Akava korostaa, että hallituksen puolivälitarkastelussa pitää tehdä konkreettisia päätöksiä työelämän laadun parantamiseksi. Tähän on hyvät lähtökohdat selvityshenkilö Jari Lindströmin ehdotusten pohjalta, joiden tavoitteena on lisätä 55 vuotta täyttäneiden työllisyyttä. Ehdotuksiin kuuluu uraohjaus, jatkuva oppiminen ja reilu keskustelu työurista osana työpaikan tuloksellista toimintaa.

Tuoreen Akava Works -kyselyn mukaan syrjintää oli havainnut työpaikallaan 16 prosenttia akavalaisista ja 20 prosenttia muista vastanneista. Työpaikoilla tapahtuvasta ja työnantajalle ilmoitetusta syrjinnästä saatiin ratkaistua vain murto-osa, 12 prosenttia. Akava esittää, että lakeihin sisältyviä oikeuksia ja velvollisuuksia yhdenmukaistetaan sekä parannetaan yksilön oikeussuojaa. Tämä edellyttää tasa-arvolain kokonaisuudistusta ja yhdenvertaisuuslain päivittämisen jatkamista.

Maahanmuutto on Suomelle sekä ongelma että täysin välttämätön ratkaisu. Siksi tarvitaan maahanmuuton yhteiskuntasopimus, esittävät Osmo Soininvaara ja Jussi Pyykkönen Keskuskauppakamarin ja Akava Worksin tilaamassa raportissa ”Maahanmuuton yhteiskuntasopimus”. Yhteiskuntasopimus rakentuisi pisteytysmallista ja työnhakuviisumista, humanitaarisen maahanmuuton painopisteiden muuttamisesta sekä kotoutumisen kannusteiden uudistamisesta.

Embargo tiistaina 4.3. klo 7:00 Maahanmuutto on Suomelle sekä ongelma että täysin välttämätön ratkaisu. Siksi tarvitaan maahanmuuton yhteiskuntasopimus, esittävät Osmo Soininvaara ja Jussi Pyykkönen Keskuskauppakamarin ja Akava Worksin tilaamassa raportissa ”Maahanmuuton yhteiskuntasopimus”. Yhteiskuntasopimus rakentuisi pisteytysmallista ja työnhakuviisumista, humanitaarisen maahanmuuton painopisteiden muuttamisesta sekä kotoutumisen kannusteiden uudistamisesta.

Tuore Akava Works -maahanmuuttokatsaus kertoo, että uusia työlupia myönnettiin vuonna 2024 noin 11 000, joka on noin 4 000 vähemmän kuin vuonna 2023 ja 5 000 vähemmän kuin vuonna 2022. Työlupien määrän laskuun vaikuttivat työntekijöiden oleskelulupien määrän romahtaminen lähes 4 000:lla. Erityisasiantuntijoiden lupamäärät laskivat noin 400:lla.

Akava ehdottaa, että sivistyspalveluille luodaan laatumittarit, joiden toteutumista opetus- ja kulttuuriministeriö sekä valtiovarainministeriö seuraisivat. Kouluverkon harveneminen ja oppilasmäärien lasku vaikuttavat koulutuksen tasa-arvoon ja kuntien kykyyn tarjota monipuolista opetusta.

Tuore Akava Works -työttömyys- ja lomautuskatsaus kertoo, että työttömien korkeakoulutettujen määrä ja korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys ovat nousseet yhä nopeammin. Yli 52 000 korkeakoulutettua oli työttömänä vuoden 2024 lopussa. Myös vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on noussut. Työttömyyden nousussa ei näy taittumisen tai hidastumisen merkkejä. Akava ehdottaa työttömyysturvalla opiskelun kehittämistä siten, että työttömille sallittaisiin laajemmin opiskelu työttömyyden aikana.

Jatkoiko työttömyys kasvuaan vuoden 2025 alkaessa? Miltä näyttää korkeakoulutettujen tilanne, entä vastavalmistuneiden?

Suomen bruttokansantuote on toipunut aikataulussa, vaikka kasvun moottorit ovat toistaiseksi kateissa. Vienti piristyy maailmankaupan mukana. Yksityinen kulutus elpyy vuonna 2025, kun reaalipalkat nousevat, korot alenevat ja työllisyys alkaa kohentua kesän kynnyksellä. Kokonaistuotanto kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2025 ja 1,9 prosenttia vuonna 2026.

Akava Works -työolotutkimus kertoo, että julkisella sektorilla sosiaali- ja terveysalalla työskentelevistä korkeakoulutetuista 46 prosenttia kokee työuupumusriskinsä suureksi tai melko suureksi. Haitallinen kuormitus syntyy erityisesti liiallisesta työmäärästä. Vastaajista 57 prosenttia kertoo liiallisen työmäärän aiheuttavan heille haitallista kuormitusta vähintäänkin melko paljon.

Sosionomeista 60 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 53 prosenttia on kokenut asiakasväkivaltaa tai sen uhkaa työssään hyvinvointialueella. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen ja Akava Worksin tutkimuksesta, jossa selvitettiin hyvinvointialueille siirtyneiden työntekijöiden työolosuhteita ja työkykyä.

Tervetuloa seuraamaan Akava Worksin talousennusteen julkaisua verkkolähetyksessä perjantaina 13.12. kello 12.30. Lähetyksessä tarkastellaan Suomen lähivuosien talousnäkymiä: Onko talous elpymässä, milloin työllisyys paranee ja jatkuuko asuntomarkkinoiden toipuminen? Entä kääntääkö korkojen aleneminen rakentamisen vihdoin nousuun?

Tuore Akava Works -työolotutkimus kertoo, että 38 prosenttia korkeakoulutetuista arvioi työuupumusriskinsä suureksi tai melko suureksi. Liiallinen työmäärä, kiire, usean asian tekeminen yhtä aikaa ja häiritsevät keskeytykset aiheuttivat 40–60 prosentille vastaajista haitallista kuormitusta vähintään melko paljon. Akava korostaa, että tarvitsemme tehokkaampia keinoja puuttua psykososiaaliseen kuormitukseen ja panostuksia työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi.

Miten korkeakoulutetut asiantuntijat voivat työssään? Millainen vaikutus työhyvinvoinnilla on tuottavuuteen ja ymmärretäänkö sen merkitys riittävästi osana työllisyys- ja talouspolitiikkaa? Tervetuloa tilaisuuteemme 12.11. kuulemaan vastaukset näihin kysymyksiin.

Suomalaisten korkeakoulujen hallinnossa on edelleen merkittävä tasa-arvo-ongelma, osoittaa tuore tutkimus ”Sukupuolijakauma korkeakoulujen hallinnossa”. Korkeakoulujen ylin johto on miesenemmistöistä, vaikka enemmistö niiden opiskelijoista ja henkilöstöstä on naisia. Miesten osuus nousee mitä korkeammalle korkeakoulujen hallintohierarkiassa mennään. Rehtorin asema on edelleen miesvaltaisin toimi sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Samalla opetustehtävät ovat kasaantumassa aiempaa enemmän naisille, mikä syventää sukupuolten välistä segregaatiota.

Miten sukupuolten tasa-arvo toteutuu korkeakoulujen hallinnoissa? Verkkolähetys torstaina 26.9. kello 13.30–14.30

Heikkenikö korkeakoulutettujen työttömyys lisää kesällä? Miltä näyttää vastavalmistuneiden tilanne? Millä keinoilla saadaan luotua uusia työpaikkoja ja vahvistetaan Suomen taloutta?

Akava painottaa budjettiriihikannanotossaan, että maahanmuuttopolitiikkaan tarvitaan uusi ote, sillä osaajapula uhkaa jarruttaa kasvun mahdollisuuksia monilla aloilla ja alueilla. Kasvun edellytyksiä voidaan parantaa myös yritystuki- ja verojärjestelmän uudistuksilla sekä panostuksilla TKI-toimintaan.

Tuore ennuste arvioi Suomen talouden supistuvan 0,4 prosenttia vuonna 2024 ja kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2025. Talouskasvun ainoana moottorina on yksityinen kulutus vuonna 2024. Vuonna 2025 kokonaiskysyntä kasvaa ja kaikki sen keskeiset komponentit vahvistuvat. Työllisyys heikkenee hieman lisää loppuvuonna 2024 ja alkaa kasvaa jälleen vuonna 2025.

Millaiset ovat Suomen lähivuosien talousnäkymät, kun inflaatio on hidastunut selvästi ja korkojen odotetaan vähitellen laskevan? Miten työttömyyden kasvu vaikuttaa talouteen? Piristyvätkö asuntomarkkinat lähikuukausina?