Kaupunkipuistot sitovat hiilidioksidia, mutta niiden rakentamisvaiheessa syntyviä päästöjä voitaisiin vielä pienentää.

Suomalaisten yritysten valmiudessa noudattaa EU:n yritysvastuuta koskevia sääntöjä on merkittäviä eroja. Tämä ilmenee uudesta CEULA-tutkimuksesta, jonka ovat tehneet muun muassa Kauppakorkeakoulu Hankenin tutkijat Ulkoministeriön toimeksiannosta.

Liquid Wind ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) ovat tänään julkaisseet aiesopimuksen synteettisen polttoaineen tuotantolaitoksen kehittämiseksi Naantaliin.

Vaasan yliopisto, Research Institutes of Sweden (RISE) ja Åbo Akademi ovat saaneet rahoitusta EU-Interreg Aurora -ohjelmasta kehittääkseen ratkaisun metsäjätteen käsittelyyn ja kestävän polttoaineen tuottamiseen. Hankkeessa kehitetään prosessi, jolla tuotetaan polttomoottoreissa käytettävien polttoaineiden seosainetta.

Väitös 5.12.2024: Suomessa on myönnetty yritystukia, joilla kompensoidaan teollisille tuotantolaitoksille EU:n päästökauppajärjestelmästä aiheutuvia epäsuoria kustannuksia. Maria Wangin väitöskirja osoittaa, ettei tukea ole suunniteltu optimaalisesti. Tuen saajina on suureksi osaksi suuria yrityksiä, jotka eivät kärsi päästökaupan aiheuttamista sähkökustannusten noususta.

Suomalainen Forus Oy ja kanadalainen CarbonRun Ltd. ovat ilmoittaneet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on hyödyntää suomalaisia jokia hiilensidontaan niiden ennallistamisen ohella. Suomessa monet vesistöt ovat kärsineet liiallisesta happamuudesta, joka johtuu saasteista ja maaperän happamoitumisesta. Tämä on heikentänyt jokien luonnollista toimintakykyä ja monimuotoisuutta. Yhteistyössä Forus tuo Suomeen CarbonRunin innovatiivisen teknologian ja asiantuntemuksen, jotka mahdollistavat päästövähennykset samalla, kun suomalaisia jokia palautetaan luonnolliseen tilaansa.

Katalyytit ovat vastuussa monien nykyisten kemiallisten prosessien toimivuudesta, mahdollistaen esimerkiksi polymeerien, lannoitteiden sekä kemian- ja lääketeollisuuden lähtöaineiden valmistamisen puhtaasti ja energiatehokkaasti. Nyt niistä etsitään ratkaisuja kestävän tulevaisuuden haasteisiin ja ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Aku Lempelto tutki kemian alan väitöskirjassaan hiilidioksidin muuntamiseen metanoliksi sopivia kuparipohjaisia katalyyttejä. Hän käytti työssään hyväkseen kvanttimekaniikkaan perustuvia laskennallisia mallinnusmenetelmiä.

Lokakuussa valmistuva Hämeenlinnan Yhteiskoulun uudisrakennus on ensimmäinen suomalainen kohde, jossa on käytetty Ecophonin uusia CarbonLow-valikoiman akustiikkalevyjä. Vähähiiliset alakattolevyt valmistetaan Forssassa kierrätyslasiraaka-ainetta ja uusiutuvaa energiaa hyödyntäen.

EU:n ennallistamisasetus kiinnittää huomiota kaupunkiekosysteemien viherpeitteen hyötyihin. Viherpeitteen pienenemisellä taas on merkittäviä ympäristövaikutuksia, sillä se johtaa uusilla asuinalueilla vähäisempään hiilensidontaan ja korkeampiin kesälämpötiloihin.

Sinebrychoffin järjestyksessään 15. kestävän kehityksen katsaus on julkaistu. Sinebrychoffin juomien arvoketjun hiilijalanjälki on pienentynyt 23 % verrattuna vuoteen 2015.

Climate change adds to the complexity to the environment in which humanitarian supply chains operate. In the meanwhile, humanitarian supply chains would contribute to the exacerbation of climate change if a greener approach of management is not adopted. Collaboration between scientists, humanitarian practitioners and beneficiaries can help humanitarian supply chains to become more prepared to climatological hazards and more sustainable.

Yhteistyö auttaa yrityksiä ja muita organisaatioita kehittämään tehokkaita strategioita ja toimenpiteitä luontojalanjäljen mittaamiseksi ja pienentämiseksi. Erilaiset organisaatiot käyttävät jo nyt hiilijalanjälkeä ilmastovaikutusten arviointiin, mutta vastaavat työkalut luontojalanjäljen mittaamiseen ovat harvinaisia. Jyväskylän yliopisto tekee huippututkimusta luontojalanjäljen mittaamisessa ja yhteistyön tarkoituksena onkin nyt tehostaa tätä tutkimusta. Nokian tuki yhdessä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran rahoittaman hankkeen kanssa antaa Jyväskylän yliopistolle mahdollisuuden perustaa luontojalanjäljen maailmanlaajuista mittaamista varten tenure track -professuurin.

Suomen menestyminen vihreässä siirtymässä edellyttää tehokkaampaa hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja sääntelyä, kilpailun edistämistä vihreän teknologian aloilla sekä pitkäjänteistä investointistrategiaa. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomen on myös osallistuttava kansainväliseen yhteistyöhön hiilivuodon estämiseksi ja huolehdittava, että jatkossa on saatavissa riittävästi osaavaa vihreää työvoimaa. Muutoksen vaikutukset tuottavuuteen tulisi tunnistaa, kun politiikkatoimista päätetään.

Uusi tutkimus paljastaa, että tietyt hallituksen kokoonpanon osatekijät voivat vaikuttaa taloudellisen raportoinnin laatuun, sosiaaliseen ja ympäristöä koskevaan suorituskykyyn sekä yrityksen yleiseen menestykseen.

KoneAgria 2023 tarjoaa viljelijöille arvokasta ja ajankohtaista tietoa alan tulevaisuuden näkymistä ja mahdollisuuksista. Mukana tapahtumassa on ennätysmäärä yrityksiä, yli 400. Edustettuna on entistä enemmän ensimmäistä kertaa mukana olevia pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä merkkejä omilla osastoillaan. Tapahtuma tarjoaa kohtaamisia alan ammattilaisten kesken ja uutuustuotteisiin tutustumista. Kahdella ohjelmalavalla ja Innovaatiotorilla kuullaan päivittäin laadukasta ohjelmaa, joka tukee maatalousyrittämistä ja antaa uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen. KoneAgria 2023 -näyttely järjestetään 12. – 14.10.2023 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Oulun yliopiston tutkijatohtori Veera Kinnunen perehtyi pehmeään teknologiaan kirjoittaessaan teosta Bokashi: Vallankumous ämpärissä (Avain). "Jäin miettimään, mikseivät kompostit kuulu kaupunkeihin. Eikö olekin vain ideologisten ja poliittisten suhdanteiden seurausta, että kaupunkien jätehuolto on päädytty toteuttamaan vieraannuttavilla ja jättimäisillä infrastruktuureilla eikä vaikkapa pienimuotoisilla, paikallisilla järjestelmillä, kuten komposteilla ja pienvoimaloilla? Voiko jäte tehdä muutakin kuin pilata maailman", hän pohtii Kustantamon kuulumisia -blogin postauksessaan.

Mitä on hiilipuutarhurointi? Aliarvioidaanko kaupunkivihreän merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä? Miten tuotetaan monihyötyistä hiilikädenjälkeä? Ensi viikolla Helsingin keskustakirjasto Oodissa järjestettävä Hiiliviisas kaupunkivihreä -festivaali kutsuu oppimaan uutta hiiliviisaan kaupunkiluonnon tutkimuksesta, suunnittelusta, rakentamisesta ja hoidosta.

Hiiliviisas kaupunkivihreä -näyttelyssä 5.–18. kesäkuuta tutustutaan Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden visioihin tulevaisuuden Espoosta.

Keravan Kivisillan alueelle on istutettu Suomen ensimmäinen hiilensidontaa tukeva mikrometsä, jota hyödynnetään myös tutkimuskäytössä.

Monialainen CO-CARBON -tutkimushanke on laatinut kaupungeille uudet suositukset, joilla viheralueisiin panostamalla lisätään ilmastohyötyjä. Politiikkasuositukset julkaistaan ja niitä esitellään webinaarissa keskiviikkona 17. toukokuuta klo 9.30–11.00. Ennen webinaaria järjestetään lehdistötilaisuus klo 8.45. Ilmoittautuminen 15.5. mennessä.