Suomalaiset maksavat arjen asumiskustannuksistaan, eli sähkö-, vesi- ja jätemaksuista sekä kiinteistöverosta, huomattavan erilaisia summia eri puolilla maata. Omakotiliiton tuore selvitys ruotii yhdeksättä kertaa kunta- ja aluekohtaisesti päätettäviä maksuja sadassa kunnassa, joissa asuu 84 prosenttia suomalaisista.

Suomen Vuokranantajat on yhteistyössä Vuokraovi.comin kanssa analysoinut vuokra-asuntomarkkinoiden kehitystä. Vuosi 2024 oli vuokramarkkinoilla jatkumo vuodesta 2023 – vuokra-asuntojen kysyntä oli edelleen lähes ennätystasolla ja tarjonta pysyi runsaana. Vuokra-asuntojen markkinointiajat pysyivät koko maan osalta lähes samalla tasolla, mutta ilmoitusmäärät eivät enää kasvaneet. Vuosi 2025 tulee olemaan ensimmäinen, kun vähäisen asuntorakentamisen vaikutukset alkavat todellisuudessa näkyä vuokramarkkinoilla.

Suomalaiset maksavat arjen asumiskustannuksistaan, eli sähkö-, vesi- ja jätemaksuista sekä kiinteistöverosta, huomattavan erilaisia summia eri puolilla maata. Omakotiliiton tuore selvitys ruotii yhdeksättä kertaa kunta- ja aluekohtaisesti päätettäviä maksuja sadassa kunnassa, joissa asuu 84 prosenttia suomalaisista.

Asumisen kustannukset huolestuttavat yhä useampaa suomalaista. Asuntosäätiön tuoreen tutkimuksen mukaan vain alle puolet suomalaisista kokee, että asuminen on Suomessa kohtuuhintaista. Tutkimus paljastaa kaksi ilmiötä: taloudelliset syyt sekä estävät, että pakottavat suomalaisia muuttamaan.

Turku Energian liikevoitto ja liikevaihto laskivat edellisvuodesta. Yhtiö saavutti pääosin asettamansa toiminnalliset tavoitteet. Sähkön ja lämmön toimitusvarmuus olivat erinomaisella tasolla ja asiakasmäärät kehittyivät positiivisesti. Asiakastyytyväisyys säilyi hyvällä tasolla.

Pitkään odotettua käännettä asuntomarkkinoilla ei ole vieläkään nähty, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa aamun asuntotilastoja.

Asuntojen hinnat kääntyvät varovaiseen nousuun tänä vuonna, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n asuntomarkkinaennuste. Nousun ajureina ovat laskevat korot, reaalitulojen kasvu ja suurten kaupunkien väestönkasvu, jarruina puolestaan runsas asuntotarjonta sekä työllisyyden ja maailmantalouden epävarmat näkymät. Vuokrat nousevat tänä vuonna yhä maltillisesti.

Hoivarakentajien kasvunäkymät ovat erinomaiset: vuoden 2024 liikevaihto oli noin 32 milj. € ja liikevoitto noin 2,2 milj. €. Liikevaihtoennuste vuodelle 2025 on noin 50 milj. €. Puolet tänä vuonna rakennettavista palvelu- ja päiväkotihankkeista on kaupunkien ja kuntien KVR-toteutuksia. Toinen puoli on sosiaali- ja terveysalan toimijoille rakennettavia kohteita. Ennusteen liikevaihdolle on varmistettu rahoitus.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue kehitti palveluitaan toisena toimintavuotenaan 2024. Ikääntyneiden palvelujen tarve arvioitiin 4,6 päivässä, pelastuslaitos pelasti vaarasta 94 henkilöä, perhe- ja sosiaalipalvelujen tarve kasvoi ja avosairaanhoidon käynneistä 17 prosenttia hoitui digitaalisesti.

Hintaheilunta asuntomarkkinoilla jatkuu, mutta suurissa kaupungeissa alkaa mahdollisesti näkyä kasvun merkkejä, kommentoi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa tuoreita asuntomarkkinatilastoja.

Kuntavaalit ovat asumisen ja asukkaiden toimivan arjen kannalta tärkeimmät vaalit. Esimerkiksi asumisen kustannukset määräytyvät isoilta osin kunnallisessa päätöksenteossa ja vaihtelevat huomattavasti eri kaupungeissa ja kunnissa. Kaukolämmön, veden ja jätehuollon hinnat ovat asioita, joista kuntien ja kaupunkien poliittiset luottamushenkilöt ovat mukana päättämässä. Kunnan asukkaiden on siksi tärkeää tietää, mitä kunta- ja aluevaaleissa ehdolla olevat ajattelevat asumiseen liittyvistä asioista.

Hypon asuntomarkkinakatsaus no. 91: Hypon pääekonomisti Juho Keskinen on tarttunut kysymykseen: Oma koti vai vuokralla-asuminen? Vastaus on edelleen: ”Omassa kodissa asuminen tulee edullisemmaksi.”

Asuntomarkkinoilta kantautuu myönteisiä merkkejä, mutta talouden epävarma yleinen tilanne jarruttaa vielä voimakkainta toipumista, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa tuoreita hintatilastoja.

Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli julkaisee vuokra-asuntokatsauksen keskiviikkona 4.12. Katsauksessa päivitetään vuokra-asuntomarkkinan näkymiä: Miten Suomen taloustilanne vaikuttaa asuntomarkkinan kehitykseen? Milloin asuntokauppa käynnistyy ja milloin asuntojen hinnat kääntyvät kasvuun? Miten vuokra-asuntojen tarjonta, kysyntä ja vuokrat kehittyvät tässä taloustilanteessa? Kuinka käy asuntosijoittajien kiinnostuksen jatkossa?

Asuntojen kauppamäärien kasvu antaa viitteitä asuntomarkkinoiden virkistymisestä, mutta hinnoissa kehitys ei vielä näy, arvioi PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa tuoreita asuntotilastoja.

Asuntojen hintakehitys on eriytymässä Suomessa, arvioi PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa tuoreita hintatilastoja. Verrattuna aiempiin vuosiin ero on siinä, että Helsinki ja Vantaa kehittyvät nyt heikosti, kun muualla maassa hinnat ovat jo nousu-uralla.

Asuntomarkkinoiden pohja saattaa olla koko maan tasolla nähty, mutta pääkaupunkiseudun tilanne on iso pettymys, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa keskiviikkoaamun tilastoja.

Kuluttajahintojen vuosimuutos oli kesäkuussa 1,3 %, kun se vuoden alussa tammikuussa oli 3,3 %. Euroopan keskuspankin EKP:n käyttöön tuotettavan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) vuosimuutos oli kesäkuussa 0,5 %, kun se vuoden alussa oli 1,1 %.

Suomen Vuokranantajien kaupunkirankingin ykkössijasta pitää kiinni jo neljättä vuotta putkeen Tampere, kun samalla niskaan hengittää yhtä lailla jo neljättä vuotta peräkkäin Turku. Kolmannelle sijalle on noussut Rovaniemi, kun taas Helsinki tippui sijalle 11 sijalta kuusi. Kaupunkirankingissa arvioidaan 27 suurimman kaupungin houkuttelevuutta asuntosijoittajan näkökulmasta seitsemän eri mittarin avulla.

Suomen Vuokranantajien kaupunkirankingin ykkössijasta pitää kiinni jo neljättä vuotta putkeen Tampere, kun samalla niskaan hengittää yhtä lailla jo neljättä vuotta peräkkäin Turku. Kolmannelle sijalle on noussut Rovaniemi, kun taas Helsinki tippui sijalle 11 sijalta kuusi. Kaupunkirankingissa arvioidaan 27 suurimman kaupungin houkuttelevuutta asuntosijoittajan näkökulmasta seitsemän eri mittarin avulla.