Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala: “Päätös on tällaisina aikoina ongelmallinen ja ajaa kehittyvien maiden köyhiä yhä syvempään kriisiin.”

Puoliväliriihen päätös keventää ansiotuloverotusta kaikissa tuloluokissa luo edellytyksiä talouden kasvulle. Akava vastustaa työntekijä- ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista.

Koulutuksen merkitys talouskasvun vauhdittajana unohdettiin hallituksen puoliväliriihen päätöksissä. Kuntien 75 miljoonan euron valtionosuusleikkaukset kohdistuvat merkittävänä leikkauksena suoraan koulutukseen ja kasvatukseen. Lisäksi korkeakouluihin kohdistetut yhteensä vajaan 120 miljoonan euron leikkaukset ovat tyrmistyttäviä.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen kehysriihen veroratkaisuja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. - Ansiotulojen verotuksen ja yhteisöveron muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia, Lehtinen toteaa. Tärkein muutos on ansiotulojen tuntuva yleinen keventäminen, jonka yhteydessä myös alennetaan selvästi korkeimpia marginaaliveroja. Suomessa toteutetaan siis viimein marginaaliverojen uudistus, jonka naapurimaamme Ruotsi käynnisti jo vuonna 2020 poistamalla tuloveroasteikosta ylimmän asteikkoluokan. - Kehysriihessä linjattujen muutosten jälkeen ylimmät marginaaliverot alenevat Suomessa viimeinkin suurin piirtein Ruotsin tasolle. Lehtinen muistuttaa, että näiden alennusten jälkeenkin hyvätuloisten lisäansioista menee edelleen yli puolet veroihin. Ylimmät marginaaliverot alenevat hallituksen paketissa tämän vuoden jopa noin 59 prosentista noin 52 prosenttiin. Ans

"Hallituksen puoliväliriihestä piti tulla kauan kaivattu kasvuriihi, mutta siitä tulikin todellinen jakovarariihi, jossa hallitus härskisti tehtaili uusia veronkevennyksiä yhteiskunnan kaikista rikkaimmille. Kokoomuksen ja perussuomalaisten kaverikapitalismissa rikkaat sen kuin porskuttavat, mutta pieni- ja keskituloiset saavat vain murusia", sanoo kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan vastaava Joona Räsänen (sd).

Valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr) pitää hallituksen talouspoliittista linjaa epäreiluna ja epäuskottavana.

Hallituksen puoliväliriihessään tekemä veropaketti on merkittävä avaus Suomen kasvuhaasteen ja valtiontukikilpailun taklaamiseksi, Teknologiateollisuus ry toteaa. Verotus on tehokas työkalu, kun talouskasvua pyritään tukemaan parantamalla Suomen houkuttelevuutta ja yritysten investointihalukkuutta. Kasvun iso uhka on kuitenkin edelleen rapistuva osaamispääoma.

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää maan hallitusta puoliväliriihen kasvua tukevista linjauksista. Ahosniemen mukaan talouden sumuiset näkymät, kotitalouksien vaisu investointihalukkuus ja kauppasota edellyttävät rohkeita päätöksiä, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuvat.

Hallitus julkisti keskiviikkona julkisen talouden suunnitelmansa vuosille 2026–2029. Kasvuriiheksi nimettyyn puoliväliriiheen kohdistui paljon odotuksia, ja hallitus onnistuikin tekemään myönteisiä, kasvua tukevia päätöksiä.

Hallitus leikkasi jälleen kehitysyhteistyöstä. Päätökset merkitsevät vaikeassa asemassa olevien ahdingon syvenemistä ja Suomen vetäytymistä jo tekemistään sitoumuksista.

Hallitus tarjoilee puoliväliriihestä suomalaisille mittavan paketin sitä samaa vanhaa: veronkevennyksiä suurituloisille pienituloisten kustannuksella. Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen moittii hallitusta myös Suomen talouden kannalta ratkaisevien teollisten investointien ja kansainvälisten osaajien köykäisestä käsittelystä.

Hallitus päätti puoliväliriihessään miljardiluokan veronkevennyksistä, jotka hyödyttävät erityisesti yrityksiä ja suurituloisia. Veronkevennykset kasvattavat valtion velkaantumista ja johtavat lisäleikkauksiin.

Palvelualojen työnantajat Palta kiittää hallitusta puoliväliriihen kasvutoimista ja verohuojennuksista. Paltankin on peräänkuuluttama työn verotuksen alentaminen on nopeavaikutteisin keino kasvun aikaansaamiseksi, sillä se parantaa tehokkaasti työnteon kannusteita, ostovoimaa sekä yritysten työllistämisedellytyksiä.

Puoliväliriihessä hallitus päätti yli miljardin euron kevennyksestä työn verotukseen jo hallitusohjelmassa sovitun 500 miljoonan euron päälle. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen pitää päätöstä historiallisena työnteon kunnianpalautuksena.

“Hallituksen kasvutoimet ovat merkittäviä. Kasvupaketti on varsin tasapainoinen. Yhteisöveron ja ansiotuloverotuksen kevennykset tukevat kasvua”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Yrittäjistä arvioi. Hallitus linjasi YEL-uudistuksesta, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy jatkossa selkeämmin “todellisten tulojen mukaan”. “Tämä voi olla hyvin ongelmallinen linjaus, koska yrittäjän todelliset tulot on erittäin vaikea määrittää eri yhtiömuodoissa”, Pentikäinen sanoo.

Yhteisöveron laskeminen 18 prosenttiin sekä työn verotuksen keventäminen ovat hallitukselta erinomainen, kasvua ja Suomen kilpailukykyä tukeva päätös. Päätökset muuttavat verotuksen rakennetta oikeaan, paremmin kasvua synnyttävään suuntaan. Ylimpien tuloluokkien marginaaliverojen reipas pudotus on kauan odotettu toimenpide työn tuottavuuden ja osaamisen kehittämisen kannustamiseksi.

Hallitus päätti puoliväliriihessään veronkevennyksistä, jotka ovat välttämättömiä Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran mukaan hallitukselta puuttuu logiikka, kun ensin perustellaan suuria leikkauksia “pakolla” ja nyt kevennetään verotusta, millä ei taata kasvua mutta vähennetään valtion tuloja. Virran mukaan hallitus ottaa suuria riskejä.

Puoliväliriihessään hallitus päätti alentaa verotusta merkittävästi, noin kaksi miljardia euroa. Hallitus on lisäksi päättänyt nostaa puolustusmenoja lähes neljä miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä. Samanaikaisesti julkisen talouden alijäämä oli viime vuonna peräti 4,4 prosenttia BKT:stä, ja Suomi joutunee siksi EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.

Kuntaliitto on tyrmistynyt, että hallitus täyttää veronkevennyksistä aiheutuvaa rahoitusvajetta leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Leikkaus iskee suoraan suomalaisten peruspalveluihin ja kasvun edellytyksiin, kuten koulutukseen.