Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.

Menikö unelmien työpaikkasi jollekin toiselle? Pettikö kumppanisi? Tai oletko kertakaikkisen pettynyt omaan olemassaoloosi? Kirsi Hiilamon Takaiskuista tasapainoon auttaa isojen ja pienempien pettymysten keskellä.

Vuoden 2025 yhteiskuntatieteilijäksi on valittu valtiotieteiden maisteri ja Suomen Lääkärit Ilman Rajoja toiminnanjohtaja Linda Konate. Valinta julkistettiin Yhteiskuntatieteilijäpäivässä 15.11.2024. Konate lahjoittaa 2500 euron suuruisen palkintorahan humanitaariseen työhön Sudaniin.

Suomalaisten tyytyväisyys elämäänsä on ollut vuosikymmeniä korkealla tasolla, mutta vuoden 2020 jälkeen koettu hyvinvointi on heikentynyt poikkeuksellisen paljon. Romahduksen taustalla vaikuttavat koronapandemia, Ukrainan sota sekä sen aiheuttama elinkustannusten nousu.

Suomessa puoluekannatus seuraa useissa länsimaissa havaittua trendiä, jossa miehet kannattavat yhä enemmän perinteistä talousoikeistoa ja radikaalioikeistoa, kun taas naiset suosivat vasemmistoa ja vihreitä. Suurin ero naisten ja miesten poliittisissa kannoissa on havaittavissa nuorissa ikäluokissa.

Pieni- ja keskituloisten on Suomessa aiempaa vaikeampaa nousta suurituloisimpaan tulokymmenykseen. Miesten todennäköisyys saavuttaa ylimpään tulokymmenykseen kuuluvien vanhempiensa tulotaso on jopa kaksi kertaa naisia suurempi. Samalla suurituloisuus keskittyy entistä vahvemmin kasvukeskuksiin. Tiedot käyvät ilmi Kalevi Sorsa -säätiön tällä viikolla julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportista.

Suomalaisten tyytyväisyys elämäänsä on ollut vuosikymmeniä korkealla tasolla, mutta vuoden 2020 jälkeen koettu hyvinvointi on heikentynyt poikkeuksellisen paljon. Romahduksen taustalla vaikuttavat koronapandemia, Ukrainan sota sekä sen aiheuttama elinkustannusten nousu. Muun muassa tämä selviää Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportista.

Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee tiistaina 13.8. Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -tutkimusraportin, josta käy ilmi muun muassa hälyttävä kehitys suomalaisten koetussa hyvinvoinnissa 2020-luvun kriisien aikana.

ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry palkitsi ansioituneita viestijöitä ja viestintätekoja vuoden päätapahtumassaan ProCom-päivässä 6.6.2024. Vuoden viestintätekona palkittiin opiskelijoiden yliopisto- ja kouluvaltaukset hallituksen leikkauksia vastaan. Samassa sarjassa sai kunniamaininnan Kansallisteatterin näytelmä ”Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin”. Elämäntyöpalkinnon sai Finanssiala ry:n viestinnästä, yhteiskuntasuhteista ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Tuomo Yli-Huttula.

Nato-kannatus on säilynyt korkeana koko ensimmäisen jäsenyysvuoden: 83 prosenttia suomalaisista äänestäisi nyt jäsenyyden puolesta. EU-jäsenyyden kannatus on selvästi matalampaa (74 %) ja jakaa puolueiden äänestäjät kahteen eri leiriin.

Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.

Dosentti Hanna Wass on tänään saanut suomalaisten yliopistoviestijöiden tunnustuspalkinnon aktiivisesta tiedeviestinnästä ja tutkimuksen yhteiskunnallisen tunnettuuden edistämisestä.

Suomalaisten Nato-kannatus on säilynyt korkeana syksyn aikana: 82 prosenttia äänestäisi jäsenyyden puolesta.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry on valinnut Vuoden 2024 yhteiskuntatieteilijäksi politiikan tutkija Hanna Wassin. Valinta julkistettiin Yhteiskuntatieteilijäpäivässä 17.11.2023.

Kansalaiset odottavat Naton tuovan ennen kaikkea sotilaallista turvaa Venäjän uhkaa vastaan ja ovat valmiita lähettämään suomalaisia joukkoja muiden Nato-maiden avuksi hyökkäystilanteessa, käy ilmi ”Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan dynaaminen kannatus” -tutkimushankkeen tuoreesta raportista.

Tervetuloa perinteiseen naistenpäivän alla toimittajille järjestettävään tiedesaunaan Helsingin yliopistoon. Tarjolla on tiedettä ajankohtaisista aiheista sekä vapaata keskustelua ruoan ja juoman äärellä. Sauna on lämpimänä kello 16 alkaen.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan keskustelutilaisuudessa 15.2.2023 klo 17–18.30 poliitikot ja tutkijat arvioivat poliittisen järjestelmämme tulevaisuutta yhä monikriisisemmässä toimintaympäristössä. Vahvistaako vai heikentääkö suomalainen politiikan teko demokratiaa? Tilaisuuden päättää puoluesihteerien paneeli.

Kirjassa 12 tutkijaa valottaa eriarvoisuuden taustalla olevia rakenteita ja esittävät poliittisia ratkaisuja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi.

Kalevi Sorsa -säätiön 24.10.2022 julkaistavan raportin mukaan suomalaiset ovat keskimäärin aikaisempaa tyytyväisempiä elämäänsä. Keskiarvot kätkevät kuitenkin taakseen väestöryhmittäisiä eroja. Ylimmän yhden prosentin varallisuus Suomessa jopa viisinkertaistui vuosina 1987–2019, kun taas alimmassa 90 prosentissa kasvu oli vähäistä. Suomalainen verojärjestelmä on lisännyt vaurauden kasaantumista ylimmille tuloluokille vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen.

Onko eriarvoisuus lisääntynyt Suomessa viime vuosina? Mitä köyhyys on vauraassa maassa? Ovatko suurituloiset yliedustettuina äänestystilastoissa ja keitä he äänestävät? Kuinka verotuksella voitaisiin kaventaa tulo- ja varallisuuseroja? Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee maanantaina 24.10.2022 eriarvoisuuden tilaa Suomessa käsittelevän raportin.