Fysiikan päivät kokoaa Ouluun tutkijoita ja opiskelijoita Suomesta ja kansainvälisesti. Yleisöluento 26.3. Oulun keskustassa, Valve-salissa kuullaan tieteen huipulta, kun Lumi-supertietokoneen johtaja Pekka Manninen kertoo historian ja tulevaisuuden suurimpien tietokoneasennusten merkityksestä tieteelle. Toimittajat ovat tervetulleita tutustumaan fysiikan tutkimukseen – huippututkijat ovat haastateltavissa.

Oulun yliopiston hallituksessa aloittaa tammikuussa kolme uutta jäsentä.

Oulun yliopisto on yksi tärkeimmistä vetytutkimuksen keskuksista Suomessa. Useiden eri alojen professorit ja tutkijat esittelevät vetytutkimuksen edistysaskeleita to 8.12.2022 klo 8.30–10 paikan päällä ja verkossa. Vetytalous nähdään tulevaisuudessa nousevan osaksi kehittyneiden hiilineutraalien yhteiskuntien energiajärjestelmiä, teollisuutta ja liikennettä. Media on lämpimästi tervetullut kuulemaan ja keskustelemaan vetytutkimuksesta!

Vuoden 2022 Millennium-teknologiapalkinto myönnettiin australialaisen New South Walesin yliopiston professori Martin Greenille. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö luovutti miljoonan euron arvoisen palkinnon Greenille PERC-aurinkokennon (Passivated Emitter and Rear Cell) kehittämisestä. Myös Oulun yliopistossa on paljon aurinkopaneeleihin ja -energiaan liittyvää tutkimusta.

Oulun yliopistossa alkaa ainutlaatuinen kestävän kehityksen ja kuvantamis- ja karakterisointimenetelmät yhdistävä kansainvälinen tohtorikoulutusohjelma. ”Kestävään kehitykseen liittyvät teemat ovat tällä hetkellä keskeisimpiä tutkimuksen kohteita. Meidän on ratkaistava useita tulevaisuuteen liittyviä haasteita, kuten siirtyminen vihreään energian tuotantoon ja käyttöön, ihmisten elinikäinen terveys ja kestävän digitaalisen tulevaisuuden luominen. Siksi tarvitaan myös uusien asiantuntijoiden koulutusta”, sanoo tohtorikoulutusohjelman koordinaattori, professori Marko Huttula Oulun yliopistosta.

Uusimmassa tutkimuksessa vetyä tuotettiin luonnonvedestä auringonvalon avulla 86 vuorokauden ajan ilman tehon heikkenemistä. Valokatalyysilla tuotettu vety eli aurinkovety on täysin päästötöntä.

Banaanikärpäsillä on supertarkka stereonäkö. Uudet löydökset selittävät, miten banaanikärpästen silmien valoaistinsolut liikkuvat ja työskentelevät peilisymmetrisesti tuottaen kärpäsille korkearesoluutioisen näköhavainnon ja kyvyn havaita syvyyseroja.

Suomalaisten aikuisten D-vitamiinitasot ovat nousseet selvästi viimeisten vuosikymmenien aikana, osoittaa Oulun yliopistossa tehty mittava seurantatutkimus. Suotuisaa kehitystä selittävät paitsi kansalliset D-vitamiinisuositukset myös elintarvikkeiden täydennysohjelma, jonka myötä D-vitamiinia on alettu lisäämään nestemäisiin maitovalmisteisiin ja rasvalevitteisiin. Löydös vahvistaa käsitystä D-vitamiinilisän käytön ja elintarvikkeiden täydennysohjelman hyödyistä.

Oulun yliopiston kehittämä magnesiumsilikaattisideaine avaa ovea hiilidioksidivapaaseen betoniin - tehty sideainelöytö vie hiilidioksidivapaan sementin tutkimusta merkittävästi eteenpäin.

Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on myöntänyt arvostetun tutkimusrahoituksen yliopistotutkija, Associate Professor Wei Caolle Oulun yliopistosta. Kahden miljoonan euron rahoitus on tarkoitettu Fotokatalyyttisten heteroliitosten kaksiulotteisten puolijohteiden ristidimensionaalinen aktivointi -tutkimuksen tukemiseen. Projektissa fotokatalyyttejä kehitetään seuraten aineen avaruudellisten ulottuvuuksien säätelemiä ominaisuuksia sekä tutkitaan fotokatalyyttisten kemiallisten reaktioiden aikakäyttäytymistä.

Oulun yliopiston NANOMO-tutkimusyksikössä on kehitetty kolme tehokasta auringon valoa energialähteenä ja vettä raaka-aineena käyttävää heteroliitoskomposiittia vetykaasun tuottamiseen.

Very effective nanostructures biomimicked from black scales of butterflies can be used for antireflective coating on solar panels. A new study of the NANOMO Research Unit of the University of Oulu offers a unique route to enhance light harvesting efficiency occurring in manmade solar cells.

Perhosen siipisuomuja imitoivilla nanorakenteilla voidaan merkittävästi parantaa aurinkopaneelien ominaisuuksia tekemällä niistä vähemmän heijastavia. Oulun yliopiston NANOMO-tutkimusyksikön uusi tutkimustulos tarjoaa tehokkaan mahdollisuuden aurinkoenergian keräämiseen aurinkokennojen avulla.

Monet lääkkeet, torjunta-aineet, freonit ja väriaineet muiden muassa ovat ympäristölle haitallisia saastuttajia. Niiden aiheuttamien ympäristöhaittojen tutkiminen on ollut tähän saakka hankalaa, sillä nyt käytössä olevin laittein niitä on vaikea tunnistaa. Tunnistamista vaikeuttaa saastuttavien aineiden kiraalinen molekyylirakenne. Jyväskylän yliopistossa kehitetään uutta laitetta näiden molekyylien tunnistamiseksi.

Uudessa tutkimuksessa on onnistuttu kehittämään nanoliitos, jolla yksi lupaavimmista puolijohdemateriaaleista, molybdeenisulfidi, kyetään liittämään muihin komponentteihin, kuten nikkeliin.

Metallipinnan hapettuminen on yleinen ilmiö, jonka kaikkia yksityiskohtia ei vielä tunneta. Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut selvittämään, miten hapettuminen etenee hopean pinnalla.