Merialueiden sinilevähavainnot aikaistuneet, sisävesillä tilanne alkukesälle tyypillinen
Alkukesän lämmin sää ja varhaisessa vaiheessa lämmennyt merivesi aikaisti sinilevähavaintoja Suomenlahden avomerialueilla. Tällä viikolla pintaleväesiintymien havainnot ovat lisääntyneet Suomenlahden rannikolla. Sisävesillä sinilevähavainnot ovat viime viikoista hieman lisääntyneet, mutta tilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen.
Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on lisääntynyt hieman viime viikosta, mutta tilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen. Pirkanmaalla yhdellä valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoista on havaittu runsaasti sinilevää. Hieman sinilevää on havaittu 21:llä sisävesien havaintopaikalla Etelä- ja Keski-Suomessa. Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on 244 aktiivista sisävesien havaintopaikkaa.
Rannikkoalueilla sinilevää on havaittu hieman enemmän kuin tyypillisesti alkukesällä. Sinilevää on havaittu valtakunnallisen sinileväseurannan 13 havaintopaikalla, joista runsaasti levää havaittiin neljässä ja hieman levää yhdeksässä havaintopaikassa. Sinilevää havaittiin lähinnä Kaakkois-, Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolla. Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on 62 aktiivista merialueiden havaintopaikkaa.
Suomenlahden avomerialueilla on viikonlopusta alkaen ollut ajankohtaan nähden huomattavan paljon sinilevää veteen sekoittuneena ja paikoitellen myös pinnassa. Tiistaista lähtien pintaleväesiintymiä on havaittu enenevässä määrin Suomenlahden rannikolla Porvoon ja Kotkan välisellä rannikkoalueella sekä useissa Uudenmaan alueen lahdelmissa. Selkämerellä, Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä ei laajoja sinileväesiintymiä ole havaittu.
Suomenlahden avomerialueiden sinilevähavainnot ovat aiempiin vuosiin verrattuna aikaisemmassa. Alkukesän lämmin sää ja varhaisessa vaiheessa lämmennyt merivesi on ollut otollista sinilevän kehittymiselle. Viime viikkojen tuulista aiheutunut kumpuaminen Suomenlahden pohjoisosassa on tuonut viileämpää vettä Suomen rannikonpintakerrokseen, joten veden lämpötilat ovat ajankohdalle tyypillisellä tasolla.
Linkki karttaan
Syke seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa
Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset), kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.
Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa.
Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän- ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen meripalveluiden kanssa.
Syke tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai 20.6. - 8.8.2024. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.
Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sinileväesiintymät voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.
Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.
Tietoa sinilevien aiheuttamista terveyshaitoista:
Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa.
Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa
Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Syken satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintä:
Valtteri Toikka, Valtteri.Toikka@syke.fi, puh. 0295 251 364
Lisätietoja sinilevätilanteestaPuhelimitse klo 13–15
Itämeren tila: puh. 050 5693 297 tai yritysnumero 0295 251 314
Sisävedet: puh. 050 5734 347 tai yritysnumero 0295 251 326
Satelliittihavainnot: puh. 050 4707 576 tai yritysnumero 0295 251 329, s-posti: EOtuki@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
R/V Aranda open to the public at two events this summer24.6.2024 08:00:00 EEST | Press release
In Helsinki, during the Tall Ships Races, July 4th to 6th, and on Baltic Sea Day, August 29th, the public has the opportunity to explore the research vessel Aranda. During these events, Aranda will serve as a platform for marine research dissemination supporting the goals of the UN Decade of Ocean Science for Sustainable Development.
Aranda är öppet för allmänheten i sommar vid två evenemang24.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Allmänheten har möjlighet att bekanta sig med havsforskningsfartyget Aranda i Helsingfors den 4–6 juli under Tall Ships Races evenemang och den 29 augusti på Östersjödagen. Under evenemangen Aranda fungerar som ett forum för havsinformation och stöder därigenom målen av FN havsforskningsdecennium.
Aranda on avoinna yleisölle kesällä kahdessa tapahtumassa24.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Yleisöllä on mahdollisuus tutustua tutkimusalus Arandaan ja sillä tehtävään merentutkimukseen Helsingissä Tall Ships Races -tapahtumassa 4.–6. heinäkuuta ja Itämeripäivänä 29. elokuuta. Asiantuntijoilla lastattu Aranda toimii meritiedon jakelufoorumina ja tukee näin osaltaan YK:n merentutkimuksen vuosikymmenen tavoitteita.
Cyanobakterier har observerats tidigare än vanligt i havsområdena, i insjöarna är situationen typisk för början av sommaren20.6.2024 13:02:29 EEST | Tiedote
Det varma vädret i början av sommaren och havsvattnet som värmts upp i ett tidigt skede har inneburit tidigare observationer av cyanobakterier i Finska vikens öppna havsområden än vanligt. Den här veckan har observationerna av ytansamlingar av cyanobakterier ökat vid Finska vikens kust. Observationerna av cyanobakterier i insjöarna har ökat något sedan de senaste veckorna, men situationen är lugn precis som den brukar vara i början av sommaren.
Earlier-than-usual observations of blue-green algae in marine areas, situation in inland waters typical for early summer20.6.2024 13:01:45 EEST | Press release
The warm weather in early summer and early warming of the sea water brought forward blue-green algae observations in the offshore areas of the Gulf of Finland. This week has seen an increase in occurrences of surface algae along the Gulf of Finland coast. In inland waters, there has been a slight increase in blue-green algae observations since last week, but the situation is typically calm for early summer.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme