Mepit haluavat EU:n vastaavan päättäväisesti Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa, Lähi-idän konflikteihin ja lisääntyneeseen suurvaltakilpailuun.

Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT) julkaisi ennusteensa Venäjän talouden kehityksestä vuosiksi 2025–2027.

Mahdolliset rauhannäkymät Ukrainassa korostavat Suomen maavoimien uudistuksen tarvetta, arvioi entinen puolustusvoimien komentaja, kansanedustaja Jarmo Lindberg Oulussa lauantaina. ”Jos käy niin, että jonkinlainen rauha tulee ja Venäjä saa osan joukoistaan irti Ukrainan rajoilta, niin tietysti meitä kaikkia kiinnostaa, että mihinkähän ne sitten ovat menossa seuraavaksi”, Lindberg sanoi kokoomuksen järjestämässä Rauhassa & Valppaana -keskustelutilaisuudessa ravintola Antell Pihassa Oulussa. Lindberg ei usko, että uudelle kuusivuotiskaudelle valittu Putin muuttaa toimintatapaansa. ”Jos he (venäläiset) päättäisivät osan näistä joukoista palauttaa tyhjennettyihin maavoimien varuskuntiin Suomen itärajan taakse, niin meillä olisi syytä olla maavoimat kunnossa ennen kuin niitä sinne mahdollisesti palautetaan.” Lindberg muistuttaa, että Suomen ilma- ja merivoimien päätorjuntajärjestelmät ovat parhaillaan uusinnassa, siksi seuraavaksi on maavoimien vuoro. Lindberg arvioi myös, että Ukrainaan ei

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) pitää Euroopan komission puolustuksen valkoista kirjaa odotettuna ja ajankohtaisena avauksena, joka osoittaa EU:n valmiuden vahvistaa puolustuskykyään. Hän korostaa, että Euroopan on pystyttävä vastaamaan turvallisuusympäristön muutoksiin yhtenäisesti ja määrätietoisesti.

Työntekijämäärä väheni helmikuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä -2,1 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Seuratuista toimialoista eniten laskivat majoitus- ja ravitsemusala, rakentaminen sekä henkilöstövuokraus.

Keskiviikon päätöslauselmassa Euroopan parlamentti toteaa, että EU on nyt Ukrainan ensisijainen strateginen liittolainen, jonka on autettava sitä puolustamaan itseään.

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 11/2025 24.2.2025 Tasavallan presidentti Alexander Stubb vierailee Ukrainassa. Vierailulla osoitetaan Suomen vahvaa ja jatkuvaa tukea Ukrainalle tilanteessa, jossa maa on taistellut Venäjän laitonta hyökkäyssotaa vastaan jo kolme vuotta. Presidentti Stubb osallistuu vierailullaan muun muassa tukea Ukrainalle käsittelevään keskustelutilaisuuteen, jossa hän pitää puheenvuoron. Presidentti Stubb vieraili Ukrainassa edellisen kerran huhtikuussa 2024.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen lahjoittama järjestyksessään kolmas luovutuspaketti sisältää neljä sammutusautoa, kaksi ambulanssia sekä miehistönkuljetusauton, mönkijän ja runsaasti muuta pelastusvälineistöä. Sisäministeriöstä saadun tiedon mukaan kyseessä on suurin yksittäisen pelastuslaitoksen antama lahjoitus Ukrainan pelastustoimelle.

Hallitus on tänään antanut eduskunnalle esityksensä venäläisten kiinteistöhankintojen kieltämiseksi Suomessa. Lähes 20 vuotta venäläisten kiinteistökauppojen ongelmaan puuttumista vaatinut kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) tervehtii esitystä ilolla mutta pohtii, miksi asiassa kesti näin pitkään. Lisäksi hän peräänkuuluttaa puuttumista jo tehtyihin kauppoihin.

Venäjän varjolaivasto rahoittaa Putinin sotakonetta ja uhkaa Itämeren ympäristöä. Tynkkynen esitti tänään Raaseporissa kokoontuneessa eduskuntaryhmän talvikokouksessa harkittavaksi kahdeksan tapaa vahvistaa toimia varjolaivoja vastaan.

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat muuttaneet matkustamista ja lentämistä merkittävästi. Siinä missä ihmisten kiinnostus vapaa-ajan matkustukseen ja Suomeen matkakohteena on jyrkässä kasvussa, ei liikematkustus luultavasti palaa enää pandemiaa edeltäviin lukemiin. Tämän seurauksena erityisesti matkailuvetoisten lentoasemien reittiyhteydet kasvavat.

Siltalan kevätkauden aloittaa komeasti Marjo Heiskasen romaani Magdan aaria, joka liikkuu paitsi oopperan maailmassa myös nimihenkilön synnyinmaassa Romaniassa Ceausescujen diktatuurin aikaan. Tämän päivän itsevaltiutta käsittelee arvostettu yhdysvaltalainen tutkija, toimittaja ja kirjailija Anne Applebaum kirjassaan Autokratia Oy. Tammikuussa myös muun muassa purjehditaan maailman ympäri Spirit of Helsinki -aluksella sekä sukelletaan Helsingin kaupungin dramaattiseenkin historiaan professori Henrik Meinanderin teoksen myötä.

Siltalan kevään katalogin kannessa esiintyy palkittu tietokirjailija Juha Kauppinen, jolta ilmestyy uusi luontoa ja ilmastonmuutosta käsittelevä teos. Takakannessa tervehtii Anne Applebaum, jolta julkaistaan polttavan ajankohtainen tietokirja diktaattorien uudesta noususta.

Mepit kehottavat kansainvälistä yhteisöä reagoimaan päättäväisesti Venäjän hyökkäyssodan kärjistymiseen Ukrainassa.

SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen Neuvostoliitossa surmattujen suomalaisten kansanedustajien muiston kunnioittamisesta. Eloranta vaatii Neuvostoliitossa surmatuille suomalaiskansanedustajille muistomerkkiä Suomeen, koska muistomerkkien pystyttäminen Venäjän Karjalaan ei Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan seurauksena ole mahdollista.

Suomen tiedustelulainsäädäntö täyttää eurooppalaiset standardit, arvioi Joonas Widlund Vaasan yliopistoon tekemässään julkisoikeuden väitöskirjassa. Lainsäädäntö kuitenkin tarvitsee jatkuvaa valvontaa demokraattisten arvojen turvaamiseksi, erityisesti turvallisuuskeskustelun kiihtyessä.

SDP:n ryhmäpuhe ajankohtaiskeskustelussa Ukrainasta täysimittaisten sotatoimien jatkuttua 1 000 päivää.

Kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnéllin mukaan Suomen osallistuminen Naton rauhan ajan tehtäviin on konkreettinen osoitus sitoutumisestamme Natoon ja sen yhteisen puolustuksen rakentamiseen.

EMBARGO KUNNES PUHE ON PIDETTY – puhuttu versio pitää. Eduskunta keskusteli 13.11. Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2025. Vihreiden ryhmäpuheen piti puolustusvaliokunnan jäsen Hanna Holopainen. Holopainen korosti puheessaan Euroopan kasvavaa vastuuta Ukrainan puolustamisessa sekä moniäänisen keskustelun merkitystä Suomen Nato-jäsenyydestä.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun CKIR-yksikkö ja Etla ovat käynnistäneet laajan Mobile is Global -tutkimushankkeen, jossa selvitetään geopolitiikan vaikutuksia Suomen 5G- ja 6G-ekosysteemiin. Business Finlandin rahoittama hanke avaa uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden mobiiliviestintäverkkojen kehittämiselle ja käytölle.