Mahdollinen tekoälyn uhka ei tule siitä, että koneet muuttuisivat itsenäisiksi ja oppisivat ajattelemaan. Ne ovat ihmisen ajattelun jatkeita. Koneiden väittäminen tietoisiksi ja itsenäisiksi ei ole vain harhaanjohtavaa, vaan peittää ihmisen toiminnan, toteaa tutkijatohtori Dominik Schlienger Taideyliopistosta.Ingressi

Moninaisuusosaamiselle on tulevaisuuden yhteiskunnassa yhä enemmän tarvetta, todetaan Dialogi-median uudessa teemanumerossa.

KM Nina Sivunen tutki väitöksessään kuurojen turvapaikanhakijoiden kokemuksia suomalaisessa turvapaikkaprosessissa. Tutkimuksessa nousi esille, että kuurot turvapaikanhakijat kokevat kommunikoinnin turvapaikkaprosessin aikana vaikeaksi yhteisen sujuvan kielen puuttuessa. Turvapaikkaprosessissa tehdään tärkeitä päätöksiä, joten on erittäin tärkeää ymmärtää ja tulla ymmärretyksi itseään koskevissa päätöksissä.

Suomen kieltä ei voida enää lähestyä silkkana kieliteoreettisena seikkana. Se on yhteiskunnallinen asia, joka määrittää yhteiskuntamme menestystä. Suomen kieli ja sen saaminen lingua francaksi, kaikille yhteisön jäsenille yhteiseksi kieleksi, on aikamme suurimpia haasteita. Yliopisto-opettaja Maija Tervola etsii ratkaisuja poistaakseen kielitaitoon liittyviä rakenteellisia heikkouksia Tampereen yliopistossa.

Yksin vietetty ruutuaika voi haitata lapsen kielellistä kehitystä. Tutkijan mukaan ruutuajan minuuttien sijaan kannattaa kääntää katse lapsen ja vanhemman vuorovaikutukseen.

Eilen 6.9. Kehitysvammaliitto kannanotossaan esittää kehitysvamma-alalle oman yksivuotisten yhteisöavustajan koulutuksen aloittamista helpottamaan alan henkilöstöpulaa. SDP:n kansanedustaja ja eduskunnan Vammaisasianyhteistyöryhmän puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen näkee avauksen erittäin tärkeänä ja kaivattuna sekä toivoo sen nopeaa edistämistä.

Monitieteinen tutkimus osoittaa aivomittausten avulla, että vastasyntynyt vauva kykenee oppimaan ja tunnistamaan kuulemiaan sanoja ja että tällä varhaisella oppimisella on yhteys myöhempään kielelliseen kehitykseen. Tieto voi auttaa ennakoimaan kielellisen häiriön riskiä jo vauvaiässä ja siten tukemaan kielen kehitystä sen kriittisessä vaiheessa.

Helsingin kaupungin asunnot Oy:n eli Hekan asukasaktiivit kokevat asukkaiden päätösvallan ja vaikutusmahdollisuudet riittämättömiksi. Asukasaktiivien kokemus on, että talotoimikunnilta pyydetään lausuntoa muodon vuoksi, mutta asukkaiden näkemyksiä ei kuitenkaan oteta huomioon, vaan asiat on päätetty jo etukäteen. Parhaiten toimivaksi vuokralaisdemokratian osa-alueeksi koetaan asumisviihtyvyyteen vaikuttaminen. Talojen kunnossapitoon ja hoitoon vaikuttaminen koetaan selvästi heikommin toteutuvaksi vuokralaisdemokratian tehtäväksi. Asukasaktiivien näkemyksen mukaan asukkaiden tarpeita ja toiveita ei oteta riittävästi huomioon.

Jyväskylän yliopistossa vuosina 2015–2017 toteutettu Taitavat tenavat -tutkimushanke selvitti 5–7-vuotiaiden lasten motoristen taitojen tasoa. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, vastaako lapsen kokemus omista taidoistaan hänen mitattua taitotasoaan vai yli- tai aliarvioiko hän taitojaan. Laaja kansallinen tutkimus paljasti, että vanhemmilla lapsilla on realistisempi käsitys omista motorisista taidoistaan. Jos vanhempi lapsi yliarvioi omia taitojaan, hänellä oli todennäköisemmin kehitykseen tai terveyteen liittyviä tekijöitä, kuten astma, ADHD tai kielenkehitykseen liittyvä viivästymä. Tiheään asutuilla alueilla asuvat lapset arvioivat motorisia taitojaan realistisemmin.

Taysissa toteutetun tutkimuksen mukaan runsas ruutuaika voi haitata pienten lasten kielellistä kehitystä. Tutkimuksessa selvitettiin 1,5-vuotiaiden ja 2-vuotiaiden puheen ja kielellisen ilmaisun kehittymistä vanhemmilta saatujen tietojen pohjalta.

Yleismaailmallisesti kielen tai puheen kehitys viivästyy noin joka viidennellä lapsella. Arviolta 50–80 prosentilla lapsista, joilla on todettu kielellisiä vaikeuksia, on riski myöhempiin oppimisvaikeuksiin, ja noin 20 prosentilla on todettu vaikeuksia ammatin löytämisessä ja työllistymisessä. Kielelliset vaikeudet lisäävät myös tunne-elämän haasteita. Koska ongelmat ilmenevät eri kielissä eri tavoin, haasteena on myös kielikohtaisten tutkimus- ja kuntoutusmenetelmien kehittäminen. Tarvetta lisää monikielisen ja -kulttuurisen väestönosan kasvu. Lasten kielellisiin ongelmiin puuttuminen säästää yhteiskunnan varoja.

Heikommassa asemassa olevien palveluita ei saisi vaarantaa sote-uudistuksessa.

Maahanmuuton myötä suomea toisena kielenä puhuvien henkilöiden määrä Suomessa kasvaa, ja yhä useammin heidän joukossaan on sellaisia, jotka ovat oppineet suomen kielen vasta aikuisiässä mutta saavuttaneet erittäin korkean kielitaitotason.

Hyvinkäällä päiväkotilasten mahdollisuuksia viestiä ajatuksiaan on parannettu kehittämällä ja ottamalla käyttöön kahden päiväkodin pihalle Lappset Group Oy:n kanssa suunnitellut kommunikointipisteet. Kommunikointipisteiden suunnittelu on toteutettu yhdessä toiminta- ja puheterapeuttien sekä päiväkotihenkilökunnan kanssa. Hyvinkään kaupungin edustajat esittelevät marraskuussa käyttöön otettua uutta konseptia EDUCA-messuilla Helsingissä perjantaina 24.1.2020.

Kenneth Partti tarkastelee väitöstutkimuksessaan suomalaisia ja ruotsalaisia historian väitöskirjoja ajanjaksolla 1970–2010. Pääasiallisena tarkastelukohteena ovat niissä sovelletut kielellisesti suuntautuneet historiantutkimuksen menetelmät, mutta lisäksi tutkimus tarjoaa näkökulman maiden tutkimuskulttuureihin yleisemminkin ja vinkkejä tuleville väitöskirjatutkijoille.

Koululaisen luetun ymmärtämisen taito kehittyy, kun hän innostuu lukemaan kirjoja vapaa-ajallaan. Kirjoista saatava sanavarasto ja monipuolinen kielellinen rakenne ovat tärkeitä sisällön ymmärtämisen kehittymiselle.

Keskushermostossa tapahtuvat kehitykselliset muutokset nopeuttavat kuulotiedon käsittelyä sekä parantavat kuuloerottelun tarkkuutta. Taustamelu puolestaan heikentää äänien käsittelyä sekä kuuloerottelua. Melun aiheuttamat muutokset olivat samankaltaisia sekä kahden että neljän vuoden iässä. Melun aiheuttamat muutokset kuulotiedon käsittelyssä saattavat olla riski kielelliselle kehitykselle.

Helsingin yliopiston 18 uutta professoria kertoo yleistajuisesti omien tieteenalojensa suurista haasteista keskiviikkona 3.12. klo 14.00 - 16.00. Tervetuloa!

Nopeampi kielellinen kehitys lapsuudessa ennustaa runsaampaa alkoholinkäyttöä nuoruusiässä, osoittaa juuri julkaistu suomalaistutkimus. Yhteys kielellisten kykyjen ja päihteiden käytön välillä on kuitenkin monisyinen.

Päihteiden käytön häiriöistä ja niihin liittyvistä kognitiivisten toimintojen puutoksista saadaan uutta tietoa Antti Latvalan Helsingin yliopistossa 4.5. tarkastettavasta väitöstutkimuksesta. Suomalaisia väestöpohjaisia aineistoja käyttäneessä tutkimuksessa havaittiin, että alkoholin ja muiden päihteiden käytön häiriöihin liittyy nuorilla aikuisilla verrokkiväestöä heikompi kielellinen kyvykkyys sekä tiedonkäsittelyn hitautta.