Julkaisuvapaa Suomen ylikulutuspäivänä 6.4.2025 Kiertotalouden osuus kaikesta Business Finlandin rahoittamasta innovaatiotoiminnasta vuosina 2023–2024 oli 15 prosentin luokkaa. Näinä vuosina kiertotalouden ratkaisuille on myönnetty rahoitusta yli 200 miljoonaa euroa. Kuluttajabrändien osuus tästä oli vain muutama prosentti. “Tässä on selkeä pullonkaula”, kommentoi kuluttajaliiketoiminnan asiantuntija Anne Rahikainen Business Finlandista.

E2 Tutkimus selvitti Kustos ry:n toimeksiannosta kaikki 607 lausuntoa sekä eriävät mielipiteet hankintalakiuudistuksesta. Erityisesti budjetti- ja virkavastuussa olevat tahot vastustavat hankintalakiuudistusta voimakkaasti. Toisin kuin tähän asti on tapahtunut, hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut tekemään huolelliset vaikutusarvioinnit. Se on myös hallitusohjelmassaan luvannut rahoittaa täysimääräisesti hyvinvointialueille asetettavat mahdolliset uudet tehtävät tai niiden laajennukset.

Ms Marketing Oy ja Nordic Marketing Consultants Ab ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka myötä Nordic Marketing Consultants alkaa tarjota Plaza Premium Groupin digitaalisia ulkomainosnäyttöjä Helsinki-Vantaan lentokentän non-Schengen-alueella. Yhteistyön tavoitteena on tarjota yrityksille tehokas ja kohdennettu tapa tavoittaa ostovoimaisia matkustajia laadukkaassa ja premium-tason ympäristössä.

Tänään eduskunnassa on keskusteltu selonteosta kansainvälisistä taloussuhteista ja kehitysyhteistyöstä. Kansanedustaja Mikko Ollikainen piti Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron. Puheessaan Ollikainen korosti, että kestävän kehityksen edistäminen, köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä sääntöpohjaisen monenkeskisen järjestelmän vahvistaminen kehityspolitiikan avulla ovat tärkeässä roolissa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Euroopan unionin maaseuturahoituksella autetaan yrityksiä kasvuun ja kehitetään maaseudun elinvoimaisuutta ja viihtyvyyttä. Rahoitusta voidaan myöntää kaikkialle Satakuntaan Porin ja Rauman keskustoja lukuun ottamatta.

Suomessa on 0,92 korkeakoulupaikkaa yhtä toisen asteen tutkinnon suorittanutta kohti. Uudellamaalla suhdeluku on 0,75, selkeästi pienempi kuin suurissa tai keskisuurissa korkeakoulumaakunnissa, selvitti Helsingin seudun kauppakamari. Tilanne ei ole korjaantunut Kauppakamarin viimevuotisesta tarkastelusta. Itse asiassa se on jopa hieman huonompi. Tuolloin Uudenmaan suhdeluku oli 0,76. Petteri Orpon hallitusohjelma sitoutuu lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja ja suuntaamaan niitä erityisesti muun muassa kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen. ”Asiaan pitää tarttua viimeistään kevään puoliväliriihessä”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin projektipäällikkö Olli Oja.

Lounais-Suomen maakuntien erot yritysten näkymissä ja rahoituksessa jakautuivat poikkeuksellisen suuriksi vuonna 2024. Finnveran myöntämä rahoitus Satakunnan pk- ja midcap-yrityksille yli tuplaantui, kun taas Varsinais-Suomessa rahoitus laski yli viidenneksellä edellisvuodesta. Varsinais-Suomen vaisua rahoituskysyntää selittää suurten hankkeiden puute. Satakunnassa puolestaan rahoitus kasvoi niin investoinneissa kuin yritysten kasvua vauhdittavassa käyttöpääomarahoituksessa ja toimitusten rahoituksessa. Satakunnassa myös viennin rahoitus ja rahoitettujen yrityskauppojen määrä kasvoivat toisin kuin Varsinais-Suomessa. Molemmat maakunnat ovat teollisuusvetoisia. Varsinais-Suomessa tunnelma on odottava, kun taas Satakunnassa teollisuuden kasvua ruokkii muun muassa energiaklusterin positiivinen kehitys, arvioi aluejohtaja Seija Pelkonen.

Joka viides suomalaisyritys ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen, mutta yritysten kasvu suurempaan kokoluokkaan on siitä huolimatta harvinaista. Raskaaksi koettu sääntely ja hallinnolliset velvollisuudet ovat yleisimmin koettuja kasvun esteitä yrityksen koosta riippumatta. Lisäksi kasvun esteinä korostuvat suurissa yrityksissä kilpailijoita raskaampi kustannustaso ja pienissä yrityksissä halu välttää velkaantumista. Sääntelyn keventäminen saattaisi tuoda hyötyjä kaikille yrityksille kokoluokasta riippumatta, todetaan tuoreessa tutkimuksessa.

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari järjestää korkean tason seminaarin suomalaisen ja ruotsalaisen puolustusteollisuuden edellytyksistä. Seminaari, joka pidetään 24. helmikuuta 2025 Helsingissä, ajoittuu Venäjän hyökkäyksen kolmivuotispäivään ja kokoaa yhteen asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä keskustelemaan puolustusteollisuuden kehityksestä Pohjoismaissa. Puhujina ovat muun muassa Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson ja Suomen puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Olli Ruutu. Seminaarin moderaattorina toimii Suomen entinen puolustusministeri Stefan Wallin.

- Hallituksen vihreiden investointien verohyvitys uhkaa jäädä nyt esitetyillä yksityiskohdilla suutariksi. Tällä tavalla Suomessa ei synny uusia investointeja, vaan käytännössä tuki ohjautuu vain suurten toimijoiden jo putkessa oleville hankkeille. Tällainen kallis kädenojennus vain harvoille yrityksille ei paranna talouskasvuamme, sanoo kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan vastaava Joona Räsänen (sd).

Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle ja alueen palveluihin kanavoitui Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kautta rahoitusta n. 317 miljoonaa euroa vuonna 2024. ELY-keskus rahoittaa alueen yritysten kasvua ja kehittymistä, myöntää erilaisia avustuksia mm. ympäristön kunnostustöihin ja suojeluhankkeille sekä hankkii koulutuksia, liikennepalveluja, tienpitoa ja luonnonsuojelualueita.

Danske Bankin kyselytutkimus osoittaa, että suurilla yrityksillä vihreän siirtymän teemat sisältyvät strategiaan lähes aina, keskisuurillakin yrityksillä jo lähes puolella.

Suomalaiset yritykset elävät parhaillaan rahoituksen murroskautta, kun vuonna 2025 voimaan astunut Basel IV -sääntely kiristää pankkien luotonantokriteereitä entisestään. Uusi sääntely vaikuttaa merkittävästi erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joiden rahoituksen saatavuus heikkenee. Pankkirahoituksen saaminen ei ole enää itsestäänselvyys – mutta mitä yritysten tulisi tietää uusista säännöistä, ja miten ne voivat varmistaa rahoituksen saatavuuden tulevaisuudessa?

Suomalainen Bezala lupaa uudella palvelullaan tehdä prosessista ketterää maksusta kirjanpitoon.

Tesin (Suomen Teollisuussijoitus) tuoreen, suomalaisille pk-yrityksille tehdyn kasvuyrityspulssi-kyselyn mukaan yrityssektorilla on hyvää kerrottavaa: isompien yritysten investointihanat ovat aukeamassa ja ennusteet liikevaihdon ja tilauskantojen kasvusta ovat positiivisia.

Suurin osa pienistä ja keskisuurista yrityksistä (60 prosenttia) ei käytä lainkaan tekoälyä. Lähes puolet (44 prosenttia) mainitsee osaamisen puutteen suurimmaksi esteeksi. Tekoälyä käyttävistä yrityksistä eniten hyötyä koetaan saatavan työn tehostumisesta. Tekoälyn käytössä on myös selvät alueelliset erot: suurinta käyttö on pääkaupunkiseudulla, vähintä Itä-Suomessa. Suomen Yrittäjät ja Elisa aloittavat kattavat koulutukset, jotta yritykset koko Suomessa pääsevät mukaan teknologiamurrokseen.

Wulff Tilitoimistojen kasvu jatkuu

Öljycenter Finland liittyy Suomen Kulutusosan ja Airfil Oy:n muodostamaan konserniin. Kolmesta Pirkanmaalla toimivasta tukijalasta koostuva teknisen kaupan konserni myy esimerkiksi vara- ja kulutusosia, suodattimia sekä voiteluaineita. Arviolta maaliskuun lopussa tarjoama kasvaa entisestään, kun konserni yhdistää voimansa Vantaan Kiinnike & Rak -konsernin kanssa.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan uusi selvitys kertoo, että tavallisen keskituloisen palkansaajan ja eläkkeensaajan verotaakka on ensi vuonna korkeimmalla tasolla kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan ministerien tuloluokkaan on tehty historiallisen suuret veronkevennykset.

EIT Culture & Creativity (EIT CC) on allekirjoittanut kumppani- ja rahoitussopimuksen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT:n kanssa vuoteen 2030 saakka. Tavoitteena on vahvistaa kulttuuri- ja luovien alojen (CCSI) kestävää kehitystä Euroopan laajuisesti.