Jouka Lumisalon ihastumisoppi on lukuromaani uusista aluista. Tyylillisesti se on yhdistelmä Gilmoren tyttöjä ja Bridget Jonesia. Vehka Kurjenmiekka on suosittu somevaikuttaja, joka juontaa suosittua Nobel tai ei mitään -podcastia ja kirjoittaa Nörttitytöt-sivustolla. Hänen teoksensa ovat olleet ehdolla Nuori Aleksis-, Kuvastaja- ja Tähtifantasia-palkinnon saajaksi.

Rauha-teema näkyy ja kuuluu vahvasti Maailma kylässä -festivaalin ohjelmassa. Koko perheen ilmaistapahtumassa nähdään muun muassa brasilialainen Majur, chileläis-ranskalainen Ana Tijoux ja sudanilainen Ebo Krdum. Helsingin kaupunki on festivaalin pääyhteistyökumppani ensimmäistä kertaa.

Marianne Powerin ratkiriemukas omakohtainen teos haastaa yhteiskunnan normit ja kysyy: voiko Bridget Jonesinsa lukenut nykypäivän nainen elää omannäköistä ja omien arvojensa mukaista elämää? Entä kuinka se tehdään? Rakasta, kompuroi, nouse – Yhden naisen yritys selvittää, mitä rakkaus on (Gummerus) ilmestyy 10.2.

Uutuuskirjassaan Vahva Eevi Sjöholm kertoo taistelustaan kroonistuneen anoreksian kanssa ja avaa ennennäkemättömällä tavalla sairauteen liittyviä ajattelumekanismeja. Teos on enemmän kuin vertaistukea – se on hätkähdyttävä kuva laihdutuskulttuurin, suorittamispaineiden ja täydellisyydentavoittelun riivaamasta yhteiskunnastamme.

Kotimainen kaunokirjallisuus WSOY juhlistaa keväällä 2025 kahta suomalaisille rakasta teosta. Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen ilmestymisestä tulee kuluneeksi 80 vuotta, ja ajattomasta suurromaanista julkaistaan upea kultainen uutuuspainos. Koska Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi täyttää puolestaan 50 vuotta, saa se juhlapainokseensa uuden kannen ja Tuomas Kyrön esipuheen. Kaunokirjallisen kevään avaa Ulla Raskin esikoisromaani Blanka, Itämeren tytär. Teos on täysiverinen historiallinen seikkailuromaani, joka aloittaa Kylmä meri -sarjan. Milla Ollikaisen Mathilda on romaani Eliel Saarisen kahdesta vaimosta ja heidän valinnoistaan – myös niistä, jotka tehtiin heidän puolestaan. Annastiina Heikkilän Rakkaus & armo on kaunis ja vaikuttava romaani menetyksestä, surutyöstä, hengellisestä vallankäytöstä ja ranskalaisesta Neitsyt Mariaa palvovasta kultista. Laura Lähteenmäen lumoavassa biofiktiivisessä Marian kirjassa määrätietoinen ja maailmaa nähnyt Maria Piponius nousee puolisonsa Elias Lön

Taidetila Terrassa ja Sahalahden museomakasiinissa nähdään vuonna 2025 jälleen laaja kirjo kuvataiteen eri muotoja. Näyttelyt käsittelevät muun muassa valon ja energian matkaa, feminististä kritiikkiä, tilaa ja luonnon monimuotoisuutta. Luvassa on monipuolisesti maalaustaidetta, veistoksia, grafiikkaa, piirustuksia sekä valokuvia.

Muutokset puhuttaessa mahdollisia. Rakkaat siskot, hyvät toverit, arvoisat Demarinaiset, Naisten ja miesten tasa-arvon ja naisten poliittisen osallistumisen maailmanhistoria on yhtä pitkä kuin demokratian historiakin. Tämä kulunut viikko todistaa jälleen kerran, että naisten työn historia jatkuu vielä tulevaisuudessakin. Yhdysvalloissa Demokraattipuolue asetti jo toisen kerran presidenttiehdokkaaksi naisen. Ja jo toisen kerran naisehdokas oli pätevä, osaava ja kokenut poliitikko. Ja taas vastassa oli poliitikko, jonka osaaminen ja moraali oli kyseenalaistettu hyvällä syyllä, jolla oli painolastia niin politiikasta, liike-elämästä kuin yksityiselämästäkin. Edellisen kerran, 2016, sanottiin, että Hillary Clinton oli julkisuudessa kulunut, liian tunnettu. Nyt sanottiin, etteivät äänestäjät tunteneet Kamala Harrisia. Niin – eroja oli paljon. Yhteistä oli, ettei naisen ollut mahdollista päästä maailman tärkeimmälle johtopaikalle. Olemme pettyneitä, murheellisia. Sen kuitenkin voimme sanoa,

Millaista on Suomesta Ruotsiin muuttaneiden naisten elämä naapurimaassamme nykypäivänä, ja mistä syistä Itämeren taakse on lähdetty? Sen kertoo Johanna Frondeliuksen uutuusteos.

Mikä yhdistää Donald Trumpia ja Roope Ankkaa? Amerikkalaisen unelman lisäksi ainakin se että molempia käsitellään Sivullisen lavaohjelmassa. Rahavallan vastavoimaksi esitellään feminististä taloutta.

Tampereen taidemuseon lauantaina 26.10. avautuvassa syksyn päänäyttelyssä Vuoden 2024 nuoren taiteilijan Suvi Sysin taide ottaa haltuunsa kahden kerroksen lisäksi koko museorakennuksen, sillä ikkunoissa nähdään Sysin sinisävyinen valoteos Enshrine (2024). Alimman kerroksen Silmänruokaa-näyttely esittelee poimintoja taidemuseon Vuoden nuorten taiteilijoiden kokoelmasta 1980-luvulta 2020-luvulle. Tapahtuman 40-vuotista taivalta juhlistava näyttely käsittää maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, media- ja tilataidetta sekä valokuvia.

Rosebudin ja Kultti ry:n lavalla Helsingin kirjamessuilla 24.–27. lokakuuta kuullaan ja tavataan vuoden kiinnostavampia kirjailijoita torstaista sunnuntaihin joka päivä aamukymmenestä iltakahdeksaan. Mukana kymmeniä tekijöitä päivittäin Arne Dahlista Jevhenia Kuznjetsovaan ja Pajtim Statovcista Martti Suosaloon ja Karri "Paleface" Miettiseen sekä joukko suomalaisen kulttuurilehdistön parhaimistoa. Rosebudin Ruusunpiikki-sarjassa ilmestyy messuille pino uutuustietokirjoja, kuten Raimo Väyrysen Suomi ja ydinaseet, Ilkka Taipaleen Sinisilmäinen pasifisti, Marja Sliden toimittama Sota näyttämöillä ja Gynthia Enloen Feminismi ja sota.

Anteeksi. Se olen minä. Nimeni on Sako ja olen vähän erilainen Vihreä.

Miten pelastaa maailma teknologiajättien ahneudelta? Tuleva (Gummerus) on hauska ja pelottava kuvaus maailmasta, joka on jo täällä. Voima-romaanista tunnettu Naomi Alderman on Margaret Atwoodin manttelinperijä.

Palkitun ja lukijoiden rakastaman Vilja-Tuulia Huotarisen kuudes runokirja Menettämisestä, säilyttämisestä on teos tätä päivää ravistelevista teemoista: yhteyksien katkeamisesta ja etsimisestä, kirja-alan muutoksesta ja kasvamisesta lukijuuteen, kulttuurimme kommunikaatiovälineistä, arvoista ja keskeneräisyydestä.

Helsingin kaupunki jakaa perinteisesti tunnustuksia ansioituneille tekijöille Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta. Palkintoja jaettiin tänäkin vuonna tieteen, taiteen, kulttuurin sekä urheilun saralla. Lisäksi kaupunki jakoi yhdeksän kultaista Helsinki-mitalia, joiden myöntämisperusteena ovat kaupungin hyväksi tehdyt ansiot.

Uhkiin vetoaminen antaa poliittisille naisjohtajille mahdollisuuden profiloitua sekä miesten että naisten oikeuksien puolestapuhujina, todetaan Helsingin yliopiston tutkimuksessa.

Millaista on korealainen seurustelukulttuuri ja miten toimii paikallinen deittailuappi Amanda? Miltä tuntuu, kun hammaslääkäri ehdottaa uutta leukaa? Entä mitä yhteistä eteläkorealaisella ja suomalaisella kulttuurilla on? Fanni Kolisevan esikoiskirja Korean syndrooma – Matka K-draaman ja K-popin kääntöpuolelle (Gummerus) avaa hauskasti ja terävästi äärimmäistä kulttuurishokkia sekä eteläkorealaisen yhteiskunnan osa-alueita rakkaudesta mielenterveysongelmiin.

Beatrice Salvionin En pelkää mitään (Gummerus) on järisyttävä kasvutarina kahdesta tytöstä, jotka ystävystyvät 1930-luvun fasistisessa Italiassa. Sensaatiomaisen läpimurtoteoksen kirjoittanut Salvioni (s. 1995) saapuu kesäkuussa Suomeen.

Sekä islamin että juutalaisuuden pyhistä teksteistä on historian saatossa syntynyt mieskeskeisiä tulkintoja, joista monet vaikuttavat yhä edelleen näiden uskontojen harjoittajien keskuudessa. Islamilainen feminismi valottaa näitä rakenteita ja lisää tasa-arvon mahdollisuuksia.

Tiina Mahlamäen tarinallinen tietokirja Neuloosi avaa käsitöiden hurmosta lempeän huumorin sävyttämänä ja tarjoaa uusia näkökulmia huippusuosittuun harrastukseen. Kirjan julkistamistilaisuus järjestetään 5.12. Helsingissä ja 12.12. Turussa.