Nuorten arjessa tekoäly on jo läsnä, mutta ymmärrämmekö sen vaikutuksia? "80 näkökulmaa tekoälyyn – Pohdintoja tekoälystä nuorten parissa toimiville" on opas, joka tarjoaa konkreettisia työkaluja ja oivalluksia tekoälyn merkityksestä nuorten elämässä. Opas on suunnattu nuorisotyön ja kasvatuksen ammattilaisille, mutta se on hyödyllinen myös vanhemmille.

Suomalainen mediakasvatus on herättänyt viime vuosien aikana paljon kansainvälistä kiinnostusta. Muiden muassa CNNn, The Guardianin ja The New York Timesin kaltaiset mediat ovat uutisoineet suomalaisen medialukutaitotyön merkityksestä esimerkiksi disinformaation vähentämiseksi tai demokratian vahvistamiseksi. Kahden temaattiseen keskustelun kautta tarkastellaan sekä mediakulttuurin ajankohtaisia ilmiöitä että kasvatuksen mahdollisuuksia yhä muuttuvassa maailmassa. Miltä mediakasvatuksen tulevaisuus näyttäytyy?

Jyväskylän teatteritalon mittavan peruskorjauksen suurin katsojille näkyvä muutos on vanhentuneen esitystekniikan modernisointi, joka parantaa esitysten ääni-, valo- ja kuvakokemuksia. A-Insinöörit vastaa teatteritalon esitys- ja näyttämötekniikan suunnittelusta sekä peruskorjauksen rakennesuunnittelusta.

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK jakoi av-alalle tukea viime vuonna yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Alan ahdinko ja ennakkotieto AVEKin rahoituksen leikkaamisesta näkyivät hakemusten määrän kasvussa. Vuosi 2024 oli viimeinen AVEKin toiminnan normaali vuosi. AVEKin rahoituksen päälähteen, yksityisen kopioinnin hyvityksen, puolittamisen vuoksi ei tämän vuoden tukivaroista ole vieläkään varmuutta.

Audiovisuaalisella alalla koetaan mullistuksia suhdannevaihtelun, tekoälyn, julkisen rahoituksen epävakauden sekä kansainvälistymisen vuoksi. AV UP – Uutta osaamista av-alalle -hankkeen ensimmäinen toimintavuosi on nyt takana. Hanke tasoittaa alan osaajien ja yritysten tietä kohti valoisampaa huomista.

EIT Culture & Creativity (EIT CC) on allekirjoittanut kumppani- ja rahoitussopimuksen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT:n kanssa vuoteen 2030 saakka. Tavoitteena on vahvistaa kulttuuri- ja luovien alojen (CCSI) kestävää kehitystä Euroopan laajuisesti.

SDP vaatii, että hallitus peruu kulttuuribudjetista leikatut 17,4 miljoonaa euroa ja palauttaa yksityisen kopioinnin hyvityksestä viedyt 5,5 miljoonaa euroa. ”Kulttuuri on suomalaisuuden sielu – sen puolustaminen on koko yhteiskunnan asia," sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (sd) Tuula Haatainen kiteyttää.

Kilpailu on ollut osa pelien perusolemusta jo ensimmäisistä peleistä asti. Pelit tarjoavat turvallisen ympäristön vertailla pelaajien taitoja leikkimielisesti yhdessä sovituilla ja ymmärretyillä säännöillä. Kilpailu-teema ei ainoastaan tarjoa jännittäviä hetkiä pelaajille, vaan avaa myös tärkeän kasvatuksellisen keskustelun siitä, millainen rooli kilpailulla on yksilön kehityksessä ja oppimisessa.

Reflektor on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen merkittävimmistä audiovisuaalisen taiteen festivaaleista. Syyskuussa Reflektor järjestää kolmiosaisen tapahtumakokonaisuuden, joka levittäytyy eri puolille Helsinkiä, tarjoten ainutlaatuisia taide-elämyksiä niin luonnon keskellä kuin kaupungin sykkeessä. Kokonaisuudessa koetaan yhteensä ennätykselliset 16 teosta.

Ammattilaistuomaristo on nimennyt neljä ehdokasta Vuoden musiikkioivallus -palkinnolle, joka nostaa esiin musiikin käyttöä elokuvissa ja tv-tuotannoissa. Voittaja julkaistaan 6.9.2024 järjestettävässä audiovisuaalisen alan Screen Helsinki -tapahtumassa.

Lain mukaan teosten yksityisestä kopioinnista pitää maksaa luovalle alalle kohtuullista hyvitystä. Leikkauksen jälkeen hyvitys olisi kuitenkin vain 2,5 senttiä per kopiointikerta. Leikkaus uhkaa audiovisuaaliselle alalle elintärkeitä AVEKin tukia ja puolittaa av-tekijöille kuuluvat korvaukset. Kopiosto ja AVEK vaativat hyvitysjärjestelmän pikaista uudistamista.

Uusi perhematkailukohde AIKAKONE 2024 pyörittää kelloa taaksepäin älypuhelimesta puhelimeen, tietokoneeseen ja videoon sekä elokuvaan. Kutsumme median edustajat tiedotustilaisuuteen Kauppakeskus Trioon, osoite Aleksanterinkatu 18, 15140 Lahti.

Musiikkivideoita on tutkittu musiikkipsykologian alalla yllättävän vähän niiden suosioon nähden. MA Johanna Wilsonin väitöskirja vastaa tähän tutkimusvajeeseen.

Musiikin tekijänoikeusjärjestöt Gramex ja Teosto jakavat 6.9.2024 järjestettävässä audiovisuaalisen alan Screen Helsinki -tapahtumassa Vuoden Musiikkioivallus -tunnustuspalkinnon. Palkinto jaetaan kotimaiselle elokuvalle tai tv-sarjalle, jossa musiikkia on käytetty kekseliäällä tavalla.

Eilen kehysriihestä kuultiin leikkausuutinen, joka koskettaa suoraan audiovisuaalisen alan tekijöitä. Yksityisen kopioinnin hyvitys, josta isoin osa AVEKin varoista on peräisin, ollaan puolittamassa. Leikkaus voi tarkoittaa kuoliniskua AVEKin tukitoiminnalle. Myös Kopioston kautta jaettavat suorat korvaukset av-tekijöille ovat vaikutuksen piirissä.

Viisi uutta elokuvahanketta on valittu AVEKin ja Suomen Kulttuurirahaston Kehittämö-ohjelmaan. Viime vuonna käynnistynyt Kehittämö on Suomen ensimmäinen audiovisuaalisen alan tuoreille tekijöille suunnattu kehittämisohjelma. Mukaan valitut tekijät saavat 55 000 euroa teostensa työstämiseen ja mentorointia alan huipuilta.

AVEKin ja Suomen Kulttuurirahaston Kehittämö-ohjelma käynnistyi jo toista kertaa. Yli sadan hakijan joukosta jatkoon valikoitui kymmenen tekijää teosideoineen. Tavoitteena on synnyttää korkeatasoisia audiovisuaalisia teoksia sekä tukea alan uusia tekijöitä.

Podme Suomen tiimi on kasvanut viimeisten viikkojen aikana yhteensä neljällä uudella työntekijällä. Tuottaja-editori Lauri Marjamaa ja vastaava äänituottaja Kim Wirtanen vahvistavat sisältöpuolta, video- ja valokuvaaja Jukka Päivinen puolestaan markkinointitiimiä. Head of Podme Originals -tehtävässä aloittaa Mirka Vesala.

Suomessa aloittaa toimintansa uusi palvelu, joka yhdistää AV-tuotantojen tekijät ja musiikkioikeuksien haltijat. Palvelussa av-tuotantojen tekijät voivat kertoa, mihin kappaleisiin haluavat käyttöoikeudet, ja AV Music yhdistää tuotantojen tekijät musiikkioikeuksien haltijoihin.

Joukkoviestintämarkkinoiden arvo oli noin 3,9 miljardia euroa vuonna 2022, selviää Tilastokeskuksen joukkoviestintätilaston tiedoista. Arvo kasvoi edellisvuodesta 3,3 % eli 124 miljoonaa euroa. Kustannusala, eli muun muassa sanoma- ja aikakauslehdet, supistui edellisestä vuodesta. Sen sijaan esimerkiksi televisioala ja verkkomainonta kasvoivat.