Yritystuet ovat harvoja leikkauskohteita, jotka sekä taloustutkijat että kansa hyväksyisivät. Siitä huolimatta tukia tulee koko ajan vain lisää. Eivätkö yritykset pärjää, ellei niitä tueta verovaroin? Mitä tuilla oikeastaan saadaan aikaan?

Kalevi Sorsa -säätiö järjestää kolmannen Veroareenan perjantaina 7.2.2025 Helsingin Oodi-kirjaston Maijansalissa (Töölönlahdenkatu 4) klo 9.30–16.30. Tapahtumassa keskustellaan verotuksen ja kasvun suhteesta sekä kansainvälisen verotuksen uusimmista suuntauksista.

Pohjoismaiden johtava opetus- ja kasvatusalan tapahtuma Educa järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 24.–25.1.2025. Educa 2025 tarjoaa kaksipäiväisen prime time -ohjelman, jossa alan asiantuntijat ja yhteiskunnalliset vaikuttajat etsivät ratkaisuja alan ajankohtaisiin haasteisiin.

Maahanmuutto on ikivanha ja normaali yhteiskunnallinen ilmiö. Taloudella sitä on vaikea sekä puolustaa että vastustaa. Niin silti yleensä käy. Mitä oikeastaan tiedämme maahanmuuton taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista?

Myönnetyllä rahoituksella tutkitaan mm. suomalaishaudoista 1800-luvulla Ruotsiin vietyjä, tänä vuonna Suomeen palautettuja pääkalloja. Elokuvaohjaaja Virpi Suutari valmistelee dokumenttielokuvaa Hukkajoen raakkutuhosta. Sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö ja kirjailija Elina Hirvonen perehtyvät sodan vaikutuksiin ihmisille, yhteiskunnille ja maailmalle.

ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n Oma Media 2024 -arviossa ja -kilpailussa mukana olleissa medioissa korostuivat yhteiskunnallinen ote ja halu tehdä uutta ja merkityksellistä.

Kuinka paljon lisäelinvuosi saa maksaa, kun uudet lääkkeet ovat yhä kalliimpia? Missä ja miten käytettynä rahalla tuotetaan ihmisille eniten terveyttä? Niin kauan kuin priorisointi ei ole läpinäkyvää ja perustu tietoon, hoito uhkaa toteutua sattumanvaraisesti.

Viime vuosikymmenillä tiedeyhteisöissä on käyty vilkasta keskustelua kokeellisen yhteiskunta- ja ihmistieteen luotettavuudesta. Kysymyksiä on herättänyt etenkin niin sanottu toistettavuuskriisi: tutkimukset tuottavat tuloksia, joita toiset tutkijat eivät pysty toistamaan, vaikka käyttävät samaa aineistoa ja samoja menetelmiä.

Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuuskiertue huipentui tänään Joensuussa järjestettyyn päätösseminaariin. Kuudella paikkakunnalla vierailleen kiertueen tarkoitus oli jakaa tietoa monimuotoisuuden merkityksestä ja keinoista sen vahvistamiseksi sekä lisätä vuoropuhelua eri toimijoiden välillä.

Monimuotoiset perheet –verkoston perhejärjestöt arvioivat, että järjestöjen rahoitusleikkauksilla voi olla arvaamattoman suuria ja pitkäkestoisia vaikutuksia. Vaikutukset voivat näkyä paitsi hyvinvoinnin heikkenemisenä ja sosiaalisina ongelmina myös syntyvyydessä, työelämässä, palveluiden laadussa ja vapaaehtoistyössä, jonka arvoksi on Suomessa laskettu 3 miljardia euroa vuosittain.

Tänä vuonna Koneen Säätiön Vuoden tiedekynä -palkinto jaetaan ympäristöaiheiselle artikkelille. Ehdokasartikkelit osoittavat, miten monipuolisista näkökulmista ympäristöön liittyviä aiheita voi tutkia. 25 000 euron palkinnon voittaja julkaistaan toukokuussa.

Suomen tulevaisuudesta ei ole viime vuosina kirjoitettu liikaa optimistisia otsikoita. Väestö vanhenee, hyvinvointivaltio romahtaa, ilmastonmuutos uhkaa, talouskasvu sakkaa. Hätä saattaa kuitenkin olla liioiteltu. Ongelmia on, mutta kaikesta huolimatta Suomi on yhä monella tapaa maailman parhaita maita, muistuttavat eri alojen tutkijat Talous & Yhteiskunta -lehden teemanumerossa ”Valoisa tulevaisuus”.

Jyväskylän yliopisto vietti vuosijuhlaa 6.3. jakamalla tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille yliopistolaisille. Jyväskylän yliopistosäätiö myönsi yhdeksän palkintoa, kaikki arvoltaan 3 000 euroa. Lisäksi jaettiin Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto 5 000 euroa.

Vuoden Kasvuyritys valitaan Kasvu Openin Kasvupolku -sparrausohjelmiin osallistuneiden yritysten joukosta. Haku Kasvupolku-ohjelmiin on auki 19.3.2024 asti.

Taloustoimittajat ja Politiikan toimittajat pelkäävät KHO:n uuden verolinjauksen vaikeuttavan kriittisen journalismin tekemistä. Taloudellinen riski kohoaa kohtuuttomaksi.

Voiko kulttuuria mitata? Kannattaako sitä tukea verovaroin? Miten talouteen voitaisiin tuoda lisää luovuutta? Vuoden viimeisen Talous & Yhteiskunta -lehden teemana on Kulttuurin taloustiede. Numerossa perehdytään eri näkökulmista kulttuurin ja talouden suhteeseen, joka on läheinen mutta ei aina kovin lämmin.

Oulun yliopiston tutkijatohtori Veera Kinnunen perehtyi pehmeään teknologiaan kirjoittaessaan teosta Bokashi: Vallankumous ämpärissä (Avain). "Jäin miettimään, mikseivät kompostit kuulu kaupunkeihin. Eikö olekin vain ideologisten ja poliittisten suhdanteiden seurausta, että kaupunkien jätehuolto on päädytty toteuttamaan vieraannuttavilla ja jättimäisillä infrastruktuureilla eikä vaikkapa pienimuotoisilla, paikallisilla järjestelmillä, kuten komposteilla ja pienvoimaloilla? Voiko jäte tehdä muutakin kuin pilata maailman", hän pohtii Kustantamon kuulumisia -blogin postauksessaan.

Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartan tutkimukset osoittavat, että metsiemme monimuotoisuuden tila on monilla keskeisillä mittareilla parantunut ja positiivinen suunta jatkuu. Tuore tiekartta kannustaa monimuotoisuustoimien yhä laajempaan toteuttamiseen sekä korostaa mittaamisen ja tiedon välityksen tärkeyttä.

Luonnonvarakeskuksen tuoreessa skenaariotarkastelussa sekä kuolleen runkopuun että säästöpuiden määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä merkittävästi. Myös lehtipuuston tilavuus kehittyy suotuisaan suuntaan. Monimuotoisuuden kannalta tärkeiden rakennepiirteiden positiivinen kehitys edellyttää aktiivisia toimia osana arjen metsätaloutta. Jotta saamme mahdollisimman kattavan kuvan metsäluonnon muutossuunnista, on seurantojen ja luontotiedon keruuta kehitettävä jatkuvasti.

Onko suomalaisella hyvinvointivaltiolla tulevaisuutta? Talous & Yhteiskunta -lehden teemanumero pureutuu aiheeseen tutkimusta ja journalismia yhdistämällä.