Ari Rautalan ja Antero Uiton 10.10. ilmestyvä historiateos ”Epäpyhä liitto” on kattava kuvaus maailmansotien välisestä ajanjaksosta, jolloin Saksa ja Neuvostoliitto löysivät toisistaan liittolaisen valtapyrkimyksilleen.

Arvoisa puhemies, Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee valtioneuvoston esitystä. Suomen tulee hakea Naton jäsenyyttä täysimääräisin oikeuksin ja velvollisuuksin. Ärade talman, Den socialdemokratiska riksdagsgruppen stöder Finlands anslutning till försvarsalliansen Nato. Efter det ryska angrepet får vi inte ta minsta lilla risk för att vi lämnas ensamma med det nuvarande aggressiva Ryssland. Suomen pitkäaikaisen turvallisuuspoliittisen linjan ydin on ollut taata rauha ja vakaat olot Suomelle. Samalla olemme pyrkineet edistämään konfliktien rauhanomaista ratkaisemista maailmanlaajuisesti. Suomen politiikka on ollut idealistista, mutta samalla vakaan realistista. Olemme tukeneet kriisinhallintaa, ihmisoikeuksia ja konfliktien ennaltaehkäisyä. Samalla olemme huolehtineet omasta uskottavasta, yleiseen asevelvollisuuteen ja maanpuolustustahtoon nojaavasta puolustuksestamme. Suomi on myös vuosikymmenten ajan rakentanut puolustuskumppanuuksia monien valtioiden kanssa, ja olemme tehneet

SDP:n puoluevaltuuston ylimääräinen kokous 14.5.2022 SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin Muutokset puhuttaessa mahdollisia, puhuttu pitää. Hyvät SDP:n puoluevaltuuston jäsenet, hyvät ystävät, ”Rakennamme rauhaa kansainvälisen yhteistyön keinoin ja pyrimme vahvistamaan demokratiaa ja oikeusvaltiota muiden samaa tavoittelevien kanssa. Kestävässä rauhan maailmassa ei turvauduta voimankäyttöön, vaan sopimuksiin ja yhteistyöhön. Tavoittelemme yhteiskuntaa, jossa ihmiset ovat vapaita puutteesta ja pelosta ja jossa vallitsee luottamus ja turvallisuuden tunne.” Nämä sanat hyväksyimme elokuussa 2020 Tampereen puoluekokouksessa osaksi periaatejulistustamme. Ne kertovat sosialidemokraattien perimmäisistä tavoitteista ja ne ovat yhtä ajankohtaisia tänään kuin ne olivat kaksi vuotta sitten. Itse asiassa, nuo sanat ja tavoitteet tuntuvat entistäkin tärkeämmiltä juuri tänään. Heräsimme 24. helmikuuta 2022 erilaiseen maailmaan. Euroopan turvallisuustilanne muuttui ratkaisevalla tavalla, kun

Arvoisat edustustojen päälliköt, hyvät kuulijat, Suurlähettiläspäivät, tai pitäisikö sanoa suurlähettiläsviikot, avaavat jälleen ulkopolitiikan syyslukukauden. Aivan hiljaiseloa ei ole ollut kesäkään. Ajattelin tällä kertaa keskittyä puhumaan vallasta, sen eri muodoista. Viime vuosina on maailmalla kirjoitettu paljon vallan sirpaloitumisesta, jopa vallan katoamisesta kokonaan, siirtymisestä jonkinlaiseen G-nolla-maailmaan. Minä en usko, että valta ja vallankäyttö katoavat. Muotoaan valta kyllä muuttaa, saattaapa se myös muuttua alati vaikeammin näkyväksi. Ulkopolitiikkamme kannalta on olennaista, että meillä on globaalista vallanjaosta mahdollisimman realistinen ja ajantasainen käsitys. Silloin omaakin valtaamme on mahdollista käyttää tehokkaimmin. * * * Puolitoista kuukautta sitten valtaa oli Helsingissä yhdessä huoneessa poikkeuksellisen paljon, kun isännöimme Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaamista. Nopealla aikataululla hoidetut järjestelyt onnistuivat erinomaisesti, niist