Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 24.3.2025 Kemijoki Oy:lle luvan kalatien rakentamiseen Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen, veden johtamiseen kalatien kautta sekä houkutusveden pumppaamiseen kalatiehen voimalaitospadon alapuolisesta Kemijoesta Keminmaan kunnassa.

Tornionlaakson Voima Oy:n Tengeliönjoessa sijaitsevan Portimokosken vesivoimalaitoksen peruskunnostus toteutetaan vuoden 2026 jälkimmäisellä puoliskolla.

Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miten yksittäinen geeni voi vaikuttaa merkittävästi lohen sukukypsyysikään, joka on ratkaisevan tärkeä lohen elinkaaren kannalta.

Alkuvuonna 2023 Varsinais-Suomen ELY-keskus haki muutoksia Ahvenkosken ja Klåsarön vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteisiin Kymijoen länsihaaralla. Nyt Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään hyväksynyt pääpiirteissään muutokset velvoitteisiin. Voimalaitokset velvoitetaan suunnittelemaan ja rakentamaan kalateitä, mikä tulevaisuudessa edistää alueen vaelluskalakantojen tilaa sekä parantaa kalavesien ja kalakantojen hoitoa.

Ahvenkosken ja Klåsarön vesivoimalaitoksille määrättyjä kalatalousvelvoitteita muutettiin: kalatalousmaksuja nostettiin ja voimaloiden omistajan täytyy tehdä suunnitelma kalateistä ja haettava luvat niiden rakentamiseen.

Lohen luonnonkierron ennallistamisen suurin haaste Kokemäenjoessa on lajille soveltuvan lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden vähäinen määrä. ELY-keskuksen arvion mukaan uusien selvityksien tulokset osoittavat, että Kokemäenjoen tilannetta ei merkittävästi parantaisi edes luonnonmukaisten kalateiden rakentaminen voimalaitosten yhteyteen. Merkittävin potentiaali lohen luonnonlisääntymiseen sijaitsee joen alajuoksulla ja Harjunpäänjoessa.

Toimenpiteet hyödyttävät vesistön ekosysteemiä, johon kuuluu myös uhanalaisia jokihelmisimpukoita.

Nahkiaisten ylisiirrot Iijoella ja Kemijoella saatiin päätökseensä lokakuussa. Molemmilla joilla jokiin nousevia nahkiaisia otetaan vuosittain kiinni alimman voimalaitoksen alapuolella ja siirretään ylemmäs pääuomaan ja sivujokiin. Nahkiaisvuosi oli heikko, eikä vuosivelvoitteiden tasoa saavutettu. Sää sekä luonnonolot voivat selittää tilannetta osittain, mutta nahkiaisista kaivataan myös lisää tutkimustietoa.

Tengeliönjoen Portimokosken voimalaitokselle rakennetaan kalatiet. Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto myönsi rakentamiselle luvan, joka sai lainvoimaisuuden 13.11.2023.

PVO-Vesivoima Oy:n Iijoen Raasakan voimalaitoksella sijaitseva Kalasydän-kalatie on kiinnostanut kaloja. Tähän mennessä kalatietä on käyttänyt yhteensä 112 lohta ja taimenta sekä runsas määrä muita kalalajeja, esimerkiksi nahkiaisia. Myös ensimmäiset siiat ovat jo näyttäytyneet kalatiessä. Siian päänousun odotetaan alkavan lokakuussa. Kalasydän-kalatie otettiin käyttöön testijakson jälkeen heinäkuun puolivälissä.

Kiuruveden vedenkorkeutta säännöstellään Saarikosken säännöstelypadolla. Kiurujoessa sijaitsevan padon yhteyteen rakennettava kalatie palauttaa kaloille kulkuyhteyden padon ohi.

ELY-keskusten vastuulla olevia vesistörakenteita on vuonna 2022 kunnostettu ja uusittu poikkeuksellisen paljon. Tekojärvet, säännöstelypadot ja muutkin vesistörakenteet ovat pääosin peräisin 1950–1970-luvuilta ja niiden rakentamisella on estetty kalojen vaellusmahdollisuuksia ja aiheutettu muitakin haittoja. Useita ajan myötä heikentyneitä rakenteita on tänä vuonna kunnostettu ja uusittu niiden tekniikkaa. Lisäksi on vähennetty kalataloudelle aiheutuneita haittoja rakentamalla kalateitä. Myös patoturvallisuutta on parannettu, sillä muuttuvat ilmasto-olosuhteet aiheuttavat rakenteille yhä suurempia vaatimuksia.

Urpolanjoki on avautunut kalojen vaellukselle ja mahdollistaa jatkossa vaelluskalojen lisääntymisen valuma-alueen virtapaikoissa. Suurin osa kalateiden rakentamisesta tehtiin kuivatyönä työpadon suojassa. Kuivan syksyn ansiosta työt sujuivat hyvin ja luonnonmukaiset kalatiet saatiin valmiiksi.

Eurajoen Pappilankoskella on tänä syksynä noussut näköhavaintojen perusteella ennätysmäärä vaellussiikoja vesivoimalaitoksen yläpuoliselle jokiosuudelle kalatietä pitkin. Vaellussiiat nousevat merestä joen virta-alueille syksyisin kutemaan, ja mädistä keväällä kuoriutuvat poikaset vaeltavat virran mukana mereen syönnösvaellukselle. Alustavat arviot kalatietä käyttäneiden kutukalojen määristä ovat liikkuneet vähintään kymmenissä.

Harjunpäänjoen kunnostushankkeeseen kuuluva Leineperin säännöstelypadon ohittava kalatie on valmistunut kesäkuun 2022 alussa yhdeksän kuukautta kestäneen rakennustyön tuloksena. Kalatie sijaitsee Leineperin arvokkaassa kulttuuriympäristössä.

Kiskonjoelle pitkään ja hartaasti suunnitellut Kosken ja Hålldammin kalatiet ovat hienosäätöä vaille valmiit. Kalateiden avulla jo satoja vuosia suljettuna ollut vaellusyhteys merialueen ja Kiskonjoen vesistön keskiosan välille on vihdoin avautunut. Tavoitteena on, että taimenen ja lohen merivaelteinen lisääntymiskierto käynnistyy ja että varsinkin Kiskonjoen oma taimenkanta vahvistuu.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tavoitteena on sopeuttaa Alavudella sijaitsevien Kuorasjärven ja Saukkojärven säännöstelyä ilmastonmuutokseen ja samalla muutenkin edistää alueen vesien kunnostusta. Tämän kevään aikana Kuorasjärvellä kartoitetaan kunnostustoiveita kyselyn avulla. Saukkojärven rannanomistajien mielipiteitä selvitettiin jo viime syksynä ja varsinainen suunnittelu lupahakemusta varten on nyt alkamassa

Säännöstelyn muutos parantaa Kiuruveden tilaa ja vesistön käyttömahdollisuuksia. Lisäksi se helpottaa säännöstelyn hoitoa.

GoExpo-messujen yhteydessä järjestetään vastuullisen kalastuksen seminaari perjantaina 6.3. Messukeskuksessa Helsingissä pidettävän seminaarin puhujina ovat muun muassa maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo ja kalastus-aktiivi Jasper Pääkkönen.