Pirkanmaan ELY-keskus

Raakulle ja taimenelle paremmat olot − Hämeenkyrön Turkimusojaa aletaan kunnostamaan

Jaa

Ensi viikolla alkavissa Hämeenkyrön Turkimusojan kunnostuksissa joenpohjan olosuhteita parannetaan raakulle ja taimenelle paremmin sopiviksi. Kunnostukset ovat osa LIFE Revives -hanketta, jossa jokihelmisimpukan ja taimenen elinympäristöjä parannetaan Pirkanmaan kolmessa raakkujoessa: Turkimusojalla, Ruonanjoessa ja Pinsiön-Matalusjoessa.

pieni puro, jonka yllä lehvästöä
Hämeenkyrön Turkimusojaa aletaan kunnostamaan erittäin uhanalaiselle raakulle paremmaksi paikaksi elää ja lisääntyä. Kuva: Katja Vainionpää, Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan raakkujokien kunnostuksissa päästään tositoimiin maanantaina 24. kesäkuuta, kun Pirkanmaan ELY-keskus yhdessä urakoitsijan kanssa aloittaa Turkimusojan kunnostukset Hämeenkyrössä. Joen parannuksia tehdään puumateriaalilla kunnostaen, kutualueita ennallistamalla, vaellusesteitä poistamalla, suojaamalla jokipenkkoja eroosiolta sekä perustamalla raakkulastentarhoja. Kunnostustoimenpiteet tukevat toinen toisiaan.

Kunnostusten tavoitteena on lisätä raakulle ja sen isäntäkalalle taimenelle soveltuvia elinympäristöjä, monimuotoistaa jokea ja saada raakku lisääntymään.

Kilpailutuksessa uomakunnostuksien tekijäksi valikoitui Hyötyvuokraus Oy.
− Minä ja koko työporukka odotamme innolla tuon erittäin uhanalaisen lajin kohtaamista. Tällaisen suojelukohteen ennallistamistyön haasteet ovat hyvä motivaattori tekemiselle ja antavat koko ryhmälle oppia uhanalaisen lajin suojelusta, Pekka Kaukonen Hyötyvuokraus Oy:lta toteaa.

"Minä ja koko työporukka odotamme innolla tuon erittäin uhanalaisen lajin kohtaamista."

Puumateriaalilla kunnostettaessa jokeen sijoitetaan puuta, joka vähentää pohjan liettymistä. Luonnontilaisessa purossa onkin paljon puuainesta, se lisää virtaus- ja syvyysvaihteluja sekä suojapaikkoja. Menetelmä parantaa joenpohjan happiolosuhteita ja puhdistaa pohjasoraa raakunpoikasille sopivaksi ympäristöksi sekä taimenen kutualueiksi ja suojapaikoksi.

Raakku tarvitsee taimenen isäntäkalakseen voidakseen lisääntyä, sen vuoksi kunnostuksissa parannetaan kalojen lisääntymisalueita. Joenpohjaa möyhennetään ja siivilöidään sopivien kutualustojen aikaansaamiseksi. Tavoitteena on luoda noin 85 kutualuetta Turkimusojalle. Myös raakulle luodaan soveltuvia sora-alueita, eli niin sanottuja raakkulastentarhoja, joita tehdään yhteensä 25 kappaletta.

Turkimusoja on noin viiden kilometrin mittainen pieni ja kapea puro. Joki alkaa Hämeenkyrön Järvenkylänjärvestä ja päätyy Pappilanjokeen metsäisten hiekkaharjujen keskellä. Siinä oleva hienojakoinen hiekka tuottaa pääasiassa ongelmia sen täyttäessä tai tukkiessa väleiköt sorassa, joka taas hiekkaa isorakeisempana ja puhdashappisena toimii hyvänä lisääntymispaikkana. Eroosiosuojauksessa paljaita jokipenkkoja suojataan eroosiolta, mikä vähentää kiintoaineen kulkeutumista jokiin.

Kaikki kunnostustoimenpiteet tehdään maanomistajan ja vesialueen omistajan suostumuksella.
− Tämän kevään puhelin- ja sopimusrumbaan on sisältynyt ihania puheluita maanomistajien kanssa. Vaikka Turkimusojalla on tehty monenlaista suunnitelmaa ja selvitystä vuosien aikana, ovat maanomistajien tarinat vuosien ja vuosikymmenten takaa tärkeimpiä,” hankkeen projektipäällikkö Katja Vainionpää Pirkanmaan ELY-keskukselta toteaa.

raakkuja%20joen%20pohjassa
Nämä veden pohjassa köllöttelevät raakut löytyivät Ruonanjoen pohjasta. Kuva: Jouni Salonen

Kunnostukset ovat välttämättömiä

LIFE Revives -hankkeessa on tehty seurantaa ennen kunnostustoimenpiteitä. Seuranta sisälsi esimerkiksi raakkupopulaation tilatutkimusta, eli raakkujen laskentaa, happiolosuhteiden mittaamista, sähkökoekalastusta ja veden laadun mittaamista eri menetelmillä. Näiden tulosten perusteella kunnostukset ovat erittäin tarpeellisia ja välttämättömiä.

"Sähkökoekalastusten tulosten perusteella taimenta ei juurikaan ole."

Vainionpää kertaa saaduista tuloksista, että Turkimusojan raakkukanta on taantunut. Negatiivinen kehitys näkyy sekä raakkujen lukumäärässä että nuorten simpukoiden määrässä.
− Sähkökoekalastusten tulosten perusteella taimenta ei juurikaan ole. Raakun nuoruusvaiheille ja taimenelle soveltuvat elinympäristöt ovat liian pienialaisia, eivätkä sisällä riittävästi happea. Lisäksi vesinäytteistä saadut arvot ylittävät raja-arvoja useasti esimerkiksi pH, raudan, kiintoaineen ja veden korkeuden osalta, hän sanoo.

LIFE Revives -hanke parantaa raakun elinympäristöjä

Euroopan komission rahoittama LIFE Revives -hanke parantaa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima LIFE Revives -hanke on kuusivuotinen vuosien 2021–2027 välisenä aikana. Hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 16 miljoonaa euroa.

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa raakun hyväksi tehtävästä työstä Pinsiön-Matalusjoen, Ruonanjoen ja Turkimusojan vesistöalueella ja alueelle rahoitusta on varattu yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön Helmi-ohjelma vastaa suurelta osin hankkeen kansallisesta rahoituksesta Länsi-Suomessa. Hämeenkyrön kunta, Ylöjärven ja Nokian kaupungit toimivat hankkeessa yhteistyötahoina.

null

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pirkanmaan ELY-keskus, projektipäällikkö Katja Vainionpää, p. 0295 027 240
etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi

Linkit

Huolehdimme sujuvasta arjesta; teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä yritysten tukemisesta. Maakunnan kehittäjänä ja rahoituksen myöntäjänä teemme ELY-keskuksessa päivittäin työtä kestävän tulevaisuuden ja Pirkanmaan parhaaksi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan ELY-keskus

Mänttä-Vilppulassa käynnissä liikenneturvallisuutta parantavia tietöitä27.6.2024 09:48:45 EEST | Tiedote

Mänttä-Vilppulassa tehdään tänä kesänä useita jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta parantavia tietöitä. Töitä tehdään Satamatien, Lampitien, Vähä-kangasjärventien, Ajostaipaleenkadun, Koivikkotien ja Ratatien liittymissä. Kohteissa siirretään suojateitä, tarkistetaan nopeusrajoitusta sekä siirretään pysäkkejä ja tehdään korotuksia reunakiveyksellä. Lisäksi uusitaan liikennemerkkejä ja opasteita. Työt valmistuvat koulujen alkuun mennessä.

NTM-centralen i Birkaland har gett en motiverad slutsats om MKB-beskrivningen av kraftledningsprojektet mellan Kristinestad och Nokia26.6.2024 12:54:31 EEST | Tiedote

Fingrid Abp planerar ett 400 +110 kilovolts kraftledningsprojekt mellan Kristinestad och Nokia. Kraftledningssträckningarna placeras i kommunerna Kristinestad, Bötom, Storå, Kankaanpää, Karvia, Parkano, Ikalis, Ylöjärvi, Tavastkyro och Nokia. Kraftledningssträckningarna som granskats är delvis parallella med de befintliga kraftledningarna, delvis belägna i en helt ny terrängkorridor. Kraftledningsförbindelsen som byggs är cirka 157–176 kilometer lång, beroende på vilket alternativ som genomförs.

Pirkanmaan ELY-keskus on antanut perustellun päätelmän Kristiinankaupungin ja Nokian välisen voimajohtohankkeen YVA-selostuksesta26.6.2024 12:53:31 EEST | Tiedote

Fingrid Oyj suunnittelee 400+110 kilovoltin voimajohtohanketta Kristiinankaupungin ja Nokian välille. Voimajohtoreitit sijoittuvat Kristiinankaupungin, Karijoen, Isojoen, Kankaanpään, Karvian, Parkanon, Ikaalisten, Ylöjärven, Hämeenkyrön ja Nokian kuntien alueille. Tarkasteltavat voimajohdon reitit sijoittuvat osin nykyisten voimajohtojen rinnalle ja osin kokonaan uuteen maastokäytävään. Rakennettavan voimajohtoyhteyden pituus on noin 157–176 kilometriä toteutettavasta vaihtoehdosta riippuen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye