Päihteiden käyttö aiheuttaa turvattomuuden kokemuksia päihteitä ongelmallisesti käyttävien läheisille, kertoo järjestöjen teettämä kysely. Läheistenpäivänä 5. toukokuuta muistetaan niitä, joiden elämään toisen päihderiippuvuus vaikuttaa. Päihdejärjestöjen kuudetta kertaa järjestämän päivän teemana on vuonna 2025 ”Ole turvassa”. Päivän aikana järjestetään päihderiippuvaisten läheisille webinaari ja jaetaan tietoa paikoista, joista saa tukea ja keskusteluapua. Oulussa ja Seinäjoella järjestetään lähitapahtumat.

Suomen startup-yhteisö on iloinen siitä, että useammassa puoliväliriihen ehdotuksessa on huomioitu startup-yritykset.

Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.

Aivot ovat toiminnaltaan kokonaisvaltainen järjestelmä. Ne kaipaavat kaoottisessa arjessa rauhaa ja hiljaisuutta. Hiljaisuudessa ja rauhassa ne odottavat toimintaa. Työtaakan alta ne kurottavat lepoon ja levosta kohti aktiivista toimintaa. Sosiaaliset tilanteet väsyttävät, samalla kun yksinäisyys ahdistaa. Työnohjauksella voidaan helpottaa aivojen ristiriitoja.

Svenska riksdagsgruppens ordförande Otto Andersson är nöjd med de förslag till tillväxtåtgärder som regeringen beslutat i samband med sin halvtidsgranskning.

Hallitus sopi puoliväliriihessä 22.–23.4.2025 kasvukokonaisuudesta, joka keventää työn verotusta, nostaa tutkimus‑ ja kehitysrahoituksen historialliselle tasolle ja ottaa tavoitteekseen nostaa Suomi maailman johtavaksi energiasiirtymän tutkimus- ja osaamiskeskukseksi, jossa kehitetään yhdessä globaalissa ekosysteemissä kansainvälisen huipputason tutkimusinfrastruktuureja, koulutetaan seuraavan sukupolven energia-alan tutkimusosaajia ja asiantuntijoita sekä luodaan toimintaympäristö innovaatioiden ja teknologian nopealle kaupalliselle hyödyntämiselle.

Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri, RKP:n varapuheenjohtaja, Sandra Bergqvist on tyytyväinen hallituksen puoliväliriihessä tehtyihin päätöksiin.

Orpon hallituksen kausi on pian puolivälissä, ja tällä viikolla hallitus on kokoontunut tekemään päätöksiä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029. Haastavassa maailmantalouden tilanteessa hallitus rakentaa niitä kasvun edellytyksiä, joita Suomi tarvitsee.

Hallituksen puoliväliriihen toimet antavat positiivisen signaalin energia-alan investoinneille. Yhteisöveron lasku madaltaa pääomakustannuksia sekä kansainvälisesti rahoitettavilta hankkeilta että kotimaisilta energiayhtiöiltä. Investointien verohyvityksen jatko kannustaa toteuttamaan investointeja puhtaaseen teollisuuteen. Investointeja tarvitaan erityisesti puhtaaseen energiaan, sähkönjakeluun ja kehittyviin ei-polttaviin tapoihin tuottaa lämpöä, sekä vahvoihin sähköverkkoihin

Greenpeace on pettynyt Petteri Orpon hallituksen kyvyttömyyteen tehdä kauan odotettuja, vaikuttavia ilmastopäätöksiä juuri päättyneessä puoliväliriihessä. Ongelmien ratkomisen sijaan hallitus pahentaa niitä toimettomuudellaan.

Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala: “Päätös on tällaisina aikoina ongelmallinen ja ajaa kehittyvien maiden köyhiä yhä syvempään kriisiin.”

Puoliväliriihen päätös keventää ansiotuloverotusta kaikissa tuloluokissa luo edellytyksiä talouden kasvulle. Akava vastustaa työntekijä- ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista.

Koulutuksen merkitys talouskasvun vauhdittajana unohdettiin hallituksen puoliväliriihen päätöksissä. Kuntien 75 miljoonan euron valtionosuusleikkaukset kohdistuvat merkittävänä leikkauksena suoraan koulutukseen ja kasvatukseen. Lisäksi korkeakouluihin kohdistetut yhteensä vajaan 120 miljoonan euron leikkaukset ovat tyrmistyttäviä.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen kehysriihen veroratkaisuja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. - Ansiotulojen verotuksen ja yhteisöveron muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia, Lehtinen toteaa. Tärkein muutos on ansiotulojen tuntuva yleinen keventäminen, jonka yhteydessä myös alennetaan selvästi korkeimpia marginaaliveroja. Suomessa toteutetaan siis viimein marginaaliverojen uudistus, jonka naapurimaamme Ruotsi käynnisti jo vuonna 2020 poistamalla tuloveroasteikosta ylimmän asteikkoluokan. - Kehysriihessä linjattujen muutosten jälkeen ylimmät marginaaliverot alenevat Suomessa viimeinkin suurin piirtein Ruotsin tasolle. Lehtinen muistuttaa, että näiden alennusten jälkeenkin hyvätuloisten lisäansioista menee edelleen yli puolet veroihin. Ylimmät marginaaliverot alenevat hallituksen paketissa tämän vuoden jopa noin 59 prosentista noin 52 prosenttiin. Ans

"Hallituksen puoliväliriihestä piti tulla kauan kaivattu kasvuriihi, mutta siitä tulikin todellinen jakovarariihi, jossa hallitus härskisti tehtaili uusia veronkevennyksiä yhteiskunnan kaikista rikkaimmille. Kokoomuksen ja perussuomalaisten kaverikapitalismissa rikkaat sen kuin porskuttavat, mutta pieni- ja keskituloiset saavat vain murusia", sanoo kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan vastaava Joona Räsänen (sd).

Valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr) pitää hallituksen talouspoliittista linjaa epäreiluna ja epäuskottavana.

Hallituksen puoliväliriihessään tekemä veropaketti on merkittävä avaus Suomen kasvuhaasteen ja valtiontukikilpailun taklaamiseksi, Teknologiateollisuus ry toteaa. Verotus on tehokas työkalu, kun talouskasvua pyritään tukemaan parantamalla Suomen houkuttelevuutta ja yritysten investointihalukkuutta. Kasvun iso uhka on kuitenkin edelleen rapistuva osaamispääoma.

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää maan hallitusta puoliväliriihen kasvua tukevista linjauksista. Ahosniemen mukaan talouden sumuiset näkymät, kotitalouksien vaisu investointihalukkuus ja kauppasota edellyttävät rohkeita päätöksiä, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuvat.

Hallitus julkisti keskiviikkona julkisen talouden suunnitelmansa vuosille 2026–2029. Kasvuriiheksi nimettyyn puoliväliriiheen kohdistui paljon odotuksia, ja hallitus onnistuikin tekemään myönteisiä, kasvua tukevia päätöksiä.

Hallitus leikkasi jälleen kehitysyhteistyöstä. Päätökset merkitsevät vaikeassa asemassa olevien ahdingon syvenemistä ja Suomen vetäytymistä jo tekemistään sitoumuksista.