Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.

Jopa 27 % eläkeläisistä ei ole varautunut taloudellisesti eläkepäiviinsä. Luku on lähes sama kuin vuosi sitten (26 %). Reilu kymmenesosa (13 %) eläkeläisistä kaipaisi enemmän tukea verkkoasiointiin kuin mitä tällä hetkellä kokevat saavansa. Tiedot selviävät Ilmarisen kyselytutkimuksesta.

Eläkkeensä riittämättömäksi kokeneiden osuus on vuodessa noussut selvästi; noin 52 prosenttia kokee, ettei eläke riitä, kun vuosi sitten luku oli 44 prosenttia. Tiedot selviävät Ilmarisen kyselytutkimuksesta.

Joulukuun Työeläke-lehdessä puheenaiheena on valtion ja työeläkejärjestelmän suhde. Lehdessä ekonomistikolmikko perustelee, mikä rooli työeläkevaroilla on julkisen talouden tasapainottajana.

Odotettavissa olevien työurien piteneminen on pysähtynyt Suomessa vuoden 2008 talouskriisiin. Työllisyys on viime vuosikymmeninä kohentunut yli 50-vuotiailla, mutta nuoremmilla ikäluokilla kehitys on ollut heikompaa. Odotettavissa olevan työuran pituus vaihtelee lisäksi sosioekonomisen aseman mukaan, ilmenee Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen tutkimuksessa.

Suomalaisista työikäisistä 84 prosenttia on sitä mieltä, että palkoista perittävät työeläkemaksut ja kertyneet eläkevarat on tarkoitettu eläkkeisiin, ei muihin tarpeisiin. Tämä on ollut työeläkejärjestelmän kantava periaate vuosikymmenten ajan. Suomalaiset ovat kuitenkin huolissaan siitä, pidetäänkö eläketurvan periaatteista jatkossa kiinni. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan Verianilla teettämästä kyselytutkimuksesta.

Tervetuloa kuulemaan, kun työeläkealan asiantuntijat ja vaikuttajat pohtivat Suomen seuraavaa eläkeuudistusta ja erityisesti työeläkevarojen sijoitustoiminnan uudistusta keskiviikkona 25.9. Työeläkevakuuttajat Telan tilaisuudessa!

Kaksi kolmesta eläkeläisestä kokee voivansa hyvin, käy ilmi Ilmarisen kyselytutkimuksesta. Kolmanneksella eläkeläisen roolin asettuminen vei aikansa tai on ollut vaikeaa. Sopeutumiseen vaikuttaa, miten eläkeaikansa viettää. Useampi kuin kaksi kolmesta on pohtinut etukäteen, missä ja miten asuu vanhuusvuodet.

Työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan sääntely rajaa tuottomahdollisuuksia verrattuna yksityiseen sijoittamiseen. Vertailu yksityisen ja eläkevarojen sijoittamisen välillä on muutenkin vaikeaa: esimerkiksi lakisääteisen työeläkkeen tarjoamaa työkyvyttömyysturvaa on erittäin hankalaa ja kallista järjestää yksityisiltä vakuutusmarkkinoilta, muistuttaa Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa Telan Salaisuuksien jäljillä -sarjan uusimmassa jaksossa. Osana eläkeuudistusta tehdään kuitenkin sijoitusuudistusta, jossa vakavaraisuussääntelyä tarkistamalla pyritään työeläkevakuuttajien sijoitustuottojen parantamiseen. Maltillinen riskinoton lisääminen on tarpeen, koska sijoitustuottojen merkitys eläkkeiden rahoittamisessa kasvaa.

Osittaisen vanhuuseläkkeen suosiossa ja rahamäärässä on merkittäviä alueellisia eroja. Todennäköisimmin eläkkeen ottavat maksuun Pohjois-Suomessa asuvat. Eläke nostetaan useimmiten puolikkaana, ja se oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 853 euroa kuukaudessa.

Mistä kipinä oman talouden suunnitteluun ja fiksuun rahankäyttöön? Tarvitseeko eläkkeen lisäksi muuta vanhuuden turvaa? Studiossa keskustelemassa vuoden sijoittaja Esa Juntunen, Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Jussi Karhunen ja Eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen.

Helsinki, 22.04.2024 – Suomalainen, johtava IT Experience Management (ITXM) -yhtiö HappySignals julkisti tänään 12 miljoonan euron kasvurahoituksen. Kierrosta johti Mandatum Asset Management Growth Equity. Kierrokseen osallistuvat myös nykyiset sijoittajat Nauta ja Vendep Capital. Investointi vauhdittaa HappySignalsin globaalia myyntiä ja markkinointia sekä tuotekehitystä kasvavilla IT-kokemuksen hallinnan (ITXM) markkinoilla.

Ennakoiden eläkkeelle – miten varautua eläkeaikaan?

Puolet työstä vastikään vanhuuseläkkeelle siirtyneistä on kiinnostunut työskentelemään. Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksen mukaan useimmat eläkkeellä työssäkäyneet ovat jatkaneet samalla työnantajalla samanlaisissa tehtävissä. Työskentely on yleensä epäsäännöllistä ja satunnaista.

Elämän varrella eri vakuutukset korostuvat – nuoren vakuutustarpeet ja tiedot vakuutuksista ovat todennäköisesti erilaiset kuin perheellisen. Omaisuuden ja iän karttuminen sekä muutokset elämäntilanteessa vaikuttavat vakuutusturvaan. Tutustu tietopakettiimme ja lue lisää oppaistamme.

Suomalaisten luottamus eläkejärjestelmään on säilynyt korkealla tasolla, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta Eläkebarometrista. Luottamus on kuitenkin laskenut hieman edellisvuotisista Eläkebarometri-tutkimuksista. Kaksi kolmasosaa vastaajista luottaa eläkejärjestelmään ja lähes yhtä moni ajattelee, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti.

Yli 5 000 Varman eläkkeensaajaa vastasi kyselyyn osittaisen vanhuuseläkkeen hakemisen syistä. Moni haki eläkettä elinkustannusten nousun vuoksi, ja myös vuodenvaihteen poikkeuksellisen suuri indeksikorotus vaikutti päätökseen. Muita tärkeitä syitä hakemiselle olivat nykyisen elämäntilanteen haasteet sekä epävarmuus tulevaisuudesta. Vastaajista 12 prosenttia suunnittelee myöhentävänsä vanhuuseläkkeelle siirtymistä osittaisen vanhuuseläkkeen ansiosta.

Yksi tai kaksi päivää viikossa on sopiva määrä ansiotyötä eläkkeellä. Näin kertoi suurin osa Ilmarisen tutkimukseen vastanneista eläkeläisistä. Vain joka neljäs ei haluaisi työskennellä eläkkeellä ollessaan. Arvio omasta jaksamisesta työelämässä on heikentynyt edellisvuodesta, ja yhä harvempi kokee työssäkäynnin lisäävän omaa hyvinvointiaan.

Eläkeläisten käytettävissä oleva rahatulo oli vuonna 2020 keskimäärin 27 000 euroa vuodessa. Eläkeläisten tulotaso suhteessa työllisten tuloihin on 77 prosenttia, ja suhde on pysynyt melko ennallaan viime vuosikymmeninä. Keskimääräistä pienemmät tulot ovat yksin asuvilla, etenkin alle 55-vuotiailla. Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa tutkimuksessa on tarkasteltu eläkeläisten toimeentuloa vuosina 1995–2020 muun muassa eläkkeiden, tulojen, varallisuuden ja toimeentulokokemusten kautta.

Villiksi kiihtyneen inflaation myötä syntyy erikoinen tilanne, jossa muodostuu erittäin vahva taloudellinen kannustin aikaistaa eläkkeelle jäämistä jo kuluvan vuoden puolelle. Indeksikorotuksen seurauksena työeläkkeet nousevat ensi vuoden alussa jopa 6,8 prosenttia ja euromääräisesti nousu on lähes 115 euroa kuukaudessa. Korotus koskee yli 1,5 miljoonaa työeläkkeen saajaa ja sen vaikutukset ovat merkittävät myös julkisen talouden kannalta, sillä korotus nostaa vuosittaista työeläkemenoa yli 2 miljardilla eurolla. Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan eläkesuunnitelmat kannattaa miettiä nyt tarkkaan ja pikaisesti, jos mielii päästä käsiksi inflaation synnyttämään jättikorotukseen.