Pohjois-Pohjanmaalla on käynnistetty luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelman (LUMO-ohjelma) valmistelu. LUMO-ohjelmatyössä on tähän mennessä koottu yhteen tietoa Pohjois-Pohjanmaan luonnosta ja tunnistettu maakunnan arvokkaimmat luonnon monimuotoisuuskeskittymät. Pohjois-Pohjanmaan LUMO-ohjelma laaditaan osana valtakunnallista Priodiversity LIFE -hanketta.

Pohjois-Savon LUMO-ohjelmatyössä on koottu yhteen tietoa maakunnan arvokkaasta luonnosta ja tunnistettu Pohjois-Savon merkittävimmät luonnon monimuotoisuuskeskittymät laji- ja luontotyyppitietoon perustuen. Pohjois-Savossa LUMO-ohjelmaa laaditaan osana luontokatoa torjuvaa Priodiversity LIFE -hanketta.

Koneen Säätiön Metsän puolella -aloitteen ja DialogiAkatemian järjestämä tapahtuma kannusti monenlaisia toimijoita eri puolilla Suomea järjestämään keskusteluja metsien merkityksestä ja tulevaisuudesta. Keskusteluista kootaan laaja ja avoin yhteenveto, jonka tavoitteena on rakentaa yhteistä ymmärrystä metsien käytöstä ja tulevaisuudessa tarvittavista muutoksista.

Valtakunnallinen aineisto metsätalouden vaikutuksille herkistä vesistöistä on valmistunut. ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteistyönä laatiman aineiston tarkoituksena on auttaa huomioimaan metsätaloudelle herkät vesistöt jo siinä vaiheessa, kun metsänhoidon toimenpiteitä ryhdytään suunnittelemaan. Aineiston avulla pyritään helpottamaan suunnittelutyötä, jotta vesistöihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja vähentää.

Metsäkeskuksen Pohjois-Pohjanmaan elinkeinopäällikkö Timo Piston mukaan yksityisteiden huonokuntoiset sillat ja tieverkot uhkaavat raakapuun ja energiapuun kuljetuksia. –Metsäteollisuuden toiminta suoraan sidoksissa tieverkoston kuntoon. Metsäteollisuuden kuljetukset ovat raskaita, ja siltojen ja teiden on kestettävä suuria akseli- ja telipainoja. Jos infrastruktuuri pettää, se rajoittaa metsäteollisuuden toimintaa ja heikentää kilpailukykyä. Vuonna 2022 Venäjän sotatoimien seurauksena Metsäkeskuksessa käynnistettiin Tiesit-hanke puu- ja energiahuollon sekä huoltovarmuuden turvaamiseksi. – Yksityistieverkko on olennainen osa Suomen infrarakennetta, sillä se kattaa noin 80 prosenttia kaikista teistä eli 370 tuhatta kilometriä. Erityisesti metsä- ja maataloussektorit ovat riippuvaisia yksityisteistä ja niiden kunnosta. – Selvityshankkeessa on kartoitettu yksityisteiden kunto noin 230 000 km:n pituudelta sekä yksityistieverkon noin 13 tuhannesta sillasta yli 7000 sillan kunto. Tämänhetkis

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa toteutettu tutkimus paljastaa, miten metsistä kirjoitetaan Suomessa, ketkä keskusteluun osallistuvat, ja mitkä ovat eri toimijoiden keskeiset argumentit heijastaen moninaisia näkemyksiä, tavoitteita ja toimijoiden välisiä suhteita. Tutkimuksessa analysoitiin kirjoituksia Maaseudun Tulevaisuudessa ja Helsingin Sanomissa. Metsiin liittyvä poliittinen päätöksenteko nähtiin kriittisen tärkeänä sekä poliitikkojen valta merkittävänä molemmissa medioissa.

Maataloudessa on menossa rakennemuutos, ja yhä useampi maatila joutuu miettimään toimeentulon kokoamista eri lähteistä. Viime vuoden lopulla ProAgria teki laajan kyselytutkimuksen monialaistaneille ja mahdollisesti monialaistaville maatiloille. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 638 henkilöä maatiloilta ja maaseutuyrityksistä. Tästä joukosta jo yli 60 %:lla oli yritystoimintaa maatalouden rinnalla. Kysely osoitti, että monialaistaminen kiinnostaa lisätulojen näkökulmasta. Osaamista yrittäjillä on, mutta aikaa ei ole uuden yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen.

Juupajoen kunta ja Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasema jatkavat yhteistyötään moniarvoisen ja moninäkökulmaisen metsäkeskustelun lisäämiseksi. Juupajoen Metsäfoorumi tukee yhteiskunnallista ja julkista keskustelua metsän monista merkityksistä sekä suomalaisten moninaisista metsäsuhteista tuomalla mukaan uusinta tutkittua tietoa.

Juupajoen kunnan EU-rahoitteinen hanke tukee Pirkanmaan pienten paikkakuntien nuorten mahdollisuuksia vaikuttamiseen. Opetushallituksen myöntämä merkittävä osallistumishankerahoitus avaa nuorille väylän oman viestin viemiseen päättäjillemme europarlamenttiin ja eduskuntaan.

Suometsätieteen professori Annamari Laurénin mukaan soiden ennallistamisesta ei saada ratkaisuja ilmaston lämpenemiseen. – Soiden ennallistamiseen asetetaan liian suuria odotuksia ilmastotavoitteiden suhteen. Ennallistaminen vaikuttaa ilmastoa lämmittävästi ainakin 100 vuotta, minkä jälkeen se alkaa tuottaa toivottavia tuloksia. Suometsien hiilitasetta on Laurénin mukaan tarkasteltava koko ekosysteeminä mukaan lukien sekä maan, että metsän hiilitase. – Ojitetut suot ovat hiilinieluja, silloin kun soiden puuston kasvu lasketaan mukaan. Jos suo kuivatetaan, maan hiilivarasto vähenee. Jos halutaan viilentää ilmastoa lyhyemmällä kuin sadan vuoden tähtäimellä, niin suometsät kannattaa pitää puustoisena ja kasvamassa ja nostaa pohjaveden pintaa tuotannossa olevissa suometsissä. –Tuottavia metsämaita ei lähtökohtaisesti pitäisi ennallistaa, koska ne ovat puuntuotannollisesti tärkeitä ja toimivat hiilinieluina. Jos ennallistaminen tehdään metsänhoito edellä, niin ei mennä kovasti pieleen. Sell

Metsäalan toimijoiden välinen vastakkainasettelu on julkisuudessa jyrkempi kuin julkisuuden ulkopuolella tapahtuvissa kohtaamisissa, todetaan eri toimijat yhteen tuoneiden luottamuksellisten dialogien yhteenvedossa.

Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohtajan Stefan Borgmanin mielestä vihamielinen ja syyllistävä metsäkeskustelu on heikentänyt merkittävästi metsäalan ammattilaisten jaksamista ja työhyvinvointia. –Kun metsäkeskustelussa nostetaan esiin epäkohtia, virheitä ja syyllisiä, se vaikuttaa alan ammattilaisten motivaatioon tehdä töitä metsien, metsänomistajien ja Suomen talouden hyväksi. – Valtamedioiden rooli ja dominointi metsäasioiden käsittelyssä herättävät kysymyksiä, sillä ympäristöasioiden tarkastelu on monesti suppeaa ja jättää taloudellisen sekä sosiaalisen kestävyyden näkökulmat huomioimatta. Metsätalouden parissa työskentelevien työpanoksesta ja jaksamisesta on kiinni, missä kunnossa Suomen metsät ovat. Borgman viittaa YTT Juhani Wiion valtamedioiden metsäuutisointia koskevaan selvitykseen, jonka mukaan metsiä käsitellään ensi sijassa ilmastopolitiikan, luontokadon ja hiilinielujen kautta. – Haastateltavina esiintyvät useammin ympäristöjärjestöjen, Ilmasto- ja Luontopaneelien edus

Salpausselkien helminauhat on Kaakkois-Suomen ensimmäinen Helmi-keskittymä. Helmi-keskittymät ovat alueellisesti tunnistettuja luonnon monimuotoisuudeltaan arvokkaita seutuja, joilla on myös luonnonhoidon ja ennallistamisen tarpeita. Ehdotus Helmi-keskittymästä on valmisteltu ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman 2021–2030 alueellisessa yhteistyöryhmässä sidosryhmien kanssa.

Suomalaisten metsäsuhde on syvälle juurtunut osa suomalaisuutta. Oulun yliopiston johtamassa tutkimuksessa selvitetään metsäsuhteemme kulttuurisia ja henkisiä ulottuvuuksia, jotka usein jäävät taloudellisten tavoitteiden varjoon.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin, MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suurin nielu, mikä alkaa metsän vanhetessa nopeasti pienentyä. Jos kaikki metsät olisivat nuoria, Kankaan mukaan ilmastotavoitteita voitaisiin laskea niiden varaan. –Nyt emme voi, koska metsien kasvu on kääntynyt laskuun ja se kehitys jatkuu, teemme mitä tahansa. Saksassa ja Ruotsissa on havaittu myös metsän kasvun hidastuminen. Tämä on seurausta siitä, että sodan jälkeen uudistetut mets

EU:n maaseuturahoitusta saaneiden yleishyödyllisten kehittämishankkeiden avulla kehitetään esimerkiksi ruokaketjua, matkailua, ympäristöä, harrastusmahdollisuuksia, maaseudun verkkoyhteyksiä ja yleisesti hyvän elämän edellytyksiä maaseudulla. Mukana on yli puolen miljoonan euron kehittämishankkeita ja toisessa ääripäässä muutaman tuhannen euron investointeja.

Metsämuseo Luston kehittämisjohtaja Leena Paaskosken mukaan museon keskeinen tehtävä on lisätä ymmärrystä metsien merkityksestä ja lisätä tietoisuutta metsäkulttuurista. – Vaikka metsät ovat aina olleet syvällä suomalaisessa identiteetissä, viime vuosina metsäkeskustelu on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja polarisoituneemmaksi. Metsillä on meille kaikille erilaisia merkityksiä. Ne voivat edustaa arkeen ja luontoon liittyviä kokemuksia, mutta metsillä on myös taloudellisia ja poliittisia merkityksiä. Juuri tämän moninaisuuden äärellä Lusto haluaa toimia sillanrakentajana. –Luston perusta on laajoissa metsähistoriaan ja -kulttuuriin liittyvissä kokoelmissa, mutta museon tehtävä ei ole vain säilyttää historiaa. Me haluamme avata keskustelua ja luoda uusia näkökulmia siihen, mitä metsät meille tarkoittavat nyt ja tulevaisuudessa, muistuttaa Paaskoski. Tavoitteena vahvistaa lasten ja nuorten metsäsuhdetta Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva korostaa Luston roolia metsäkulttuurin valtakun

Kolminkertainen lumilautailun maailmanmestari valkealalainen Roope Tonteri toimii metsäalan yrittäjänä ja seuraa ihmetellen mustavalkoista metsäkeskustelua. – Siinä puhutaan metsänomistajien ylitse, kun ympäristöväellä on oma kuplansa ja teollisuudella omansa. Metsänomistaja jää puun ja kuoren puristukseen. Ei siellä A-studiossa kovin usein metsänomistajia näy. –Kun itsekin tähän keskusteluun olen osallistunut, tunnistan että tietyt mediat ovat valinneet puolensa tukea ympäristönäkökohtia. Vaikka suurin ilmastomuutoksen syy on fossiilisten päästöissä, ympäristöjärjestöt ovat onnistuneet kääntämään ilmastokeskustelun metsiin. Ne saavat medioissa viestinsä varmasti läpi, koska hallitsevat viestinnän paremmin kuin metsänomistajat. Tonteri ihmettelee, kun televisiossa puhutaan ilmastonmuutoksesta, kuvassa on uudistushakkuualue ja metsäkone. –Voisiko siihen joskus laittaa kuvaa kaupungista, jossa liikenne ja asutus tuottavat fossiilisia päästöjä. Vaikutelmaksi tulee, että maaseutu on syylli

Erityisen ajankohtainen lastenkirja käsittelee avohakkuiden vaikutusta luonnonympäristöön. Luonto on kuvataiteilija-kirjailija-kuvittaja Johanna Lumpeelle ainainen inspiraation lähde.

Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuskoordinaattorina toimivan metsätieteen tohtori Joni Kujansuun mukaan Suomen osaaminen metsän ja ilmaston välisessä tutkimuksessa on maailman huippuluokkaa. –Korona keskeytti Japanin ja Kiinan yliopistojen kanssa tehtäviä yhteistyöhankkeita, joita pyritään saamaan uudelleen käyntiin. – Meillä on esimerkiksi paras ymmärrys siitä, miten eri kemialliset yhdisteet reagoivat toisiinsa ilmakehässä erilaisissa sääolosuhteissa ja ilmasto-olosuhteissa. Myös tutkimustiedon datan analysoinnissa olemme maailmalaajuisestikin vertailtuna edelläkävijöitä, kuvailee Kujansuu. Helsingin yliopiston SMEAR II –asemalla Hyytiälässä on tutkittu metsäekosysteemin ja ilmakehän välisiä suhteita jo lähes 30 vuoden ajan. Mittauksista saadaan tietoa muun muassa metsän hiilitaseesta ja sen vaihtelun syistä sekä metsien kokonaismerkityksestä ilmastolle. –Olemme metsän ja ilmaston keskinäisen tutkimuksen kannalta ylivoimaisia edelläkävijöitä maailmassa. Meillä on yli sata todell