Asuntojen tonttivaranto uuteen ennätykseen pääkaupunkiseudulla

Asumisen tonttivaranto saavutti jälleen uuden ennätyslukeman

Tonttivaranto kuvaa, kuinka paljon voimassa olevissa asemakaavoissa on vielä jäljellä käyttämätöntä rakennusoikeutta. Juuri julkaistun, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) tuottaman tonttivarantokatsauksen mukaan pääkaupunkiseudulla oli asumiseen tarkoitettua asemakaavavarantoa jäljellä 9,08 miljoonaa kerrosneliömetriä viime vuodenvaihteen tilanteessa. Tästä 5,46 miljoonaa kerrosneliömetriä on kerrostalojen rakentamiseen tarkoitettua varantoa ja 3,61 miljoonaa kerrosneliömetriä pientalojen rakentamiseen. Varanto kasvoi ensimmäistä kertaa yli yhdeksään miljoonaan kerrosneliömetriin.

- Asumisen varanto kasvoi pääkaupunkiseudulla vuoden 2023 kuluessa poikkeuksellisen paljon, lähes 900 000 kerrosneliömetriä. Kasvua selittää pääosin se, että Helsingissä tuli voimaan suuri määrä asuinkerrosalaa viime vuonna, ja osin se, että asunnoille myönnetyt rakennusluvat vähenivät, kertoo HSY:n erityisasiantuntija Heikki Levola.

Varanto mahdollistaa useiden kymmenien tuhansien asuntojen rakentamisen

Viime vuonna uutta rakennusoikeutta lainvoimaistui Helsingissä muun muassa Malmin lentokenttäalueen eteläpuolella, Koivusaaressa ja Pasilassa. Merkittäviä kerrostalovarantokeskittymiä oli jo aikaisemmin voimaan tulleissa asemakaavoissa Jätkäsaaressa, Sörnäisissä ja Laajasalossa. Espoossa kerrostalovarantoa on erityisesti Länsimetron varrella ja Keran asemanseudulla, ja Vantaalla Kivistössä ja Veromiehen alueella.

Kerrostalojen rakentamismahdollisuudet keskittyvät rakenteilla oleville alueille, kun taas pientalovaranto jakautuu huomattavasti tasaisemmin ympäri pääkaupunkiseutua. Asemakaavoitus on mahdollistanut erityisesti kerrostalorakentamista viime vuosina, ja pientalovarannon määrä on ollut laskussa. Yksistään tyhjillä tonteilla sijaitseva varanto mahdollistaa useiden kymmenien tuhansien kerros- ja pientaloasuntojen rakentamisen pääkaupunkiseudulle.

- Kerrostalopainotteinen asemakaavoitus heijastuu myös varantolukuihin. Kerrostalovaranto kasvaa välillä nopeastikin samalla, kun pientalovaranto on ollut jo pitkään pääsääntöisesti laskussa, Levola tarkentaa.

Pääkaupunkiseudun kaupungit omistavat selkeästi suurimman osan maasta, jolla on kerrostalovarantoa. Pientalovarannosta suurin osa on yksityishenkilöiden ja perikuntien hallussa.

Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. HSY tuottaa tietoa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten asemakaavojen varantotilanteesta eli tonttivarannosta. Tonttivaranto kuvaa, kuinka paljon voimassa olevissa asemakaavoissa on vielä jäljellä käyttämätöntä rakennusoikeutta.

HSY tuottaa kahdesti vuodessa tonttivarannosta avoimena datana paikkatietoaineiston. Korttelin tarkkuudella tuotettu aineisto on kaikille avoin, ja se on tarkasteltavissa HSY:n avoimen datan karttapalvelussa. Tonttivarantokatsaus perustuu tuoreimpaan SeutuRAMAVA-paikkatietoaineistoon, joka kuvaa voimassa olevien kaavayksiköiden tilannetta pääkaupunkiseudulla vuodenvaihteessa 2023–2024. 

Lisätietoa:

• Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2024 (pdf)
• Tonttivarannon kehitys pääkaupunkiseudulla
• Voimassa olevien asemakaavojen varanto kortteleittain kartalla