Perinteiset Vuoden valinnat julkistettiin lauantaina 23. marraskuuta Suomen Purjehdus ja Veneilyn kaudenpäätösjuhlassa. Vuoden seuraksi valittiin Savonlinnan Pursiseura, joka on tehnyt vaikuttavaa työtä lasten liikunnan edistämiseksi. Seura onnistui integroimaan vesillä liikkumisen osaksi paikallista opetussuunnitelmaa yhteistyössä kunnan sivistystoimen kanssa. Tämä työ toi runsaasti lapsia harjoittelemaan seuran tukikohtaan, ja osa heistä jatkoi harrastusta juniorileireillä. Seuran “Vilskettä vesille” -konsepti tukee nuorten harrastuksen jatkuvuutta myös tulevaisuudessa. Tapahtumassa palkittiin lisäksi useita seura-aktiiveja, urheilijoita, seuroja ja luokkaliittoja. Suomen Purjehdus ja Veneily julkaisee kaikki Vuoden Valinnat joulukalenterin muodossa Facebook-sivuillaan. Suuret kiitokset ja lämpimät onnittelut kaikille palkituille! Lista palkituista henkilöistä ja organisaatioista löytyy alta. Julkaisuvapaat kuvat viestintäkäyttöön ovat saatavilla SPV:n kuvapankissa.Årets val 2024: Sa

Suomen Purjehdus ja Veneilyn uudeksi puheenjohtajaksi valittiin koulutustoimikunnan puheenjohtajana toiminut Mats Welin (NJK, BSS). Hallituksessa jatkavat seuraavalle kaudelle Ville Valtonen (Valmennus- ja huippukilpapurjehdustoimikunta) ja Jouni Mykkänen (Viestintä- ja markkinointitoimikunta). Uusina hallituksen jäseninä valittiin Petri Eväsoja (Koulutustoimikunta), Tom Holmroos (Veneilyturvallisuustoimikunta) ja Mikaela Dunderfeldt (Nopeuskilpaveneilytoimikunta). Lämpimät kiitokset Jan Janssonille kuudesta puheenjohtajavuodesta ja onnittelut Mats Welinille! ”SPV:n hallituksen jäsenenä olen pannut merkille, että jäsenseuroissa toivotaan SPV:ltä enemmän, kuin mitä se tällä hetkellä tarjoaa. Minulla on aikaa, kokemusta ja hihat käärittynä tähän työhön. SPV:n toiminnan keskiössä tulee olla jäsenseurat. Palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon jäsenseurojen erilaisuus. Kaikilla meillä on kuitenkin sama visio. SPV:n nykyinen strategia on hyvä. Se vain kaipaa toimeen

"Yrittäjiä kiinnostaa pärjääminen ja kasvaminen", toteavat SDP:n yritysverkoston jäsenet ja vaativat Orpon hallitukselta suunnanmuutosta.

Paikoin pilvissä huitelevat sähkön siirtomaksut voisivat olla vieläkin korkeampia ilman Omakotiliittoa. Lahdessa asukkaat estivät energiayhtiön myynnin ulkomaisille sijoittajille.

Ensimmäinen ammatinharjoittajana toimiva omalääkäri aloittaa Kalajärven terveysasemalla Espoossa joulukuussa. Espoolainen kansanedustaja Helena Marttila näkee kokeilun hyvänä, mutta sen onnistuminen vaatii Orpon hallitukselta suunnanmuutosta erityisesti yhdessä asiassa. – Orpon hallitus leikkaa lyhytnäköisesti julkisesta terveydenhuollosta. Yksi leikkauksista on 130 miljoonaa euroa, jolla rahoitettiin kahden viikon hoitoon pääsyä. Orpon hallitus päätti pidentää hoitoon pääsyn kahden viikon sijaan kolmeen kuukauteen, Marttila sanoo. – Tämän leikkauksen myötä lääkärikäynnit vähenevät laskelmien mukaan nykyisestä tasosta vielä kolmanneksella. Miten omalääkärimalli voi onnistua, jos hoitoon pääsy heikkenee ja terveyskeskusten resursseja saksitaan?, Marttila kysyy. 3,6 miljoonaa suomalaista on työterveyshuollon palvelujen ulkopuolella. Terveyspalveluihin pääsy on yksi keskeisimpiä eriarvoisuutta syventäviä tekijöitä Suomessa tällä hetkellä. – Hallitus on nyt heitellyt useampia avauksia ilma

Jukka-Pekka Palviaisen ehdokaskirja Pidä varasi, Kosonen on vauhdikkaan ja koukuttavan nuortensarjan viides osa, joka vetää mukaansa tiukkoihin kurveihin.

Johanna Lumpeen ehdokaskirja Matka ikimetsän sydämeen on kunnianosoitus suomalaiselle ikimetsälle, Mila Teräksen Iso hyppy puolestaan vahvasti ajassa kiinni oleva nuortenromaani rohkeudesta hypätä tuntemattomaan.

Kansanedustaja ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Pia Kauma tapasi lauantaina 23.11. Paavi Franciscuksen ja perjantaina 22.11. arkkipiispa Paul Gallagherin Vatikaanissa.

Viime yönä päättynyt YK:n ilmastokokous Bakussa linjasi uuden tavoitteen ilmastorahoituksesta, jolla tuetaan ilmastotoimia kehittyvissä maissa. Tavoite sisältää sekä julkista että yksityistä rahoitusta. Kehittyvien maiden mielestä 300 miljardin tavoite vuoteen 2035 on auttamatta liian pieni. Kehittyneet maat taas pettyivät siihen, että ilmastotoimissa ei päästy eteenpäin.

Hallituksen leikkaukset julkiseen sosiaali- ja terveyshuoltoon näkyvät nyt alueilla, joissa irtisanotaan sairaaloiden hoitohenkilökuntaa. HUS on läpiviemässä massiivisia yt-neuvotteluita, joissa tavoitteena on irtisanoa työsuhde 800 työntekijältä. SDP:n Paula Werning sanoo tilanteen olevan hälyttävä: irtisanomisten vaikutus tulee näkymään suoraan henkilöstön jaksamisessa ja kyvyssä tehdä työtä sen edellyttämällä tavalla. Taatusti myös HUS menettää mainettaan työnantajana. – Suomessa on hoitajapula ja hallitus tekee tässä tilanteessa dramaattiset leikkaukset alueille. Jututin Jorvissa useampaa hoitajaa. Viesti henkilökunnalta on täysin yksiselitteinen. Husin irtisanomiset ovat työmäärään nähden todellakin järjenvastaisia, toteaa Werning. Kuluvalla viikolla Tehy kertoi Husin irtisanomisten käynnistyneen huomattavan lyhyellä varoajalla. Nopeasti kuulemisiin kutsutuilta työntekijöitä on odotettu vastausta esimerkiksi siirrosta tunnin sisällä. Mikäli työntekijä ei ottaisi työnantajan määrää

Keskustan puoluevaltuuston poliittinen kannanotto 24.11.2024

Keskustan puoluevaltuuston kannanotto 24.11.2024

Odotukset Bakun ilmastokokoukselle eivät olleet korkealla ja lopputulema jäikin laihaksi. Ilmastorahoituslupaus kolminkertaistettiin nykyisestä, mutta uusista ilmastonmuutoksen hillinnän kirjauksista ei kyetty sopimaan.

YK:n ilmastokokouksen laihat tulokset tarkoittavat, että ensi vuoden COP30-kokoukseen kohdistuu entistäkin isommat onnistumisen paineet. Markkinat vievät nyt ilmastokäännettä eteenpäin, mutta valtioiden on koottava rivinsä ja näytettävä suuntaa, vetoaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK. YK:n ilmastokokouksen tulokset jäivät laihoiksi, arvioi EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen: ”Bakun kokouksessa hukattiin viime vuonna Dubaissa aikaansaatu positiivinen vire, joka koski fossiilisten polttoaineiden alasajoa. Sen jatkumona Bakussa olisi pitänyt päästä tuloksiin ilmastotoimien vauhdittamisesta, ilmastorahoituksen lisäämisestä ja vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden pelisäännöistä. Näiden puolesta EK vetosi kokouksessa pohjoismaisen elinkeinoelämän rintamassa.” Rahoitusneuvotteluista saatiin lopulta kädenlämpöinen sopu, mutta se ei riitä vastaamaan ilmastorahoituksen tarpeeseen. Rahoituspohjaa ei saatu laajennettua, eikä vanhaa jakolinjaa kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä saatu tu

YK:n ilmastokokous Bakussa päättyi sunnuntaina sopuun, joka jäi kauas haavoittuvien maiden tarpeista. Vaikka päätös ilmastorahoituksesta sisältää isolta kuulostavia lukuja, jäävät keinot ja vastuut niihin pääsemiseksi epämääräisiksi ja tavoitevuosi kaukaiseksi. Tulevan vuoden aikana EU:lta ja muilta suurilta talouksilta on tultava päätöksiä sekä rahavirtojen kääntämisen että fossiilisista irtautumisen osalta.

Myöhään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä YK:n COP29 ilmastokokouksessa saavutettiin sopu kehittyvien maiden ilmastorahoituksen kolminkertaistamisesta nykytasoon nähden. Tämä päätös rakentaa luottamusta tuleviin neuvotteluihin, vaikka muilta osin kokous oli vaikea.

Loton illan arvonnassa ei löytynyt täysosumia, joten ensi viikolla potti kohoaa kahteen miljoonaan euroon.

Vuokralaiset VKL:n ja Suomen Vuokranantajien yhdessä jakama Hyvä vuokranantaja -palkinto meni tänä vuonna tamperelaiselle Hannu Liitsolalle, joka vuokraa noin 70:ä asuntoa Tampereella, Lohjalla ja Lappeenrannassa. Palkinnolla halutaan nostaa esiin kasvollisia yksityisiä vuokranantajia ja kannustaa hyvään ja vastuulliseen vuokranantajuuteen.

Happee tarjoili uuden Hirviareenan kotiyleisölleen ensimmäisen kolmen pisteen voiton, kun OLS taipui kolmannen erän maaleilla 3-2.

– Ilmastonmuutosta osoittavat mittarit huutavat punaista, mutta hallitus näyttää nukkuvan todellisuudesta irtaantunutta Ruususen unta. Jo sovittuja toimia on peruttu, rahoitusta leikattu ja loppukokonaisuus nojaa hamassa tulevaisuudessa tapahtuvien päästövähennysten kuten teknisten hiilinielujen varaan. Mitä mahtavat ajatella äänestäjät, jos poliittisen pelin ja viivyttelyn vuoksi Suomelle lankeaa jopa miljardilasku, kun päästöoikeuksia joudutaan ostamaan muista maista, ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pinja Perholehto kysyy.