Fingridin ja Helen Sähköverkon kehityshankkeessa pystyttämä markkinapaikka aloittaa toimintansa 30.4.2025.

Kiinteistöomistaja Antilooppi on jatkanut kunnianhimoista vastuullisuustyötään vuonna 2024. Kiinteistöportfolion vihreän siirtymän edistämisen lisäksi yhtiö saavutti 77 % päästövähennyksen vertailuvuoteen verrattuna ja vauhditti vastuullisten tilakonseptien Aina Valmis ja POOL menestystä. Matka kohti hiilineutraaliutta eteni tavoitteiden mukaisesti. Tutustu uuteen vastuullisuusraporttiin tästä.

Lähikuukausina ratkeaa, saavatko EU:n jäsenmaat jatkaa – ja jopa laajentaa – valtiontukien avokätistä myöntämistä yrityksilleen myös vuoden 2025 jälkeen. Suomen on vaikutettava sen puolesta, että uusien valtiontukijoustojen ehtoja ja kestoa rajattaisiin. Päätös vaikuttaa kauaskantoisesti Suomen teollisuuden kilpailuedellytyksiin ja myös vihreiden investointien houkutteluun. EU:n komissiolla on itsenäinen päätösvalta valtiontukien pelisäännöstä ja se päättää valtiontukijoustojen jatkosta tämän kesän aikana osana ns. Clean Industrial Deal -ohjelmaan liitettyä valtiontukijoustojen kehikkoa (CISAF). Ennakkotiedot ovat Suomelle huolestuttavia: komissio ei ole luopumassa valtiontukien joustoista, vaan päinvastoin jatkamassa niitä peräti vuoteen 2030 asti sekä laajentamassa niiden käyttömahdollisuuksia. Suomen hallitus on tänään antanut eduskunnalle selvityksen omasta kannastaan EU:n valtiontukipäätöksissä. Suomella edessään vaikuttamisen kuukaudet EK:n mukaan Suomen on vaikutettava voimakkaa

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Ellei toisin mainita, vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon. Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2024 tilinpäätökseen. Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli korkea 99,9995 (99,99995) prosenttia. Suomen sähkön kulutus vuonna 2024 kasvoi 82,7 (80,0) terawattituntiin. Suomessa kulutettu sähkö oli puhdasta, päästökerroin oli 32 (40) gCO2/kWh. Yhtiön investoinnit olivat ennätyskorkeat. Yhtiö arvioi vuosien 2025–2028 bruttoinvestointien määrän olevan noin 1,7 miljardia euroa, josta on sidottu 626 miljoonaa euroa. Kantaverkon liityntäkyselyiden määrä jatkoi kasvuaan. Kantaverkkoon liitettiin merkittävä määrä uusiutuvaa tuotantokapasiteettia 1 600 (1 920) MW. Kantaverkon investoinnit ja toiminnan laajeneminen sekä sääriippuva sähköjärjestelmä ovat nostaneet

Kiinteistöomistaja Antiloopin vuokraustoiminta ja tilakonseptit jatkoivat vahvaa kasvuaan vuonna 2024. Erinomaisen vuoden taustalla ovat Antiloopin asiakaslähtöinen toimintamalli ja pitkäjänteinen työ asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi.

Jopa 59 prosenttia suomalaisista arvioi työelämän kehittyneen huonompaan suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lähes kolme neljästä kokee, että työelämä jakautuu yhä enemmän hyviin ja huonoihin töihin.

Vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen kritisoi laajasti hallituksen ympäristöpolitiikkaan tekemiä heikennyksiä, joista useammasta äänestettiin tänään eduskunnassa. Erityisesti hän haluaa kiinnittää huomiota hallituksen suhtautumiseen suomalaisen vesien- ja merienhoidon tilaan.

Hallituksen esitys paikallisen sopimisen laajentamiseksi herättää vakavia huolia sopimusjärjestelmän antaman suojan heikkenemisestä. SDP:n kansanedustajat Lauri Lyly, Piritta Rantanen, Niina Malm ja Timo Suhonen korostavat, että työehtojen minimisuoja on murtumassa ja työehdoilla kilpailu alaspäin helpottuu. "Paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin muodostaa ilmeisiä riskejä työntekijöiden palkka- ja työehtojen heikkenemiselle. Tästä syystä esitimme tänään työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa lakipaketin hylkäämistä," kansanedustajat toteavat.

Mikkelin Kotikaaren Mäntypuiston palvelutalo on saavuttanut erinomaisen tuloksen, 9,8 arvosanan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallisessa tyytyväisyyskyselyssä, jossa arvioidaan vanhuspalvelujen laatua. Tämä tulos vahvistaa Kotikaaren maineen yhtenä Etelä-Savon hyvinvointialueen sekä valtakunnan parhaista palveluasumisyksiköistä.

Tutkimusten mukaan työuupumus tuntuu olevan suomalaisen työelämän uusi vakio. Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksan mielestä etätyöt ovat sekä osa ongelmaa että sen ratkaisua.

Suomessa käynnistyy rakennusten energiatehokkuutta koskevan EU-direktiivin toimeenpano. Vaikutukset koskevat laajasti myös yritysten käyttämiä kiinteistöjä – niiden rakentamista, korjaamista sekä mm. aurinkoenergian käyttöä ja pysäköintipaikkoja. EK kannustaa hyödyntämään kansallisen liikkumavaran mahdollisimman hyvin, jotta investoinnit voidaan tehdä kustannustehokkaasti päästöjä samalla vähentäen. EU:ssa on toukokuussa hyväksytty rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD), jonka tavoitteena on vähentää kiinteistöjen päästöjä ja energian loppukulutusta vuoteen 2030 mennessä ja edelleen kohti vuoden 2050 ilmastotavoitetta. Direktiivin kansallinen toimeenpano on pääsemässä vauhtiin, millä on suuri rooli myös Suomen hiilineutraaliuspolun toteutumiselle. Energian käytön tehostuminen on kaikkien etu, kun samalla varmistetaan, ettei kohtuuttomia kustannuksia tai hukkainvestointeja sen nimissä synny. Rakennusten energiatehokkuuslainsäädäntö tulee vaikuttamaan nopealla aikataululla ja hyvi

Ouman ja Themo ovat solmineet yhteistyösopimuksen kiinteistöjen energiamarkkinan joustotarjontaratkaisujen kehittämisestä. Yhteistyön puitteissa Ouman Ouflex -automaatiojärjestelmään integroidaan Themon älykäs ohjain, joka mahdollistaa erilaisten suurten sähkökuormien käytön kaikenkokoisissa kiinteistöissä.

Fingrid ja Helen Sähköverkot kokeilevat yhteistä markkinapaikkaa sähköverkkojen siirtojenhallinnassa tarvittaville joustoresursseille. Hanke alkaa IT-alustan kilpailuttamisella kesällä 2024 ja tavoitteena on päästä aloittamaan kaupankäynti jo talvikaudella 2024–25.

Suomen tulee ottaa MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä ennallistamisasetuksessa käyttöön kansalliset joustot ja käyttää järkeä sen toimeenpanossa. – Asetuksen kansalliseen soveltamiseen ja kustannuksiin liittyy edelleen paljon avoimia kysymyksiä.

Euroopan unionin jäsenmaat hyväksyivät EU:n ennallistamisasetuksen 17.6.2024 pidetyssä ympäristöneuvoston kokouksessa. Suomi ei kannattanut asetuksen hyväksymistä. Asetuksen toimeenpanossa tulee hyödyntää rohkeasti kansallista liikkumavaraa, korostaa MTK.

Tänään EU:n jäsenmaiden ympäristöneuvoston hyväksymän ennallistamisasetuksen vaikutukset ovat Suomelle merkittävät. Asetus tarkoittaa laaja-alaista metsien ja soiden ennallistamista. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen eri keinoin on metsäteollisuudelle tärkeää. Asetuksen kansallisessa toimeenpanossa on huomioitava luonnon monimuotoisuuden ja sopeutumiskyvyn parantamisen ohella myös metsäteollisuuden puun saatavuus ja kilpailukyky.

Isät perustelevat perhevapaiden käyttöä sillä, että vanhemmuus on yhteinen asia. Työpaikoilla suhtaudutaan pääosin myönteisesti perhevapaiden käyttöön ja työelämän joustot helpottavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Erityisesti äitien sosioekonominen asema ja kotihoidon tuen käyttö määrittävät vahvasti isien perhevapaiden käyttöä.

Suunnittelutoimisto Amerikan uudet toimitilat toimivat samalla pilottihankkeena Green Building Council Finlandin tilamuutoshankkeiden vähähiilisyyden arviointimenetelmälle.

Tuore kysely paljastaa, mihin asioihin lääkärit eivät ole tyytyväisiä työelämässä. Lääkärit kaipaavat muutoksia johtamiskulttuuriin, työtehtäviin ja työn joustavuuteen.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm puhui vappupäivänä Imatralla, Joutsenossa ja Lappeenrannassa.