
– Tutkimus vankisti tietopohjaa lohikantojen monimuotoisuuden säilyttämisestä tasapainoisella kalastuksella, kertoo erikoistutkija Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskuksesta.
Kalastussäädökset rajoittavat Itämeren lohen kalastuksen sallittua ajankohtaa ja saalismääriä. Osa rajoituksista pyrkii ehkäisemään suurten, loppukeväällä ja alkukesästä vaeltavien lohien liiallista kalastusta.
– Tutkimuksemme osoittaa, että alkukesän kalastuksen rajoittamisessa ollaan oikeilla jäljillä. Jatkossa on tarpeen arvioida vielä tarkemmin, kohdistuuko nykyinen kalastus tasapuolisesti lohikantojen perimältään erilaisiin osatekijöihin. Seurantatutkimus voisi näyttää, tapahtuuko lohikannoissa todella evolutiivisia muutoksia kalastuksensäätelyn muuttuessa, Romakkaniemi pohtii.
Alkuperäinen artikkeli
Temporal allele frequency changes in large-effect loci reveal potential fishing impacts on salmon life-history diversity
Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen (Luke), Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) ja University of the Highlands and Islands (UHI) -yliopiston yhteistyönä.
Tutkimuksessa analysoidut Itämeren lohen näytteet ovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) näytearkistoista. Tutkitut lohet kalastettiin vuosien 1928 ja 2020 välillä Tornionjoelta, Kalixjoelta ja Pohjanlahden rannikolta. Kalastettujen lohien suomunäytteistä eristettiin tutkimuksen geneettisissä analyyseissä käytetty DNA.
Tutkimuksen rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö, kalastonhoitomaksuvarat, Luonnonvarakeskus, Tornionjoen kalaluvista saadut tuotot, Alfred Kordelinin säätiö, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys (Betty Väänäsen rahasto), Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Suomen Luonnonsuojelun Säätiö (Itämeri-rahasto), Suomalainen Tiedeakatemia, Helsingin yliopisto, Swedish Agency for Marine and Water Management, Swedish Research Council Formas, Kempestiftelserna ja Euroopan unioni.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Miettinen, FT, Helsingin yliopisto, antti.aj.miettinen@helsinki.fi / antmiet@gmail.com, puh. 044 999 4299, Twitter/X: @anttimietti
Atso Romakkaniemi, FT, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, atso.romakkaniemi@luke.fi, puh. 029 532 7416
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kutsu: Uusien professorien juhlaluennot 29.5.202420.5.2024 08:41:14 EEST | Kutsu
Helsingin yliopiston 25 uutta professoria kertoo tieteenalojensa tuoreista tutkimustuloksista keskiviikkona 29.5. klo 14.15–16.15. Juhlaluennot pidetään yliopiston päärakennuksessa, os. Fabianinkatu 33 ja luentoja on mahdollista seurata myös suoratoistona.
Laulaminen korjaa aivojen kieliverkostoa aivoverenkiertohäiriön jälkeen16.5.2024 07:45:00 EEST | Tiedote
Laulaminen kuntouttaa puheentuottoa aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä afasiassa. Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, mihin laulamisen kuntouttava vaikutus aivoissa perustuu.
Kulta, hopea ja kupari kierrätysmateriaaleista aiempaa kestävämmillä menetelmillä15.5.2024 15:17:42 EEST | Tiedote
Elektroniikkajäte, vanhat akut tai aurinkopaneelit ovat muuttumassa kaivostoiminnan rinnalle tärkeäksi arvometallien lähteeksi. Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet menetelmiä, joilla arvometallit voidaan liuottaa ja erotella samalla kertaa ja lisäksi liuotin voidaan uusiokäyttää.
Uskonnollinen pukeutuminen työpaikalla tukee monimuotoisuutta ja tasa-arvoa15.5.2024 08:34:33 EEST | Tiedote
Suomi monimuotoistuu. Se näkyy myös työpaikoilla, joten sitä on tärkeää ymmärtää ja tukea. Yksi monimuotoistumisen merkki on uskonnollinen pukeutuminen.
Finna.fi laajentaa palveluaan pohjoissaamenkielisille15.5.2024 07:26:00 EEST | Tiedote
Suomen johtava kulttuurin ja tieteen hakupalvelu Finna.fi palvelee nyt pohjoissaamen kielellä. Pohjoissaamenkieliset pääsevät ensi kertaa käyttämään kirjastojen, arkistojen ja museoiden tarjoamia verkkosisältöjä ja -palveluita omalla äidinkielellään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme