Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia, jäsenyys on arvostettu saavutus tutkijan uralla. Tiedeakatemian jäsenten lukumäärä on rajattu: jäsenenä voi kerrallaan olla korkeintaan 333 alle 65-vuotiasta tieteen harjoittajaa. Jäsenyys on elinikäinen.

Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.

Kasvihuonekaasujen vaihtoa mittaava, kansainvälisestikin ainutlaatuinen SMEAR-Agri mittausasema on otettu käyttöön tänään 24. syyskuuta. Helsingin yliopiston ylläpitämä asema tuottaa aineistoa nurmiviljelyn ilmastovaikutuksista.

Juuri julkaistussa tutkimuksessa Helsingin yliopiston tutkijat yhdessä vieraileva tutkija Dr. Katerina Machacovan kanssa osoittivat, että pohjoisen havumetsävyöhykkeen puut ovat kasvihuonekaasu dityppioksidin (N2O) lähteitä. Tutkimus tuo uutta tietoa puiden merkityksestä kasvihuonekaasujen nieluina ja lähteinä, ja osoittaa, että metsillä on merkitystä hiilen sidonnan lisäksi muiden kasvihuonekaasujen lähteenä

13.12.2017. Euroopan tutkimusneuvosto ERC on julkistanut tulokset vuoden 2017 Consolidator Grant (CoG) -hausta. Suomeen saatiin kaikkiaan 12 rahoitusta, mikä on yksittäisessä ERC-hakukierroksessa paras tulos Suomelle tähän saakka. Suomen onnistuminen ERC:n rahoitushauissa on hienoisesti parantunut koko EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelmakauden ajan. Consolidator Grant -rahoitus on tarkoitettu tutkijanuran keskivaiheessa olevalle ryhmänjohtajalle ainutlaatuisen tutkimushankkeen toteuttamiseksi. Rahoitus on laajuudeltaan 2-2,75 miljoonaa euroa viidelle vuodelle.

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta päätti kokouksessaan 23.4. rahoittaa 11 akatemiatutkijan tehtävää. Rahoitettujen tutkijoiden rahoituskaudet alkavat syyskuussa 2015.

Viimeisen viiden vuoden aikana eurooppalaiset tutkijat ovat selvittäneet typen käytön hyötyjä ja haittoja ympäristölle ja terveydelle. Samalla on haettu ratkaisuja typpeen liittyviin ongelmiin. Huhtikuussa 2011 pidetty kansainvälinen Nitrogen and Global Change -konferenssi oli päätöskokous 5-vuotiselle EU-rahoitteiselle NitroEurope-hankkeelle. Kokouksessa julkistettiin Euroopan typpiarviointi (European Nitrogen Assessment), jonka kirjoittamiseen myös suomalaiset tutkijat osallistuivat. Suomi on ollut NitroEurope-hankkeen yksi avainmaista, ja typpimittauksia on tehty Hyytiälän (SMEAR II) ja Pallaksen tutkimusasemilla. Tutkijat katsovat, että kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka ottaa huomioon eri typpiyhdisteiden väliset vuorovaikutukset ja niistä koituvat uhat, olisi tehokas ympäristöpoliittinen keino ongelmien pienentämiseksi.