Sote-palveluiden uudistamiseen tarvitaan uusi vaihe: hyvinvointialueiden tuottavuutta on parannettava keskittymällä vahvemmin toimintatapojen muuttamiseen. Hoitoon on päästävä ja se onnistuu parhaiten, kun hyvinvointialue toimii yhteistyössä alueen yritysten kanssa sote-palveluiden tuottamisessa. Kustannustehokkuuden perusedellytys on kustannusten läpinäkyvyyden lisääminen.

Sote-palveluiden uudistamiseen tarvitaan uusi vaihe: hyvinvointialueiden tuottavuutta on parannettava keskittymällä vahvemmin toimintatapojen muuttamiseen. Hoitoon on päästävä ja se onnistuu parhaiten, kun hyvinvointialue toimii yhteistyössä alueen yritysten kanssa sote-palveluiden tuottamisessa. Kustannustehokkuuden perusedellytys on kustannusten läpinäkyvyyden lisääminen.

Sote-palveluiden uudistamiseen tarvitaan uusi vaihe: hyvinvointialueiden tuottavuutta on parannettava keskittymällä vahvemmin toimintatapojen muuttamiseen. Hoitoon on päästävä ja se onnistuu parhaiten, kun hyvinvointialue toimii yhteistyössä alueen yritysten kanssa sote-palveluiden tuottamisessa. Kustannustehokkuuden perusedellytys on kustannusten läpinäkyvyyden lisääminen.

Kuntaveron jatkuva korottaminen ei voi olla ratkaisu kuntatalouden ongelmiin vaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Veronkiristysten tie on kuljettu loppuun, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola.

Kuntaveron jatkuva korottaminen ei voi olla ratkaisu kuntatalouden ongelmiin vaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Veronkiristysten tie on kuljettu loppuun, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola.

Jatkuvat veronkorotukset eivät ole ratkaisu kuntien taloushaasteisiin. Sen sijaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotka mahdollistavat tehokkaan rahankäytön ja vahvistavat kuntien elinvoimaa pitkällä aikavälillä, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola.

Jatkuvat veronkorotukset eivät ole ratkaisu kuntien taloushaasteisiin. Sen sijaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotka mahdollistavat tehokkaan rahankäytön ja vahvistavat kuntien elinvoimaa pitkällä aikavälillä, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola.

Kevään vaaleissa päätetään tulevien vuosien sosiaali- ja terveydenhuollosta alueilla. Hyvinvointialueilla ja niiden päättäjillä on suuria haasteita ratkottavanaan, mutta onneksi ratkaisujakin on. Elinkeinoelämän järjestöt näkevät tärkeimpinä teemoina yhteistyön, kustannusten läpinäkyvyyden sekä rohkeuden hyödyntää innovaatioita.

“Kiinalaiset verkkokaupat, jotka myyvät ultrapikamuotia ja muita halpatuotteita on laitettava kuriin”, vaatii Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola.

Kauppakamareiden kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut ovat kiinnostavimpia yhteistyökumppaneita yrityksille tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyössä. Erityisen kiinnostavia TKI-yhteistyökumppaneita ammattikorkeakoulut ovat pienille ja keskisuurille yrityksille. Keskuskauppakamarin ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen mukaan julkisten TKI-panostusten suuntaamiselle voidaan juuri nyt vaikuttaa yritysten kasvun edellytyksiin ja lisätä pk-yritysten TKI-toimintaa.

Kauppakamareiden kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut ovat kiinnostavimpia yhteistyökumppaneita yrityksille tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyössä. Erityisen kiinnostavia TKI-yhteistyökumppaneita ammattikorkeakoulut ovat pienille ja keskisuurille yrityksille. Keskuskauppakamarin ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen mukaan julkisten TKI-panostusten suuntaamiselle voidaan juuri nyt vaikuttaa yritysten kasvun edellytyksiin ja lisätä pk-yritysten TKI-toimintaa.

Keskuskauppakamarin liikenne- ja elinkeinopolitiikan johtavaksi asiantuntijaksi on valittu diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti Hanna Kalenoja. Kalenoja siirtyy tehtävään Autoalan Tiedotuskeskuksen liikenteen erityisasiantuntijan tehtävästä. Kalenoja aloittaa Keskuskauppakamarissa 1.4.2024.

Keskuskauppakamarin osaamisesta ja maahanmuutosta vastaavaksi johtavaksi asiantuntijaksi on valittu kasvatustieteiden maisteri Suvi Pulkkinen. Pulkkinen siirtyy tehtävään Vihreiden eduskuntaryhmän poliittisen asiantuntijan paikalta. Pulkkinen aloittaa Keskuskauppakamarissa 1.2.2024.

Saatavuusharkinta on ollut haaste reilulle kolmannekselle yrityksistä ja puolet yrityksistä pitää työperäistä oleskelulupaprosessia kankeana. Tiedot selviävät kauppakamarien jäsenyrityksilleen toteuttamasta kyselystä. Kyselyn mukaan useat yritykset kertovat kokevansa kansainvälisten osaajien rekrytointiprosessin haastavaksi, vaikka 62 prosenttia yrityksistä suhtautuu kansainvälisten osaajien rekrytointiin positiivisesti.

Saatavuusharkinta on ollut haaste reilulle kolmannekselle yrityksistä ja puolet yrityksistä pitää työperäistä oleskelulupaprosessia kankeana. Tiedot selviävät kauppakamarien jäsenyrityksilleen toteuttamasta kyselystä. Kyselyn mukaan useat yritykset kertovat kokevansa kansainvälisten osaajien rekrytointiprosessin haastavaksi, vaikka 62 prosenttia yrityksistä suhtautuu kansainvälisten osaajien rekrytointiin positiivisesti.

Saatavuusharkinta on ollut haaste reilulle kolmannekselle yrityksistä ja puolet yrityksistä pitää työperäistä oleskelulupaprosessia kankeana. Tiedot selviävät kauppakamarien jäsenyrityksilleen toteuttamasta osaajakyselystä. Kyselyn mukaan useat yritykset kertovat kokevansa kansainvälisten osaajien rekrytointiprosessin haastavaksi, vaikka 62 prosenttia yrityksistä suhtautuu kansainvälisten osaajien rekrytointiin positiivisesti.

Kauppakamarikyselyn mukaan noin 62 prosenttia yrityksistä on harkinnut tai voisi harkita kansainvälisen osaajan rekrytoimista tai vuokraamista. 59 kuvailee kokemustaan kansainvälisen osaajan rekrytoinnista positiiviseksi tai erittäin positiiviseksi. Enemmistöä yrityksistä kuitenkin askarruttaa, miten toimia monikielisenä ja monikulttuurisena työyhteisönä. 58 prosenttia yrityksistä kertoo, ettei ole rekrytoinut tai vuokrannut ulkomaisia osaajia, sillä työtehtävässä vaaditaan äidinkielen tasoista suomen kielen osaamista.

Kauppakamarikyselyn mukaan noin 62 prosenttia yrityksistä on harkinnut tai voisi harkita kansainvälisen osaajan rekrytoimista tai vuokraamista. 59 kuvailee kokemustaan kansainvälisen osaajan rekrytoinnista positiiviseksi tai erittäin positiiviseksi. Enemmistöä yrityksistä kuitenkin askarruttaa, miten toimia monikielisenä ja monikulttuurisena työyhteisönä. 58 prosenttia yrityksistä kertoo, ettei ole rekrytoinut tai vuokrannut ulkomaisia osaajia, sillä työtehtävässä vaaditaan äidinkielen tasoista suomen kielen osaamista.

Kauppakamarikyselyn mukaan noin 62 prosenttia yrityksistä on harkinnut tai voisi harkita kansainvälisen osaajan rekrytoimista tai vuokraamista. 59 kuvailee kokemustaan kansainvälisen osaajan rekrytoinnista positiiviseksi tai erittäin positiiviseksi. Enemmistöä yrityksistä kuitenkin askarruttaa, miten toimia monikielisenä ja monikulttuurisena työyhteisönä. 58 prosenttia yrityksistä kertoo, ettei ole rekrytoinut tai vuokrannut ulkomaisia osaajia, sillä työtehtävässä vaaditaan äidinkielen tasoista suomen kielen osaamista. .

Kauppakamarikyselyn mukaan 39 prosenttia yrityksistä (Pohjois-Karjala 40%) kokee, ettei ammattiin valmistuneiden osaaminen vastaa työelämän tarpeita. Määrä on huolestuttava, sillä suurin pula yrityksillä on kauppakamarikyselyn mukaan juuri ammatillisista osaajista. Tärkeimpinä keinoina osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi yritykset pitävät yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämistä, koulutussisältöjen kehittämistä työelämän tarpeisiin paremmin vastaaviksi ja työn vastaanottamisen kannustinloukkujen purkamista.