Tiistain Eurojackpotissa löytyi yksi 10 miljoonan euron arvoinen täysosuma.

Kaupunkiliikenne Oy on havainnut Artic-raitiovaunuissa mahdollisen kiskojarrupoikkeaman, jonka vuoksi koko kalusto tarkastetaan vuorokauden kuluessa. Tarkastus aiheuttaa kantakaupungin raitioliikenteessä kalustopulaa. Keskiviikon liikennöinti joudutaan aloittamaan supistettuna.

Hallitus on tänään sinetöinyt vahingollisia päätöksiä, jotka jatkavat kurjistumisen kierrettä ja joilla on kauaskantoisia vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen arvioi.

– Velkaantumisen pysäyttäminen uhkaa kaatua hyvinvointialueiden alijäämiin, eikä sote-alueiden tehostamistoimista ole takeita. Julkisen talouden tasapainottaminen on tärkeää, mutta myös panostuksia tasapuoliseen kasvuun kaivataan, Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus kommentoi hallituksen budjettiehdotusta.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on pöyristynyt hallituksen päätöksestä tehdä lisäleikkauksia ammatilliseen koulutukseen. Suomeen ei saada riittävästi osaavaa työvoimaa ilman ammatillista koulutusta.

Hallituksen budjettiriihi vuodelle 2025 ei tarjonnut suuria yllätyksiä. Hallitus pyrkii hallitusohjelmansa mukaisesti lisäämään työn kannustavuutta ja tasapainottamaan julkista taloutta. Tehtävä on vaikea valtavan alijäämän ja heikon kasvun vuoksi. Kasvun avaimet löytyvät teollisuudesta ja viennistä, jonka kilpailukyvyn turvaaminen tulee olla hallituksen kärkitavoite.

Petteri Orpon hallituksen ohjelma pitää sisällään pyrkimyksen kohentaa Suomessa toimivan ja Suomeen investoivan teollisuuden kilpailukykyä ja tavoitteen siitä, ettei Suomessa toimivan teollisuuden kustannuksia nosteta kotimaisin päätöksin. Valitettavasti tänään päättyneen budjettiriihen päätökset eivät kaikilta osin näytä tukevan tätä tavoitetta.

Hallituksen budjettiriihestä ei tullut suuria yllätyksiä, arvioi vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Valitettavasti budjetti on odotetusti suomalaisten kannalta epäreilu ja talouden uudistamisen näkökulmasta lannistava.

Hallituksen budjettiriihessä laitettiin lähinnä toimeen aiempia hallitusohjelman ja kehysriihen päätöksiä. Alijäämä kasvaa ensi vuonna 12,2 miljardiin euroon. Kovasta sopeutuksesta huolimatta - tai oikeastaan sen vuoksi - talouskasvu hyytyy, velkasuhde ei taitu ja alijäämät kasvavat.

Kuntaliitto on pettynyt, että syksyn budjettiriihi ei tuonut kaivattua selvyyttä kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseen eli normien purkuun.

- Valtio velkaantuu ensi vuonnakin yli 12 miljardia euroa, mutta hallituksen mielestä Suomella on edelleen varaa hyvätuloisia suosivaan kaverikapitalismiin, sanoo kansanedustaja ja valtiovaranvaliokunnan vastaava Joona Räsänen (sd). Hyvätuloiset jatkavat hallituksen erityssuojelussa, samalla kun talouden tasapainotuksen taakka kaadetaan pienituloisten harteille.

SDP:n kansanedustaja sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta pitää hallituksen päättämiä kulttuurileikkauksia tuhoisana suomalaiselle kulttuurille ja samalla kulttuuri- ja luovien alojen kasvupotentiaali jää hyödyntämättä.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen veroratkaisuja monilta osin ongelmallisina. -Ansiotulojen verotuksen progression jyrkentäminen entisestään, kotitalousvähennyksen raju leikkaus sekä eläkkeensaajien tuplaraippavero vievät kaikki verotusta väärään suuntaan. Budjettiriihen veroratkaisut ja palkansaajamaksujen muutokset jyrkentävät palkkaverotuksen progressiota vuonna 2025. Pienipalkkaisen 2000 euroa ansaitsevan verotus kevenee ensi vuonna 0,3 prosenttiyksikköä. Keskituloisen 4000 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan verotus puolestaan kiristyy hieman, 0,1 prosenttiyksikköä. Hyväpalkkaisten verotus kiristyy sen sijaan selvästi. Suurimmillaan kiristys on 9000 euron kuukausituloilla 0,8 prosenttiyksikköä. Progression jyrkentyminen aiheutuu veronkevennysten suuntaamisesesta pienituloisille sekä toisaalta valtion tuloveroasteikon normaalien indeksitarkistusten perumisesta kahdessa ylimmässä tuloluokassa. -Ansiotulojen verotuksen progressio on

Lautakunnan tiistaina 3. syyskuuta pidetyn kokouksen esityslista ja päätöstiedote on julkaistu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan verkkosivuilla.

Akava on pettynyt siihen, että uudet konkreettiset kasvua ja työllisyyttä lisäävät toimet puuttuivat budjettiriihen päätöksistä. Yritystukijärjestelmän uudistamisesta ei tehty olennaisia päätöksiä. Työttömyyden vähentämiseksi ja osaajapulan ratkaisemiseksi olisi tarvittu toimia, mutta riihessä ei kiinnitetty huomiota työttömyyden vähentämiseen.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virrassa hallituksen budjettiriihen päätökset herättivät kysymyksen: eikö hallitus ymmärrä ihmisten arkea vai eikö se vain välitä?

Hallituksen budjettiriihessä päättämät säästöt ja veronkorotukset ovat Keskuskauppakamarin mielestä välttämättömiä, jotta hallitus onnistuu taittamaan valtion velkaantumisen. Vaikka julkisen talouden liikkumavara on pientä, on erittäin tärkeää, että hallitus panostaa myös kasvuun. Keskuskauppakamari tervehtii ilolla valmisteilla olevaa investointien verokannustinta sekä panostuksia väyläinfraan.

Tänään päättyneissä budjettineuvotteluissa hallitus odotetusti jatkaa aiemmin valitsemallaan leikkauslinjalla. Talousarvioehdotuksessaan hallitus toteuttaa keväällä päättämiään sopeutustoimia.

Petteri Orpon hallitus on päättänyt nostaa puolustushallinnon määrärahoja vuonna 2025 lähes 6,5 miljardiin euroon. Määrärahojen nostolla tehdään muun muassa lisäpanostuksia Suomen Nato-jäsenyyteen. ”Jännitteisessä turvallisuustilanteessa ja -ympäristössä panostuksista puolustukseen ei voida tinkiä. Hallitus haluaa hyödyntää täysimääräisesti Nato-jäsenyyttä osana kansallisen puolustuksen vahvistamista. Samalla osoitamme liittolaisillemme, että Suomella on täydet valmiudet olla mukana liittokunnan vahvistamisessa ja olemme sitoutuneita puolustusmenotavoitteisiin”, kokoomuksen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra toteaa. Hallitus panostaa Nato-jäsenyyteen osoittamalla resurssitarpeisiin yhteensä 67 miljoonan euron lisämäärärahan, jolla rahoitetaan Naton läsnäolon vahvistamista Suomessa. Lisärahoitus kohdistuu muun muassa Naton pohjoisen alueen operaatioesikunnan vastuualueelle sijoitettavan maavoimien johtoportaan (MCLCC) perustamiseen, Naton maavoimien eteen t

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan Suomi tarvitsee rohkeita kasvutoimia. Hallituksen päätöksiä julkisen talouden sopeuttamisesta EK pitää välttämättöminä.