Vaativaan käyttöön tarkoitettuihin tiedostojärjestelmä- ja dataratkaisuihin erikoistunut, globaalisti toimiva suomalaisyhtiö Tuxera on nimittänyt uudeksi toimitusjohtajakseen Steffan Schumacherin. Schumacher on kokenut kasvu- ja muutosjohtaja, joka on aiemmin toiminut johtotehtävissä alan globaaleissa jättiläisissä, kuten Microsoftilla, Qt Groupissa, Citrixillä ja Efectellä. Schumacherin asiantuntemus Tuxeran keskeisiltä asiakasmarkkinoilta ja vahva ymmärrys alati tiukentuvista datavaatimuksista tukevat Tuxeran strategiaa ja seuraavaa kasvuvaihetta.

Tiedekeskus Heurekan uusi Jääkauden jättiläiset -näyttely sijoittuu viimeisimmän jääkauden loppupuolelle noin 14 000 vuoden taakse. Tuolloin luontoa hallitsivat suuret nisäkkäät, kuten villamammutit, villasarvikuonot ja sapelihammaskissat, joiden kanssa ihmiset elivät rinnakkain.

Tervetuloa Jääkauden jättiläiset -näyttelyn ennakkoesittelyyn perjantaina 7.2.2025 klo 10 tiedekeskus Heurekaan. Tilaisuus alkaa alustuksilla Heurekan kokoustiloissa, ja sen jälkeen tutustutaan näyttelyyn. Aamiaistarjoilu klo 9.45 alkaen. Ilmoittautuminen viimeistään 5.2. osoitteeseen: media@heureka.fi

Kuluvalla tutkimuskaudella retkikunta uudistaa Suomen tutkimusasema Aboan infrastruktuuria ja tukee Etelämantereen reuna-alueita tutkivaa kansainvälistä lentomittauskampanjaa.

Vuonna 2024 arktisen merijään laajuus oli pienimillään 11. syyskuuta, jolloin jään peittämä ala oli 4,28 miljoonaa neliökilometriä. Laajuus on kuudenneksi pienin mittaushistoriassa ja lähes sama kuin viime vuoden syyskuussa.

Suomalaisen jäätutkija Jukka Tuhkurin tietokirja Jään voima kertoo Ernest Shackletonin karusta tutkimusmatkasta Etelämantereelle ja Endurance-aluksen uppoamisesta. 100 vuotta myöhemmin Tuhkuri oli mukana Endurance22-retkikunnassa, joka löysi Endurancen hylyn. Kirja kuvaa polaaritutkijoiden työtä ennen ja nyt.

Tutkimusryhmän perustamiseen tarkoitetut tukimuodot ovat Suomessa harvinaisia. Suomalaisen Tiedeakatemian 150 000 euron arvoiset Väisälä-hankeapurahat olivat haettavana kuluvana keväänä toista kertaa. Myönnetyillä apurahoilla tutkitaan algebrallista geometriaa sekä maankuoren liikkeitä Etelämantereella.

Siltalan tietokirjasyksy tarjoaa laajan kattauksen yritys- ja taloushistoriasta taiteeseen sekä poliittisesta historiasta ralliautoiluun ja tutkimusmatkailuun Etelämantereella. Syksyn nimiä joko kirjoittajina tai kirjojen aiheina ovat muiden muassa Pirkka-Pekka Petelius, Markku Kuisma, Toivo Sukari, Ari Vatanen, Oiva Toikka, Håkansin varustamosuku sekä Venny Soldan-Brofeldt ja Helene Schjerfbeck.

Suomalaisretkikunta asensi Etelämantereelle laitteita, jotka mahdollistavat entistä tarkemman tutkimuksen maankuoren ja jäätiköiden liikkeistä. Suomen tutkimusasema Aboalla on nyt huippuluokan keskittymä mittausinfrastruktuuria, joka palvelee alueella tehtävää tutkimusta pitkälle tulevaisuuteen.

Tammikuusta helmikuuhun 2024 suomalaistutkijat tekevät Etelämantereella mittaustöitä, joiden avulla saadaan tarkempaa tietoa mannerjäätikön sulamisen vaikutuksista merenpinnan nousuun. Toisena tärkeänä tehtävänä on globaalin paikannustarkkuuden parantaminen uusien laitteiden avulla.

Etelämantereella toteutettava tutkimustyö on luonnollinen jatke Suomessa tehtävälle kylmien alueiden tutkimukselle.

Vuonna 2023 pohjoinen merijää oli suppeimmillaan 19. syyskuuta, jolloin se oli 4,23 miljoonaa neliökilometriä. Laajuus on mittaushistorian kuudenneksi pienin. Syyskuun 2023 keskimääräinen arktisen merijään laajuus oli 4,37 miljoonaa neliökilometriä. Se on mitatuista syyskuun kuukausilaajuuksista viidenneksi pienin.

Etelämanner-yleissopimuksen osapuolikokous (Antarctic Treaty Consultative Meeting, ATCM) järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa 29. toukokuuta–8. kesäkuuta 2023. Kokous tuo Helsinkiin noin 400 maailman johtavaa Etelämanner-asiantuntijaa

Etelämantereella tehdään nyt tutkimusta, jonka tarkoituksena on parantaa satelliittihavaintojen tarkkuutta. Tutkimuksen avulla on määrä saada täsmällisempiä ennusteita Antarktiksen jään tulevaisuudesta. FINNARP 2022 -retkikunnan matkassa on myös Maanmittauslaitos.

Ilmastonmuutoksen myötä laivat joutuvat kohtaamaan uudenlaisia jääolosuhteita, kuten lämpenevää jäätä ja aaltojen mukana liikkuvia jäälauttoja. Suomessa rakennettu tutkimusalus S. A. Agulhas II on varustettu laivan ja jään vuorovaikutusta tutkivilla sensoreilla.

Lämpötila laskee Luonnontieteellisessä museossa pian pakkasen puolelle. Tiistaina 15.9.2020 avautuu ANTARKTIKA-näyttely, joka vie katsojan huikeisiin maisemiin valkoisten jäälakeuksien keskelle, maailman kolkkaan, jossa tiedettä tehdään ihmisen äärirajoilla.

Suomi 100 – vuosisadan keikka, tekijöinä SEK ja valtioneuvoston kanslia/Suomi 100 nappasivat arvokkaimman Vuoden viestintätyö -palkinnon MTL:n Finnish Comms Awards -kilpailussa. Vuoden viestintätoimistoksi valittiin Ellun Kanat, Vuoden spokespersonin tittelin vei Suomi 100 -kampanjan evankelistaksi noussut Pekka Timonen. SEKin Essi Orama on vuoden viestintäkonsultti ja kilpailun paras pitchaaja oli Ellun kanojen Sara Lindström.

Numeeristen mallien avulla ymmärrämme, kuinka jäätiköt käyttäytyvät niin nykyisessä ympäristössään kuin ilmaston muuttuessa.

Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksella Mikko Sipilä selvittää yksityiskohtaisesti, miten ilmakehän kaasuista syntyy uusia pienhiukkasia, jotka vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sitä kautta ilmastoon. Työ vie Huippuvuorilta Hyytiälän kautta valtamerille, tropiikkiin ja Etelämantereelle.

Syyskuun 1. päivänä Suomessa tulee voimaan Nagoyan pöytäkirja, joka on kansainvälinen sopimus geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta. Sopimukseen liittyvää lainsäädäntöä sovelletaan kasvien, eläinten ja mikrobien geenivaroihin silloin, kun niitä hankitaan tutkimus- ja kehityskäyttöön.