Lasten ja nuorten elinympäristöillä on merkittävä vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Cities for Better Health -verkosto kokoontui jakamaan tietoa nykytilanteesta ja ideoimaan terveellisemmän tulevaisuuden suuntaviivoja maailman lihavuuspäivänä 4. maaliskuuta.

Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti 14 tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on selvitetty esimerkiksi työttömyyden riskitekijöitä keski-ikäisillä, kuntoutuspsykoterapian vaikutuksia tulotasoon sekä perimän ja yksilöllisten ympäristötekijöiden vaikutuksia kestäviin työuriin. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tuoreen tutkimuksen mukaan arkiliikkumisen iskut ja tärähdykset eivät hidasta vaihdevuosien aikaista kiihtynyttä, hormonaalista luukatoa. Luuston kannalta tehokasta iskutusta kertyy tavanomaisessa arjessa vain vähän. Jatkotutkimuksen aiheeksi nousee, pystytäänkö vaihdevuosien aikaista luukatoa hidastamaan arkiliikkumista tehokkaammalla liikunnalla.

Tytötkin haluavat juosta, pelata ja kamppailla. Harhauttaa ja ohittaa. Kaatua ja tehdä comebackin – voittaa. Maailma on täynnä piileviä asenteita, jotka vaikuttavat siihen, kuka astelee pelikentälle ja kenestä kasvaa itsevarma yksilö. On aika tehdä pelikentille tilaa tytöille!

Tytötkin haluavat juosta, pelata ja kamppailla. Harhauttaa ja ohittaa. Kaatua ja tehdä comebackin – voittaa. Maailma on täynnä piileviä asenteita, jotka vaikuttavat siihen, kuka astelee pelikentälle ja kenestä kasvaa itsevarma yksilö. On aika tehdä pelikentille tilaa tytöille!

Vaikka perimä vaikuttaa kiistattomasti terveyteemme, elämäntapamme ovat usein vieläkin merkittävämpi tekijä kroonisten sairauksien synnyssä. Liian vähäinen liikunta, huono ruokavalio ja arjen passiivisuus ovat johtaneet kroonisten sairauksien räjähdysmäiseen kasvuun nyky-yhteiskunnassa.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että sukupuoli ei itsessään ole yhteydessä liikkumisen määrään vanhuudessa. Miehet liikkuvat aktiivisuusmittarien mukaan naisia enemmän, koska heillä on parempi fyysinen kunto. Tutkimuksen tulos korostaa fyysisen kunnon tärkeyttä aktiivisen elämän ylläpitämisessä vanhemmalla iällä.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijat havaitsivat, että naisilla, joilla on häiriintyneitä syömiskäyttäytymisen piirteitä ja jotka liikkuvat vähän, on enemmän keskivartalorasvaa ja suurempi riski metaboliseen eli matala-asteiseen tulehdukseen. Tämä lisää riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, jotka yleistyvät merkittävästi vaihdevuosien jälkeen. Liikunnan ja terveen syömiskäyttäytymisen yhteisvaikutus suojaa tehokkaimmin tulehdukselta ja voi vähentää sitä myös vaihdevuosien jälkeen.

Sanna Säteri tutki väitöskirjassaan vaikuttaako liikunnan lisäämiseen tarkoitettu etäteknologia, esimerkiksi aktiivisuusranneke tai älypuhelinsovellus, fyysisen aktiivisuuden määrään aikuisilla. Fyysinen aktiivisuus on keskeinen tekijä terveyden ylläpitämisessä sekä sairauksien hoidossa, ja nopeasti kehittyvästä teknologiatarjonnasta on pyritty löytämään ratkaisuja sen lisäämiseen.

Tuoreen Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan keski-ikäisten naisten syömiskäyttäytymisellä on yhteys lantionpohjan toimintahäiriöiden oireisiin. Esimerkiksi paljon prosessoitujen valmisruokien ja pikaruokien runsaampi kulutus lisäsi riskiä kokea ponnistus- ja pakkovirtsanvirtsankarkailun oireita. Runsaampi hedelmien kulutus sekä kokonaisuudessaan laadukkaampi ruokavalio puolestaan pienensivät ponnistusvirtsankarkailun riskiä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan taipumus kokea positiivisia tunteita myötävaikutti siihen, että ihmiset olivat koronarajoitusten aikaan fyysisesti aktiivisia tai jopa lisäsivät aktiivisuuttaan. Masennusoireiden yhteys fyysiseen aktiivisuuteen oli päinvastainen. Tulokset viittaavat siihen, että mielen hyvinvointi voi auttaa ylläpitämään liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa. Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivatkin muodostaa positiivisen kehän.

Perttu Laakson ainutlaatuisen pitkää aineistoa hyödyntävä väitöskirja osoittaa, että matala kestävyyskunto nuorena lisää alentuneen työkyvyn, sairauspoissaolojen sekä sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksien riskiä vielä 45 vuoden päästä myöhäiskeski-iässä. Havaittujen pitkäaikaisvaikutusten vuoksi lasten ja nuorten liikuntaan panostaminen on ensisijaisen tärkeää. Aktiivinen nuori myös jatkaa liikkumista läpi koko aikuisiän todennäköisemmin kuin vähän nuoruudessa liikkunut.Aiemmin pitkään liikunnanopettajana toiminut Laakso kehottaa kääntämään jokaisen kiven lasten ja nuorten liikunnan tieltä: "Jos panostuksia ei tehdä, maksamme myöhemmin huomattavasti suurempaa laskua työkyvyn alentumisesta ja kansansairauksista.

Fyysisen aktiivisuuden vaikutukset terveyteen ovat kantavana teemana juuri aloittaneessa Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelma ACTIVEssa. Tutkimuksen kohteena ovat esimerkiksi asuinympäristön, luonnon, ilmaston, sään, paikallaanolon, unen ja iän vaikutukset fyysisen aktiivisuuden kautta terveyteen. Suomen Akatemia rahoittaa viisi hanketta kolmeksi vuodeksi.

Suomalaista syöpäkuntoutusta vaivaa fyysisen aktiivisuuden puute, eikä fyysisen toimintakyvyn kuntouttamista arvosteta. Painopiste on psykososiaalisen tuen puolella, vaikka syöpään sairastuneet itse kokevat lähes poikkeuksetta merkittävimmät haitat juuri fyysisessä toimintakyvyssä.

Jyväskylän yliopiston tutkijoiden julkaisema meta-analyysi paljastaa urheiluun liittyvän tiedonkäsittelyn edun verrattuna ei-urheilijoihin. Urheilijoiden työmuisti oli parempi kuin ei-urheilijoiden ja tämä etu korostui entisestään, kun urheilijoita verrattiin istumatyötä tekeviin henkilöihin.

Keski-Suomen biopankin uuden tutkimusjohtajan Tiina Jokelan tavoitteena on lisätä yhteistyötä Jyväskylän yliopiston, Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Keski-Suomen biopankin kanssa. Tärkeää on tehdä biopankkitoimintaa näkyvämmäksi, jotta sen käyttöä tutkimuksessa voidaan entisestään lisätä. Jokela tutkii omassa tutkimuksessaan verinäytteistä löytyviä merkkiaineita, jotka voivat viitata syövän kehittymiseen erityisesti Lynchin syndroomaa kantajien keskuudessa.

Motorisia taitoja on pidetty tärkeinä lasten fyysisen aktiivisuuden ja terveyskunnon taustatekijöinä. Fysioterapeutti, terveystieteiden maisteri Maria Kasasen väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että varhaislapsuuden motorisilla taidoilla voi olla myönteinen vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen ja terveyskuntoon myöhemmin lapsuudessa. Yhteys on kuitenkin moninainen ja riippuu osittain siitä, miten motorisia taitoja mitataan ja jaotellaan.

Liikkumattomuuden kasvu on laajalti tunnettu ja tunnustettu ongelma Suomessa. Tämän takia jätin eduskunnalle aiheesta keskustelualoitteen, jonka allekirjoitti 66 edustajaa kuudesta eri eduskuntapuolueesta. Liikkumattomuuden vaikutukset ovat moninaiset ja ulottuvat terveydestä talouteen. Ensinnäkin liikkumattomuus vaikuttaa merkittävästi terveyteen. Istumatyö ja vähäinen fyysinen aktiivisuus ovat yhteydessä moniin terveysongelmiin, kuten lihavuuteen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetesriskin kasvuun. Tämä ei ole vain yksilöiden ongelma, vaan se lisää myös terveydenhuollon kustannuksia ja kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmäämme, kertoo Saku Nikkanen. Toiseksi liikkumattomuus vaikuttaa negatiivisesti työtehoon ja talouteen. Lisäksi terveysongelmat johtavat sairauspoissaoloihin, mikä taas aiheuttaa kustannuksia työnantajille ja vähentää talouden kasvua. Liikkumattomuus on ongelma kaikissa ikäryhmissä, ja tämänkin perusteella voidaan puhua kansallisesta kriisistä, joka ei pelkällä

Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus edistää terveyttä ja ehkäisee elintapasairauksia, mutta vähemmälle tarkastelulle on jäänyt työajan kuormituksen merkitys terveydelle. Oulun yliopisto ja ODL Liikuntaklinikka tutkivat, kuinka työ- ja vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden, paikallaanolon ja unen määrä ja laatu ovat yhteydessä terveyteen. Tutkimus on saanut Suomen Akatemiasta 420 000 euron rahoituksen.

Lynchin oireyhtymä on melko yleinen periytyvä geenivirhe, joka lisää yksilön alttiutta monille eri syöville, erityisesti suolistosyöville. FM Tero Sieväsen väitöstutkimus osoitti, että Lynchin oireyhtymää kantavien henkilöiden syöpäriskiä voidaan arvioida verenkierron mikroRNA-pitoisuuksista. Tämä auttaa kehittämään seulontamenetelmiä ja kohdentamaan seulonnan korkean riskin henkilöihin. Lisäksi tutkimus vahvisti aiempia havaintoja elämäntapojen ja syöpäriskin yhteyksistä osoittamalla, että terveelliset elämäntavat voivat suojata Lynchin oireyhtymän kantajia syöviltä.