Kaivosteollisuus ry järjestää tänään 25.3. klo 14.00 mediatilaisuuden, jossa kerrotaan EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksen mukaisen strategisen hankkeen statuksen merkityksestä. Lisäksi tilaisuudessa kuullaan lyhyet esittelyt strategisen hankkeen statuksen saaneilta yhtiöiltä.

Yhteishaku toisen asteen koulutukseen on päättynyt. OSAOn ensisijaisten hakijoiden ja kaikkien hakijoiden määrä nousi edellisestä vuodesta. OSAO oli ensisijaisten hakijoiden määrällä mitattuna Suomen isoista ammatillisista oppilaitoksista kolmanneksi suosituin.

Kaivosteollisuus ja betonintuotanto tunnetaan suurista päästöistä ja jätehuollon haasteista. Nyt alat voivat yhdessä kehittää kestävämmän ratkaisun toiminnalleen. Cemoniten koelaitos Norjan Sandnesissa tuottaa ensimmäisenä maailmassa ilmastoystävällistä betonia kaivosjätteestä. Jos hanke onnistuu, teknologialla voi olla suuri globaali vientipotentiaali.

Geovisor Oy on kotimainen geotutkimustalo, joka on erikoistunut edistämään kestävää kaivostoimintaa ja georakentamista. Yritys tarjoaa tutkimuspalveluita kaivostoiminnan ja georakentamisen koko elinkaarelle, keskittyen erityisesti malminetsintään sekä tuottamaan tietoa ympäristövaikutusten arviointiin, monitorointiin ja hallintaan.

Kaivostoiminnan tutkimuksen ja koulutuksen merkitys on korostunut viime vuosina merkittävästi vihreän siirtymän kasvavien raaka-ainetarpeiden, ja Suomessa meneillään olevan malminetsintäbuumin myötä. Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan kaivannaisalan tutkimusyksikkö järjestää menestyksekkään kymmenvuotisen kaivannaisalan tutkimuksen ja koulutuksen kunniaksi Oulun Mining School -gaalaviikon 16.–20.9.2024.

Teknologiayritys Novatron osallistuu Tarton yliopiston johtamaan uuteen kansainväliseen tutkimushankkeeseen, jossa kehitetään tekoälyyn perustuvia koneohjausratkaisuja maansiirto-, logistiikka- ja metsätalouden alan työvaiheisiin. Tavoitteena on mahdollistaa itseohjautuvien raskaiden ajoneuvojen toiminta turvallisesti ja luotettavasti vaikeissa olosuhteissa. Euroopan komissio tukee nelivuotista hanketta 8 miljoonalla eurolla.

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma keräsi pohjoisen teollisuusosaamisen huiput Oulun Ouluhalliin 22.–23.5.2024. Kaksipäiväinen tapahtuma houkutteli paikalle ennätysmäärän näytteilleasettajia, ja messuvieraita paikalle saapui lähes 4000.

Uudentyyppisessä murskausmenetelmässä malmeille ja materiaaleille annetaan aiempaa hitaamman puristuksen aikana aikaa reagoida ja murtua eri mineraalien luonnollisia rajoja pitkin. Uudessa tutkimuksessa menetelmän soveltaminen grafiitin kuivarikastukseen tuotti lupaavia tuloksia. Kaivosalan kehittäminen suuntautuu nyt voimakkaasti kohti kestäviä ratkaisuja.

Suomalaiset ovat huolissaan itäriippuvuudesta mineraalien saamisessa. Vain seitsemän prosenttia kansalaisista jättäisi Euroopan mineraalihuollon tuonnin varaan. Tulokset käyvät ilmi tämän vuoden Kaivosbarometrista.

Asetusmuutokset tuovat työnantajille uusia velvollisuuksia. Työnantajan tulee arvioida työntekijöiden altistuminen ja minimoida altistumiseen liittyvät terveysriskit. Altistuvista työntekijöistä on myös pidettävä luetteloa.

Anglo American and Suomen Malmijalostus Oy ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, joka koskee Suomen kansalliseen akkustrategiaan liittyvien mahdollisuuksien yhteistä selvitystyötä. Suomen Malmijalostus hallinnoi ja kehittää valtion kaivosomistuksia sekä tukee akkuarvoketjun kehittämistä Suomessa. Alison Atkinson, Anglo Americanin projekteista ja kehityshankkeista vastaava johtaja, sanoo: “Suomi on erittäin vetovoimainen investointikohde, jolla on vahvat kaivosalan perinteet ja vahva innovaatiokulttuuri. Odotamme mielenkiinnolla yhteistyötä Suomen Malmijalostuksen kanssa, sillä sen tavoitteena on suomalaisten mineraalien arvon vastuullinen hyödyntäminen, ja niitä mahdollisuuksia, mitä tämän aiesopimuksen puitteissa voimme tunnistaa.’’ ’’Sopimus vahvistaa sitoutumistamme Suomeen, Sakatti-projektiin sekä sen monimetallimalmioon, jonka hyödyntämiseen tähtäävä hanke on täysin Suomen ja EU:n kriittisiä mineraaleja koskevien prioriteetteen mukainen. Suunnittelemme Sakattiin seuraavan sukupolv

Minearc-projektissa jaetaan kaivosalan parhaita käytäntöjä ja osaamista kriittisistä raaka-aineista sekä valmiuksia, jotka edistävät kestävää ja vastuullista kaivostoimintaa.

Ville-Juhani Sutinen tarttuu uudessa historiallisessa romaanissaan kaunokirjallisuudessa vähän käsiteltyyn aiheeseen. Paratiisista on ensimmäinen kattava historialliseen aineistoon nojaava romaani metsäsuomalaisista ja Uuden Ruotsin siirtokunnasta Amerikassa. Fiktiivinen tarina pohjaa tositapahtumiin, ja se aloittaa kolonialismia peilaavan Uusi maailma -romaanitrilogian.

AntofaEDUCA-ohjelma pyrkii kehittämään moderneja johtamistaitoja ja opettajuutta sekä ankkuroimaan käytäntöön suomalaisen pedagogiikan arvoperusteita yhteensä kahdessakymmenessä julkisessa oppilaitoksessa.

FinMeas Oy on kehittänyt kaivoksille pato- ja ympäristötarkkailujärjestelmän. Tämä merkittävä saavutus edustaa alan ensimmäistä ratkaisua, joka tarjoaa kaivoksille innovatiivisen ja kattavan lähestymistavan sekä pato- että ympäristömittausdatan hallintaan ja raportointiin. Järjestelmä on otettu käyttöön jo useammassa kotimaisessa kaivoksessa ja keskusteluja käydään myös kansainvälisten kaivosten kanssa.

Hallitustunnustelija, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo esittää eduskuntapuolueille hyviä kysymyksiä, joihin vastaaminen antaa varmasti vahvan perustan uuden hallituksen muodostamiselle. 24 kysymyksen joukosta puuttuu kuitenkin elintärkeä kysymys raaka-aineiden riittävyydestä. Suomelta on tähän mennessä puuttunut selkeä strategia, miten maa turvaa raaka-aineiden saannin, jos kansainvälisiin toimitusketjuihin tulee nykyistäkin suurempia häiriöitä. Esimerkiksi Kiinassa ja Yhdysvalloissa raaka-aineet ovat olleet vuosikausia keskeinen asia. EU on herännyt raaka-ainehanojen tiukkenemiseen pari vuotta sitten. Euroopan komissio julkisti maaliskuussa ehdotuksensa kriittisen raaka-aineiden saannin varmistamisesta (European Critical Raw Materials Act). Suomessa raaka-aineet eivät ole tähän saakka olleet tärkeä kysymys. ”Toivoisi että viimeistään nyt muodostettava hallitus huomioisi maan kannalta kriittisen kysymyksen raaka-aineiden saamisesta”, sanoo Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja P

Yhä useampi suomalainen näkee Suomen ja Euroopan tarvitsevan kaivoksia. Työskentely kaivoksilla on kuitenkin vierasta suomalaisille. Näin kertoo Taloustutkimuksen toteuttama Kaivosbarometri 2023.

Pohjoisen alueen investointipotentiaali on yhteensä 160 miljardia euroa, ja on arvioitu, että suurin osa potentiaalista löytyy vihreästä siirtymästä. Lapin kauppakamarin raportin mukaan siirtymän etenemistä hidastavat työvoiman riittämättömyys, liikenneinfrastruktuuriin ja sääntelyyn liittyvät pullonkaulat. Ratkaisuksi tarjotaan pohjoisen alueen maarajat ylittävää yhteistyötä.

Euroopan Green Deal -ohjelmalla ja vihreällä siirtymällä on valtava vaikutus yhteiskuntiin. Liikkumisen sähköistäminen ja siirtyminen hiilipohjaisesta energian tuotannosta uusiutuvaan energiaan vaativat kriittisiä raaka-aineita. Kaksi kansainvälistä Horisontti Eurooppa ohjelman rahoittamaa ja Oulun yliopiston vetämää projektia (AGEMERA ja SEMACRET) pyrkivät vastaamaan siirtymien aiheuttamiin haasteisiin lisäämällä tietoisuutta ohjelmien tavoitteista sekä kehittämällä ketteriä ja kestäviä malminetsintämenetelmiä, jotka minimoivat ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia.

Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän valmistelema pohjamuistio kaivosveron uudistamiseksi on kunniahimoton. Muistiossa käsitellään eri veromallien ominaisuuksia puutteellisesti ja vinoutuneesti, arvioi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) juuri valmistuneessa lausunnossaan.