Turun seudun vesihuoltoyhtiöt toteuttivat yhdessä ensimmäisen yhteisen hiilijalanjälkilaskennan, joka kattaa veden koko matkan raakavedenottamolta jäteveden puhdistuksen kautta Itämereen.

Greenpeacen aktivistit ovat tänään keskiviikkona 12.2. jalkautuneet eri puolilla Suomea ruokakauppoihin ja liimanneet kauppojen hyllyillä olevien lihatuotteiden pakkauksiin varoitustarroja. Tupakkatuotteiden varoituksia muistuttavissa tarroissa kerrotaan lihankulutuksen ilmasto- ja ympäristöhaitoista, sekä terveysriskeistä. Tarroja liimattiin mm. Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä Keskon, S-Ryhmän ja Lidlin myymälöissä.

Suomen Kauppakeskusyhdistys on kehittänyt syksyn 2024 aikana mallin, jolla voidaan vertailla eri kauppakeskusten hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjälki-tunnusluku mahdollistaa kauppakeskusten ilmastovaikutusten läpinäkyvän ja yhtenäisen raportoinnin.

Kaukolämmön päästöissä oli merkittävää laskua myös vuonna 2024. Polttoaineita korvataan sähköön perustuvilla ratkaisuilla. Uusiutuvien energialähteiden ja hukkalämpöjen osuus on moninkertaistunut vuodesta 2010. Kaukolämpöjärjestelmä tukee myös sähkömarkkinoita, ilman sitä sähkön hintavaihtelu olisi merkittävästi suurempaa.

FIBS on käynnistänyt yhteistyön 14 yritysvastuun huippuasiantuntijan kanssa. Vuonna 2025 FIBS tuottaa uusien partnereiden kanssa kymmeniä ajankohtaisimpiin kestävän liiketoiminnan teemoihin liittyviä tilaisuuksia ja muita palveluita.

Myynnissä on ensimmäistä kertaa talvikenkä, jonka pohjasta kolmannes on renkaista valmistettua kotimaista uusioraaka-ainetta. Menetelmä tukee kenkäteollisuutta hiilidioksidipäästöjen sekä fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentämisessä.

Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt Lempäälän Sääksjärven osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Suomi voi olla on vihreän siirtymän teknologian kehittäjänä eturintamassa, jos nyt panostetaan aktiivisesti hiilidioksidin talteenoton teknologian ja jatkojalostuksen kehittämiseen, sanoo erottelutekniikan parissa työskentelevä professori Kristian Melin LUT -yliopistosta. Lahdessa sijaitsevaa yliopiston professuuria rahoittavan Marjatta ja Eino Kollin Säätiön asiamiehen Esko Kollin mukaan esimerkiksi metsäteollisuuden vuosittain tuottaman 20 miljoonan tonnin bioperäisen hiilidioksidin talteenotolla, hyötykäytöllä ja varastoinnilla voisyntyä suurta arvon lisää. Metsät sitovat vain 14 prosenttia globaaleista päästöistä Säätiö haluaa rahoittaa Kollin mukaan vihreän siirtymän teknologian kehittämistä siksi, että metsien nielujen kasvattamiseen perustuvasta ilmastopolitiikasta on siirryttävä voimakkaammin fossiilisten alasajoon ja hiilidioksidin talteenottoon. – Kun maailman metsät sitovat 14 prosenttia globaaleista päästöistä, pitää lisätä toimia sen 86 prosentin päästöosuuden laskemiseksi

Noin vuosi sitten, 17.12.2023, Suomen taivaalla ihasteltiin harvinaisia helmiäispilviä. Oulun yliopiston avaruusilmaston tutkijat seuraavat napapyörrettä, joka on tänä talvena vahva ja sitoo keskelleen hyvin kylmää ilmaa. Lisäksi korkealla ilmakehässä eli stratosfäärissä on paljon kosteutta, ja yhdessä nämä olosuhteet mahdollistavat helmiäispilvien ilmaantumisen jälleen.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa tavoitellaan teknisten hiilinielujen käytön merkittävää lisäämistä. VTT:n ja LUT-yliopiston tutkimusprojektissa on selvitetty, miten esimerkiksi metsäteollisuudesta ja jätteenpoltosta syntyvää biopohjaista hiilidioksidia otetaan talteen ja muunnetaan korkean jalostusasteen tuotteiksi. Kun metsien nieluihin perustuvaa Suomen ilmastopolitiikkaa on arvioitu metsäntutkijoiden parissa tehottomaksi, tulisi panostaa enemmän fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan, teknisiin nieluihin ja hiilen talteenottoon. Bioperäisen hiilidioksidin jatkojalostuksessa valtava potentiaali –Suomella on valtava potentiaali olla yksi johtavista maista biopohjaisen hiilidioksidin hyötykäytössä. Suomessa syntyy noin 30 miljoonaa tonnia biopohjaista hiilidioksidia vuodessa. Mikäli se otettaisiin talteen ja muunnettaisiin tuotteiksi, voisi Suomesta tulla merkittävä hiilidioksidista ja vedystä valmistettujen polymeerien ja liikennepolttoaineiden tuottaja ja viejä,

Lokakuussa 2024 ennätykselliset 47,8 prosenttia UniCafessa nautituista lounaista oli kasvipohjaisia eli vegaanisia. Kestäviin valintoihin sitoutuneiden asiakkaiden lisäksi kovan tuloksen taustalta löytyy muun muassa määrätietoista kehitystyötä sekä henkilökunnan sitouttamista.

Julkisen ruokapalvelun ja sopimusruokailun asiantuntijat kokoontuvat ajankohtaisten teemojen äärelle Ateria 2024 -tapahtumaan Helsingin Messukeskukseen 26.11.2024. Tapahtuman ohjelmassa käsitellään muun muassa uusia suomalaisia ravitsemussuosituksia, vastuullisuuden käytännön toteutuksia sekä huoltovarmuuteen liittyviä uudistuksia.

Kuusakosken ja Apulannan hyväntekeväisyyslava, Mielilava, löytyy Tampereen Tullikamarinaukiolta 21.10.–3.11.2024. Tänään klo 11 Kuusakosken ammattilaiset ovat paikalla kertomassa Mielilavasta ja kierrätyksestä.

Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaava on edennyt ehdotusvaiheen julkiseen kuulemiseen. Ehdotuksen aineisto on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 65 §) ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 12 §) mukaisesti nähtävillä 23.9.–24.10.2024. Kaavaehdotus taustaselvityksineen on tutustuttavissa Pohjois-Pohjanmaan liiton kotisivulla osoitteessa www.pohjois-pohjanmaa.fi/ilmastomaakuntakaava ja liiton toimistolla (Poratie 5 A, Oulu).

Tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mielestä Suomi ei ole onnistunut vähentämään fossiilisia päästöjä riittävästi, sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. – EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta, koska se nojaa liikaa metsien heikkeneviin nieluihin, eikä panosta tarpeeksi fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan eikä hiilen talteenottoon. On luotettu liikaa metsänielujen kompensoivaan vaikutukseen, siitä huolimatta, että näiden nielujen kasvattaminen nykyisestä on käytännössä mahdotonta. – Sen sijaan, että puhutaan päästöoikeuksien ostamisesta päästöjen kompensaationa, Suomen tulisi edelleen vauhdittaa fossiilisten käytön vähentämistä ja investoida teknologisiin hiilinieluihin. 17 vuotta Britanniassa työskennellyt Leinonen ihmettelee, että Suomen ilmastokeskustelua käydään julkisuudessa etupäässä metsistä ja niiden nieluista. – Ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Suomella on mah

Suomen ympäristökeskus (Syke) on tuottanut ensimmäiset arviot maamme viennin hiilikädenjäljestä. Sen mukaan vuonna 2019 Suomen teollisuus onnistui tuotteillaan ja palveluillaan tuottamaan 13–23 miljoonan hiilidioksiditonnin päästöhyödyn verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei olisi ollut markkinoilla. Kädenjälkilaskentaan ei ole vielä käytössä vakiintuneita menetelmiä, minkä vuoksi erilaisten lukujen vertaaminen sisältää epävarmuuksia ja menetelmien kehittämistä on syytä jatkaa.

Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.

Vastuullisuus kietoutuu yhä kiinteämmäksi osaksi kiinteistöalan yritysten liiketoimintaa Järjestyksessään jo yhdestoista Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsaus keskittyy ammattimaisten toimijoiden omistamien kiinteistöjen ilmastovaikutusten ja vähähiilisyyden ajankohtaisiin kysymyksiin sekä kiristyvien vastuullisuusraportointivaatimusten näkökulmiin. Katsauksessa esitellyt KTI Vastuullisuusbarometrin tulokset kertovat kautta linjan vastuullisuusasioiden merkityksen ja roolin kasvusta osana ammattimaisten kiinteistöalan toimijoiden strategioita ja tavoitteita.

Tiera Oy on solminut merkittävän puitesopimuksen Advanian ja Opinsysin kanssa vastuullisten IT-laitteiden hankinnasta, jonka keskiössä ovat ympäristöarvot ja hiilineutraaliustavoitteet. Sopimus tukee vahvasti uusiolaitteiden käyttöä kuntasektorilla, mikä vähentää laitteiden elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ja edistää kuntien hiilineutraaliustavoitteita.

Tammi-kesäkuu lyhyesti Alkuvuoden myynti ja tulos olivat odotusten mukaisia. Myynti tammi-kesäkuussa oli 34,8 (36,8) miljoonaa litraa, joka oli 5,5 prosenttia alhaisempi kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Alkoholijuomaverollinen liikevaihto oli 536,4 (546,2) miljoonaa euroa, joka oli 9,8 miljoonaa euroa (1,8 prosenttia) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholijuomaveroa kertyi myynnistä valtiolle alkuvuoden aikana 278,1 (276,1) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 15,8 (17,5) miljoonaa euroa ja kauden voitto oli 13,1 (14,9) miljoonaa euroa. Oman pääoman tuotto oli hyvällä tasolla, 32,6 (35,0) prosenttia. Alkoholilain muutos enintään 8-prosenttisten alkoholijuomien myynnin laajentamisesta ruokakauppoihin tuli voimaan 10. kesäkuuta. Muutoksen myötä vahvempien alkoholijuomien saatavuus laajeni, kun myyntipisteiden määrä ja myyntiaika lisääntyivät merkittävästi. Päivittäistavarakaupalla on Alkoon verrattuna 12-kertainen myymäläverkosto ja 20 prosenttia laajemmat myyntiajat. Muutoksen