Audiomedia Oy

OP:n Henri Parkkinen: Metsäteollisuudella hyvät näkymät - Megatrendit tukevat uusien puupohjaisten tuotteiden markkinaa

Jaa
Pari vuosikymmentä metsäteollisuutta seurannut OP:n seniorianalyytikko Henri Parkkinen luottaa metsäteollisuuden kykyyn uusiutua muuttuneessa markkinatilanteessa. – Vaikka paperin kysyntä laskee edelleen ja johtaa Euroopassa parin paperikoneen sulkemiseen lähivuosina, uskon uuden liiketoiminnan löytämiseen metsäteollisuudessa.
Henri Parkkinen
Henri Parkkinen

-Olen hyvin toiveikas metsäteollisuuden tulevaisuuden suhteen, koska puukuidusta on moneksi. Globaalit megatrendit tukevat uusiutuvien puupohjaisten tuotteiden kehitystyötä ja markkinanäkymiä. Metsäteollisuudella on osaamista, tahtoa ja vakavaraisuuden tuomaa kykyä investoida omasta taseesta uuteen liiketoimintaan. Puupohjaisia raaka-aineita voidaan käyttää tulevaisuudessa moniin uusiin kohteisiin eri teollisuuden aloilla.

Parkkinen on luottavainen suomalaisen metsäteollisuuden kykyyn uusiutua muuttuneen toimintaympäristön oloissa. – Yhtiöiden viime vuosikymmenen aikana tekemät ratkaisut ja investoinnit ovat hyviä referenssejä siitä, miten hyvin toimiala on sopeutunut. Jos kaikki metsään liittyvät intressit, tavoitteet ja säädökset kyetään nivottua yhteen, metsäteollisuudella on hyvät näkymät.

-Toivottavasti tehdyn tuotekehityksen vaikuttavuus ei valu taloudellisina investointeina rajojen ulkopuolelle. On huolehdittava siitä, että suomalaisyritysten asema kansainvälisessä vertailussa on kannustava ja niillä on ennustettava toimintaympäristö. On oltava kustannustason ja verotuksen suhteen samalla viivalla kilpailijamaiden kanssa. Kansainvälinen kilpailu on kovaa, emmekä voi tuudittautua siihen, että Suomessa kotipaikkaa pitävä yritys ilman muuta investoisi Suomeen.

Uusissa tuotteissa korostuu Parkkisen mukaan niiden kuluttajaläheisyys. - Vaikka tietyissä tuotteissa kannattaa olla lähellä kuluttajamarkkinaa, ei Suomi kuitenkaan ole hirveän kaukana Manner-Euroopan isosta kuluttajamarkkinasta. Jos kaikki muut tuotannon edellytykset täyttyvät, Suomestakin voidaan tuottaa kuluttajamarkkinoille ison mittakaavan volyymituotteita.

-Esimerkiksi UPM on luopunut huomattavasta osasta paperin tuotantokapasiteettiaan ja tehnyt paljon investointeja biopolttoaineisiin ja biokemikaaleihin. Sellun ja kartongin markkinanäkymät ovat tämänhetkisten arvioiden mukaan hyvät. Ympäristötietoisuuden lisääntyminen tukee fossiilisiin raaka-aineisiin perustuviin tuotteiden korvaamista uusiutuvilla ja kierrätettävillä materiaaleilla.

Parkkinen muistuttaa, että samoja metsäteollisuuteen liittyviä haasteita mietitään monissa muissakin maissa. - Meidän pitää omalta osaltamme huolehtia siitä, että tehdään kaikki myönteisen toimintaympäristön hyväksi. Suhdanteet tulevat ja menevät, mutta jos toimintaympäristön perusta on kunnossa, pystytään reagoimaan muutoksiin joustavasti.

Poliittisilla päätöksillä voidaan ohjata kysyntää uusiutuvien käyttöön

Parkkinen uskoo metsäteollisuuden kykenevän uusiutumaan ja vastaamaan megatrendien luomaan uuteen kysyntään. – Uusien alueiden valtaaminen on vienyt ja sitonut jo nyt paljon pääomia. Kun kuluttajien tahtotila pienentää ympäristön rasitusta kasvaa, se tukee halukkuutta maksaa uusiutuvista tuotteista.

-Kun regulaatiolla voidaan asettaa tuotteille kierrätysvelvoitteita, se luo kysyntää. Esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden tuotanto on ollut menestystarina ja Neste on ollut tienraivaaja siinä bisneksessä. Tätä markkinakehitystä on osaltaan vauhdittanut poliittisesti asetettu sekoitusvelvoite.

Lähes kaikkien toimialojen yritykset nostavat Parkkisen mukaan omia vastuullisuuden velvoitteitaan. – Esimerkiksi elintarvikealan yritykset haluavat vähentää roskaamista luopumalla muovin ja kertakäyttöastioiden käytöstä. Vastuullisuuden nimissä siirrytään uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käyttöön.

-Sama kehitys nähdään rakentamisessa, missä teollisen puurakentamisen suosio on kasvussa. Esivalmistetut puurakentamisen elementit uudistavat rakentamisen vanhoja toimintamalleja ja tuovat nopeutta ja tehokkuutta rakentamiseen. Puurakentamisen hiilen sidonta vahvistaa vielä sen suhteellista ympäristövaikuttavuutta perinteiseen rakentamiseen verrattuna.

Vastuullisuusteemat nousseet mukaan metsäteollisuuden markkinaseurantaan
Metsäkeskustelun mielikuvat lisäävät epävarmuutta

Sijoitus- ja rahoitusmarkkinoilla on tapahtunut metsäteollisuuden seurannassa Parkkisen mukaan parissa vuodessa voimakas käänne. – Kun aikaisemmin kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita kiinnostivat muun muassa Suomen työmarkkinaolosuhteet ja metsäyhtiöiden kilpailukyky, nyt niiden rinnalle ovat valtavirtaan tulleet vastuullisuuteen liittyvät teemat kuten hiilinielut ja raaka-aineiden käyttö.

-Tämä on niin iso muutos, että yhtiöissä pohditaan, mitkä liiketoimintaan liittyvät asiat ovat omissa käsissä ja millä keinoin muutos on ylipäätään tulevina vuosina hallittavissa.

Metsäteollisuuden toimintaympäristöön vaikuttavat poliittiset päätökset pitää Parkkisen mukaan ottaa markkina-analyyseissä huomioon. – Meidän tehtävämme on rakentaa erityyppisiä skenaarioita, laskelmia ja malleja siitä, minkälaiseksi metsäsektorin toimintaympäristö kehittyy. Vaikka poliittisia päätöksiä tai ilmastokeskustelua ei voida laittaa aina numeromittaan, pyrimme analysoimaan niiden vaikutusta tuotantokustannuksiin, toimintaedellytyksiin ja tuloskehitykseen.

-Yksi vaikeimmista asioista on se, että metsäkeskustelussa on paljon mielikuvia, ja meidän pitää kyetä arvioimaan mahdollisimman tarkasti, miten sijoittaja- ja markkinayhteisö suhtautuu näihin. Jos meillä on paljon epävarmuutta, niin sijoittajatkin miettivät, haluanko sijoittaa tähän toimialaan, onko tämä ennustettavaa ja läpinäkyvää, ja ovatko riskit kasvaneet. Markkinoiden kannalta kaikki mikä lisää epävarmuutta ja riskiä, ovat huonoja asioita, muistuttaa Parkkinen.

EU päätökset haastavat perinteisen markkina-analyysin

Parkkisen mukaan ennen markkina-analyysiin riittivät tiedot tavaran menekistä, hinnoista, valuuttakursseista ja kustannustasosta. - Nyt analyysikehikkoon on tullut paljon uusia asioita ja mitä enemmän siihen tulee politiikkaan kytkeytyviä asioita, sitä vaikeampi niitä on arvottaa ja laittaa numeeriseen muotoon. Tärkeintä on, että erilaiset metsäsektoria koskevat intressit pystytään liittämään yhteen mahdollisimman hyvin.

-Markkinat arvostavat ennustettavaa toimintaympäristöä, jalostusarvoa nostavaa tutkimusta ja tuotekehitystä ja metsäteollisuuden kykyä investoida uusiin tuotteisiin.

EU:n kautta on metsäkeskusteluun tullut Parkkisen mukaan uusia asioita, joihin tulee kansallisesti ja yhtiötasolla reagoida. – Odotusarvo kansallisesti ja yhtiötasolla on, että metsäsektoria koskevat päätökset ovat mahdollisimman pitkäkestoisia. Meillä on Suomessa metsätaloudella pitkä historia, tietotaitoa metsänhoitoon ja jalostukseen, innovatiivisuutta tuotekehityksessä ja mikä tärkeintä, metsät pysyvät täällä.

-EU päätöksenteko vaikuttaa analyyseihin paljon. On arvioitava, mitä mistäkin direktiivistä seuraa mitä ne vaikuttavat yksittäisille yhtiöille ja niiden asemaan eurooppalaisessa kilpailukykyvertailussa.

Esimerkkinä Parkkinen mainitsee kysymyksen metsähakkuiden sivuvirtojen merkityksestä uusiutuvien polttoaineiden raaka-ainepoolissa. - Kun metsäteollisuus tekee suuria investointeja pitkällä tähtäimellä, sillä on iso työllistävä ja alueellinen merkitys. EU päätöksillä on monimuotoisia seuraamuksia, mitkä pitäisi kyetä näkemään. Tässä on nyt samanlaista havinaa, kuin mitä on ollut esimerkiksi päästökaupan vaikutuksissa kustannuksiin ja markkina-analyyseihin.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:


henri.parkkinen@op.fi

Kuvat

Henri Parkkinen
Henri Parkkinen
Lataa
Henri Parkkinen
Henri Parkkinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli

Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu

Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen: Ilmastotavoitteet eivät toteudu vain nielujen kasvattamisella17.3.2025 10:56:43 EET | Artikkeli

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen. – Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa. Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia p

MTK: n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola: Ilmastotavoitteita arvioitava uudelleen7.3.2025 09:49:04 EET | Artikkeli

Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta. –Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen. –Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Mäki-Hakola muistuttaa, että kaiki

Professori Maarit Kallio: Hakkuurajoitukset johtaisivat merkittävään metsien hakkuuvuotoon ja tulonsiirtoon Euroopasta25.2.2025 10:44:57 EET | Artikkeli

EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden toteutuminen ja biodiversiteettistrategia aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Se merkitsisi valtavaa tulonsiirto EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Asetettujen tavoitteiden globaalien seurannaisvaikutusten tarkastelu osoittaa kuitenkin EU:n politiikkakeinojen tehottomuuden käytännössä. –Hakkuuvuotoa EU:sta tapahtuisi maihin, joissa metsäkato on ollut keskimäärin suurempaa, Eurooppaan verrattuna pienempi osa metsistä on sertifioinnin piirissä ja metsähallinto heikompaa. Näissä maissa on Eurooppaan verrattuna suojelualueita keskimäärin vähemmän, uhanalaisten lajien osuus maan lajeista suurempi ja tärkeiden el

Yksityisteillä yli miljardin korjausvelka — Raskaat kuljetukset vaarassa heikon tieverkoston ja siltojen takia18.2.2025 11:48:42 EET | Artikkeli

Metsäkeskuksen Pohjois-Pohjanmaan elinkeinopäällikkö Timo Piston mukaan yksityisteiden huonokuntoiset sillat ja tieverkot uhkaavat raakapuun ja energiapuun kuljetuksia. –Metsäteollisuuden toiminta suoraan sidoksissa tieverkoston kuntoon. Metsäteollisuuden kuljetukset ovat raskaita, ja siltojen ja teiden on kestettävä suuria akseli- ja telipainoja. Jos infrastruktuuri pettää, se rajoittaa metsäteollisuuden toimintaa ja heikentää kilpailukykyä. Vuonna 2022 Venäjän sotatoimien seurauksena Metsäkeskuksessa käynnistettiin Tiesit-hanke puu- ja energiahuollon sekä huoltovarmuuden turvaamiseksi. – Yksityistieverkko on olennainen osa Suomen infrarakennetta, sillä se kattaa noin 80 prosenttia kaikista teistä eli 370 tuhatta kilometriä. Erityisesti metsä- ja maataloussektorit ovat riippuvaisia yksityisteistä ja niiden kunnosta. – Selvityshankkeessa on kartoitettu yksityisteiden kunto noin 230 000 km:n pituudelta sekä yksityistieverkon noin 13 tuhannesta sillasta yli 7000 sillan kunto. Tämänhetkis

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye