Työelämän osapuolet keskustelevat keinoista tukea nuorten jaksamista työmarkkinoilla STTK:n tilaisuudessa Tiedekulmassa.

Luonnon monimuotoisuus ja maatalous ovat vahvassa yhteydessä toisiinsa ja ne tarvitsevat toinen toistaan.

Kaikkien tutkintotasojen vastaajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä koulutukseensa. Kandidaattien tyytyväisyyttä voisi parantaa kehittämällä palautetta opetushenkilöstöltä, mutta tulokset eivät tuo ratkaisuja opintojen aikaisen kuormittumisen ehkäisyyn. Maistereilla ja tohtoreilla oli havaittavissa suhteellista osaamisvajetta: tietyt geneeriset taidot ja erityisesti vuorovaikutustaidot olivat kehittyneet koulutuksessa heikommin kuin työelämässä olisi niille tarvetta.

Nykyinen keskustelu muuttoliikkeistä ei palvele suomalaista yhteiskuntaa ja sen tulevaisuutta. Poliittiset päättäjät ovat usein kiinni tämän hetken poliittisissa kiistoissa, eivätkä kohdista katsetta tulevaisuuteen. Muuttajat pelkistyvät siksi usein ongelmaksi, joka tulisi ratkaista tai resurssiksi, jota tulisi hyödyntää. DEMOGRAPHY-ohjelman Tuuletusta maahanmuuttokeskusteluun -tilaisuudessa 10.4.2025 etsittiin tuoretta näkökulmaa maahanmuuttokeskusteluun.

Mitä tiedämme tutkimuksen perusteella muuttoliikkeestä? Miten maahanmuutto vaikuttaa Suomen talouteen? Onko tulevaisuuden Suomi vastaanottavainen? Tervetuloa tuulettamaan ajatuksia ja hakemaan tuoretta näkökulmaa muuttoliikkeestä käytävään keskusteluun.

Tervetuloa kuulemaan, millainen on luonnon monimuotoisuuden nykytilanne ja tulevaisuus Suomen maatalousympäristössä. Mitkä tekijät vahvistavat ja heikentävät monimuotoisuutta? Entä millainen rooli kotieläintuotannolla on luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa?

Tervetuloa SAK:n, STTK:n ja AKAVA:n yhteiseen seminaariin, jossa työelämän tutkijat ja toimijat käyvät läpi keinoja työurien pidentämiseen.

Tekoäly on teknologia, joka jäljittelee ihmisen älykkyyttä, kuten oppimista, päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua automatisoiden monia työtehtäviä. Se muuttaa työn luonnetta vapauttamalla aikaa ennustettavista rutiineista, parantamalla tuottavuutta ja nopeuttamalla innovaatioita. Tekoälyn nopea kehitys on luonut suuria mahdollisuuksia työn, työprosessien ja tuottavuuden kehittämiseen.

Ekologisessa kompensaatiossa ihmisen toiminnan, kuten rakentamisen, aiheuttamia luontohaittoja kompensoidaan tuottamalla vastaavia luontohyötyjä toisaalla. Alan tutkijoiden ja asiantuntijoiden tuottama ohjeistus julkaistaan 30.1.2025 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.

Tieteen päivät käynnistyivät keskiviikkona 8.1. 9.-luokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnatulla Nuorten päivällä. Nuorten päivän suosituin luentokokonaisuus käsitteli arjen hyödyllistä kemiaa. Ensimmäisenä suurelle yleisölle suunnattuna tapahtumapäivänä, torstaina 9.1., suurimman luentosalin täytti ääriään myöten keskustelu Venäjän historiapolitiikasta.

Suomen suurin tiedetapahtuma Tieteen päivät järjestetään 8.–12.1.2025 teemalla Oivallus ja erehdys. Tieteen päivillä on tarjolla Helsingissä yli 80 kiinnostavaa ohjelmanumeroa ja satoja tutkijoita eri aloilta. Tieteen päivät järjestetään samalla viikolla eri puolilla Suomea.

Suomen suurin tiedetapahtuma Tieteen päivät järjestetään 8.–12.1.2025 teemalla Oivallus ja erehdys. Tieteen päivät tarjoaa pelkästään Helsingissä yli 80 kiinnostavaa ohjelmanumeroa ja nostaa esille satoja eri alojen tutkijoita aikana, jolloin tiedettä tarvitaan erityisen paljon globaalien haasteiden ratkaisemiseen.

Suomen suurin tiedetapahtuma Tieteen päivät valtaa Helsingin yliopiston ja Tiedekulman 8.–12.1.2025. Aamukahvit tutkijan kanssa tarjoaa tilaisuuden sukeltaa ajankohtaisiin aiheisiin tapahtumapäivien ohjelmasta rennon kahvittelun lomassa. Tervetuloa yliopiston päärakennuksen aulan Fuksi-tilaan tapaamaan tutkijoita ja vaihtamaan ajatuksia kuuman kahvikupposen äärellä!

Miten turvallisuusympäristömme on muuttumassa? Löytyykö meiltä riittävästi resilienssiä, kykyä varautua ja rohkeutta menestyä muutoksessa? Tule kuulemaan aiheesta Informaatioresilienssi ja kokonaisuusturvallisuus -seminaariin, joka pidetään Tiedekulmassa Helsingissä maanantaina 9. joulukuuta klo 13–16. Voit seurata tilaisuutta myös striimin kautta.

Tiedekulmassa keskustellaan maanantaina 4.11. huippuasiantuntijoiden kanssa käyttäytymisen, politiikan ja talouden roolista yhteisessä terveydessä. Miten tieto kääntyy toiminnaksi? Miksi tutkittu tieto ei tunnu vaikuttavan päätöksentekoon?

Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.

Millaisia arvaamattomia vaikutuksia lämpenemisellä voi olla maapallon toiminnalle? Miksi ilmastonmuutosta pitää käsitellä turvallisuusuhkana? Helsingin yliopiston Ympäristö nyt -sarjan tapahtumat tarjoavat tuoreinta tutkittua tietoa ympäristössämme tapahtuvista muutoksista ja niihin varautumisesta.

Ympäristötavoitteiden saavuttaminen edellyttää hakkuiden vähentämistä. Tämä vaikuttaa erityisesti itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Siellä metsäalaan kytkeytyvien työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on noin 10–15 prosenttia, kun koko maassa keskiarvo on neljä prosenttia. Metsäsektorin siirtymän hallittu ja oikeudenmukainen toteutus pitäisi käynnistää välittömästi. Tiedot selviävät Kalevi Sorsa -säätiön tällä viikolla julkaisemasta Oikeudenmukainen siirtymä Suomessa 2025 -raportista.

Sanna Marinin hallituksen tavoitteena oli päästövähennysten toteuttaminen sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti. Siitä huolimatta sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelussa vuosina 2020–2023 sivuutettiin se, miten uudistuksella voidaan edistää päästövähennystoimien reiluutta. Muun muassa tämä selviää Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemasta ensimmäisestä Oikeudenmukainen siirtymä Suomessa 2025 -raportista.

Tule tiistaina 8.10. Tiedekulmaan kuulemaan Helsingin yliopiston asiantuntijoiden tuoreimmat näkökulmat Yhdysvaltain vaaleihin.