Euroopan unionin vastuullisuuteen liittyvä sääntely muokkaa kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaympäristöä ja avaa samalla alalle uusia mahdollisuuksia. Tervetuloa syventymään monipuolisesti vastuullisuuden vaatimuksiin sekä siihen, kuinka kiinteistöjen vastuullisuutta voi edistää ja arvioida.

Viimeisimpien ennusteiden mukaan Suomen talouteen on luvassa maltillista kasvua vuosille 2025 ja 2026. Alhaisimman arvion Suomen talouskasvusta antaa Pellervon taloustutkimus, joka ennakoi BKT:n kasvavan 0,6 prosenttia vuonna 2025. Korkeinta kasvulukua ennustaa Kuntarahoitus, jonka arvion mukaan talous kasvaisi 1,5 prosenttia. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten ja suomalaisten tutkimuslaitosten tuoreimmista talousennusteista. Linkki FA:n taulukoimiin tietoihin on jutun lopussa. Maaliskuussa talousennusteensa julkaisivat Danske Bank, Suomen Pankki, Kuntarahoitus, S-Pankki, Pellervon taloustutkimus ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla).

Vesilinja kaivettiin suoraan Sipoon Nikkilässä sijaitsevalle pelastusasemalle. Uuden linjan myötä vedentuotanto on noussut tasolle, joka täyttää pelastustoiminnan tarpeet.

Asuntojen hinnat kääntyvät varovaiseen nousuun tänä vuonna, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n asuntomarkkinaennuste. Nousun ajureina ovat laskevat korot, reaalitulojen kasvu ja suurten kaupunkien väestönkasvu, jarruina puolestaan runsas asuntotarjonta sekä työllisyyden ja maailmantalouden epävarmat näkymät. Vuokrat nousevat tänä vuonna yhä maltillisesti.

Vihreiden kansanedustaja ja eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja, opettajataustainen Inka Hopsu vastustaa Kuntaliiton avausta rajata lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatukseen osallistuminen ehkäisee syrjäytymistä ja tasaa oppimiseroja, minkä vuoksi osallistumisastetta on nimenomaan pyritty nostamaan.

Keski-Suomeen myönnettiin viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoituksen yritys- ja hanketukia. Yritystukia potista oli noin viidesosa.

Tuoreimmat talousennusteet antavat pilkahduksen paremmasta tulevaisuudesta. Vuoden 2025 alussa talousennusteensa ovat julkaisseet Aktia, Säästöpankkiryhmä, Nordea ja OP Ryhmä. Finanssiala ry ylläpitää sivuillaan listausta tuoreimmista talousennusteista. Linkki ennusteisiin jutun lopussa. Ennusteiden perusteella Suomen bruttokansantuote voisi kasvaa 1–2 prosenttia vuosina 2025 ja 2026.

Kuntarahoituksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistiedote Kuntarahoitus alkaa tarjota edullisempaa lainaa kunnille, jotka tekevät tavoitteellista päästövähennystyötä. Kuntarahoituksen ja Suomen ympäristökeskuksen luoman mallin mukaan koron marginaali alenee jokaisena lainavuotena, jolloin kunta saavuttaa tai alittaa päästövähennystavoitteensa.

Tampereen Hakametsän aluetta kehitetään EU-rahoituksen avulla innovatiiviseksi kaupunkikehittämisen alustaksi. Hankkeessa syntyy uudenlainen verkosto ja osaamiskeskittymä urheilu-, hyvinvointi- ja terveysteknologiayritysten ja TKI-palveluntuottajien kanssa ja osana Tampere Health -ekosysteemiä.

Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa panostettiin poikkeuksellisen vahvasti vastuullisuuteen. Vastuullisten toimenpiteiden toteutuminen vahvistettiin marraskuussa 2024 BREEAM Infrastructure -ympäristöluokituksella, jonka BRE Akatemia myönsi hankkeelle toiseksi parhaalla arvosanalla kiitettävä.

Keski-Suomen maaseudun kehittämiseen myönnettiin heinä-syyskuussa 2024 yhteensä lähes 3,4 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoitusta. Rahoitus painottui vahvasti yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin.

Taloudessa kohenemisen merkkejä, julkisessa taloudessa yhä haasteita Valtionvarainministeriön syyskuussa 2024 julkaiseman katsauksen mukaan Suomen talouden taantuman pohja näyttäisi olevan ohitettu. Vuoden 2024 bruttokansantuote kuitenkin supistuu 0,2 prosenttia. Investoinnit kääntyvät kasvuun vuonna 2025. BKT kasvaa 1,7 prosenttia vuonna 2025 ja 1,5 prosenttia vuonna 2026. Inflaation hidastuminen ja korkojen kääntyminen laskuun yhdessä kohtuullisen hyvän tulokehityksen kanssa lisäävät kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja kulutusta. Kuntarahoituksen ennusteen mukaan kuntatalous säilyy myös tulevina vuosina selvästi alijäämäisenä. Kunnissa on kuitenkin reagoitu näkymien heikkenemiseen ja mittavia säästöohjelmia on käynnistetty. Myös huomattavia veronkorotuksia on luvassa. Talouden sopeuttamistoimista huolimatta alijäämät ovat vielä ensi vuonna suunnilleen kuluvan vuoden tasolla. Suurimpana syynä tähän ovat soten siirtolaskelmien tarkentumisten aiheuttamat valtionosuusleikkaukse

Piispanmäen koulu ja päiväkoti on noussut harjakorkeuteensa. Koulu sekä päiväkoti avaa ovensa syksyllä 2025. Rakennukseen siirtyy aikanaan usean eri koulun ja päiväkodin oppilaita.

Kokkolan kaupunki voitti loppuvuodesta 2023 Kuntarahoituksen myöntämän 10 000 euron arvoisen Vuoden vihreä edelläkävijä -palkinnon. Palkinnon perusteena on rakenteilla oleva Piispanmäen koulu ja päiväkoti, jonka kokonaisuus on suunniteltu energiatehokkaaksi ja uusiutuvaa omavaraisuusenergiaa hyödyntäväksi. Kuntarahoituksen myöntämä summa käytetään kokonaisuudessaan helmi-maaliskuussa 2024 järjestettyn Kestävän kehityksen kilpailun palkintoihin.

Kuntarahoitus on valinnut vuoden vihreäksi edelläkävijäksi Kokkolan kaupungin. Kisan finalisteihin kuuluivat myös Pirkkalan kunta, Oulun Sivakka, Siuntion kunta ja Y-Säätiö. Kokkolan eduksi kilpailun ratkaisi kaupungin esimerkillinen sitoutuminen kestävään investointiin.

Ammattiliitto Jytyn liittovaltuusto on huolissaan, että lähivuosina toteutettavat kuntien valtionosuuksien lisäleikkaukset rapauttavat kuntarakenteet.

Kulunut kesä on ollut Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tienpidon osalta kaksijakoinen. Tie- ja siltahankkeiden toteuttamisen osalta kesä on ollut kohtuullisen vilkas, mutta päällystyksiä sen sijaan on voitu toteuttaa poikkeuksellisen vähän. Yksityistieavustuksiin oli käytettävissä poikkeuksellisen hyvin rahoitusta. Myös joukkoliikenteen kehittäminen on jatkunut uusien hankintojen myötä.

Kaupunkiliikenne Oy:n hankkeet Kalasatamasta Pasilaan, Raide-Jokeri ja Ruskeasuon varikko ovat onnistuneet edistämään positiivisia ympäristövaikutuksia esimerkillisellä tavalla, ja siksi niille on myönnetty Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta.

Hartelan Liedon keskustaan rakentama asumisoikeuskerrostalo valmistui Lietoon. Simpukkatie 17 on Hartelan ja TA-yhtiöiden ensimmäinen Joutsenmerkki-kohde. Kohde on samalla koko Varsinais-Suomen ensimmäinen asuinkerrostalo, jolle on myönnetty Joutsenmerkki.

ARA-rakentamista lisäämällä tai vähentämällä on tasattu rakentamisen suhdannevaihteluja. Tämä on osoittautunut hyväksi keinoksi vaikuttaa asuntorakentamiseen. Esimerkiksi finanssikriisissä 2008–2009, kun vapaarahoitteinen tuotanto hiipui, ARA-tuotannolla pidettiin rakenusala toiminnassa.