Suomen peruskoulun päättöarviointi uudistui elokuussa 2021. Siitä lähtien päättötodistuksen arvosanat on annettu uusien tarkempien arviointikriteerien mukaan. Uudistukset eivät kuitenkaan tapahdu sillä hetkellä, kun ne julkistetaan, vaan käytännön tasolla niiden toimeenpano jää usein opettajien vastuulle – niin myös tällä kertaa.

Valtaosa suomalaisista (64 %) vastustaa nettikasinoiden sääntelyn höllentämistä ja edellyttää peliyhtiöiltä vastuullisuutta. A-klinikkasäätiön tuoreen Addiktiokyselyn mukaan 84 % pitää tärkeänä, että rahapelien tarjoajat tiedottavat pelaamisen riskeistä. Samalla 87 % vaatii tiukkaa ikärajavalvontaa lasten ja nuorten suojelemiseksi. Tulokset nostavat esiin ennaltaehkäisyn tärkeyden, kun hallitus valmistelee rahapelijärjestelmän uudistusta.

Suomalaiset eivät turhia kainostele – meillä suostumus kysytään suoraan ja selkeästi. Tämä näkyy myös RFSU:n vuosittain toteuttamassa, tuoreessa Kondomittari-tutkimuksessa*, joka kartoittaa pohjoismaalaisten seksitottumuksia ja asenteita kondomin käyttöön. Tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät suostumuksen varmistamiseen suoraa kysymystä useammin kuin muut pohjoismaalaiset. Lisäksi nuoret näkevät kondomin osana suostumuksen ilmaisemista.

Tuore A-klinikkasäätiön Addiktiokysely paljastaa, että suomalaisten suhtautuminen alkoholin kotiinkuljetukseen on kielteinen. Peräti 62 % ei pidä alkoholin myyntiä kotiinkuljetettuna hyvänä asiana. Samaan aikaan kansalaisilla on huoli lasten turvallisuudesta ja perheiden alkoholihaitoista.

Tytötkin haluavat juosta, pelata ja kamppailla. Harhauttaa ja ohittaa. Kaatua ja tehdä comebackin – voittaa. Maailma on täynnä piileviä asenteita, jotka vaikuttavat siihen, kuka astelee pelikentälle ja kenestä kasvaa itsevarma yksilö. On aika tehdä pelikentille tilaa tytöille!

Tytötkin haluavat juosta, pelata ja kamppailla. Harhauttaa ja ohittaa. Kaatua ja tehdä comebackin – voittaa. Maailma on täynnä piileviä asenteita, jotka vaikuttavat siihen, kuka astelee pelikentälle ja kenestä kasvaa itsevarma yksilö. On aika tehdä pelikentille tilaa tytöille!

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu kiitteli täysistunnossa tiistaina hallitusta siitä, että he ottavat lasten nuorten somekäyttöön liittyvät ongelmat vakavissaan. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan, eikä kännyköiden kieltämisellä kouluista korjata someriippuvuuden juurisyitä.

Rastor-instituutin työelämäseminaarissa 26.2.2025 keskusteltiin maahanmuuttajien työllistymisen haasteista. Työministeri Arto Satonen ja muut asiantuntijat korostivat, että Suomen talous ei selviä ilman osaavaa työvoimaa ulkomailta ja vaativat keskusteluun faktapohjaisuutta: ikärakenteen muutos ja eläköityminen luovat väistämättä tarpeen ulkomaiselle työvoimalle. Työllistymiseen vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät kuin pelkkä kielitaito.

Marssille on osallistumassa useita nimekkäitä ja tunnettuja henkilöitä, kuten presidentti Tarja Halonen, professori (emerita) Helena Ranta, paralympiaurheilija Amanda Kotaja, piispa Mari Leppänen, toimittaja Maria Veitola ja artisti Hanna Pakarinen.

“Rakastan kotikaupunkiani Helsinkiä ja haluan olla mukana rakentamassa kaupunkimme seuraavia askeleita kohti tulevaa”, kertoo kuntavaaleissa ehdolle asettuva vihreä kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. Sinnemäki on ollut ehdolla kaikissa kuntavaaleissa vuodesta 2004 ja tullut joka kerta valituksi valtuustoon. Kansanedustajana hän ehti toimia neljä kautta ennen apualaispormestarin ja apulaiskaupunginjohtajan tehtäviä. Päätös asettua ehdolle kuntavaaleissa viidennen kerran edelsi tällä kertaa pitkää harkintaa. “Maailmassa ja Suomessa eletään levottomia aikoja. Tällaisina aikoina päätöksenteossa tarvitaan monipuolisia näkökulmia ja vahvasta kokemuksesta on hyötyä”, hän toteaa ratkaisustaan. Viidettä kautta valtuustossa motivoi myös se, että ilmastotyö maailmassa edellyttää kunnianhimoisten kaupunkien toimintaa, kun valtioiden sitoutuminen ympäristötavoitteisiin on tällä hetkellä heikkoa niin Suomessa kuin maailmalla. “Helsinki on ollut yksi vaikuttavia ilmastotekoja tekevi

Suomi on noussut puolustusteknologian kehityksen kärkimaaksi. Geopoliittiset muutokset, sijoittajien kasvava kiinnostus ja uusimmat teknologiat, kuten tekoäly ja kyberturvallisuus, muovaavat puolustuksen tulevaisuutta. Mutta miten varmistetaan, että teknologinen kehitys on eettisesti kestävää ja palvelee koko yhteiskuntaa?

MA Abraham Tadesse Bahtan väitöskirja esittelee perusteellisen tutkimuksen oppijakeskeisen vuorovaikutteisen pedagogiikan (LCIP) soveltamisen lupauksista ja käytännön toteutuksesta dialogisen opetuksen (DT) kautta Eritrean toisen asteen luokkahuoneissa.

Oppilaiden suhtautuminen kouluun on muuttunut huomattavan paljon kielteisemmäksi. Samaan aikaan usko sattumaan koulumenestystä selittävänä tekijänä on vahvistunut, selviää valtakunnallisesta Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston toteuttamasta oppimaan oppimisen arvioinnin tutkimuksesta.

Mitä jos tulevaisuudessa ei ihailtaisi enää taloudellista menestystä, tehokkuutta, ja norminmukaisuutta? Mitä jos tulevaisuus olisi vähemmän armoton ja enemmän yhteisöllinen, sekä rauhaa ja ympäröivää luontoa kunnioittava? Tätä tulevaisuudelta toivoivat Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien tulevaisuustyöpajoihin loppuvuodesta 2024 osallistuneet.

Voimaa Tuulesta -koalitio julkaisi perjantaina 7. helmikuuta kuntapäättäjille suunnatun tuulivoimakyselyn tulokset. Tulokset paljastavat, että kuntapäättäjät ympäri Suomen tunnistavat uusiutuvan energian merkityksen kuntien taloudelle ja elinvoimalle. Samalla esiin nousee tarve yhteistyölle ja avoimelle keskustelulle haasteiden ratkaisemiseksi.

Saamelaisten oikeuksien ja yhteiskunnallisen aseman vahvistaminen herätti Suomen saamelaisalueella voimakasta vastustusta 1990-luvun alkupuolella. Vastustuksen taustalla olivat erityisesti pelot valta-asemien muutoksista, yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja aluekehityksen taantumisesta. Tähän tulokseen päätyy oikeustieteen tohtori Juha Guttorm tuoreessa selvityksessään Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle.

Susiensuojelua ja luonnonsuojelua tulisi käsitellä poliittisesti osana laajempia yhteiskunnallisia rakenteita, todetaan väitöstutkimuksessa, jonka osana tehtiin ainutlaatuinen musiikkialbumi.

Kaksi kolmesta suomalaisesta (66 %) pitää osake- ja muuta sijoittamista erinomaisena keinona lisätä niin yksityisten kansalaisten kuin koko kansantaloutemmekin vaurautta siihen liittyvistä riskeistä huolimatta, selviää EVAn syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Digi- ja väestötietoviraston teettämän tutkimuksen mukaan edunvalvontavaltuutuksen tunnettuus on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana. Samalla asenteet sen tekemistä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Valtuutus sekoitetaan kuitenkin edelleen edunvalvontaan, joka on paljon raskaampi ja yhteiskunnalle kalliiksi tuleva tapa hoitaa asioita toisen puolesta.

FM Kari Silvolan väitöstutkimus tarkastelee, miten maskuliinisuuden ihanteet määrittelivät sitä, kuka kelpasi edustamaan suomalaista miestä mainoskuvissa lama-ajan Suomessa. Väitöstutkimus tuo esiin aikansa kulttuuriset jännitteet, joita hallitsivat homofobiset asenteet, aids-epidemian leimaama pelon ilmapiiri ja maskuliinisuuden tiukat rajat.