Pikavipit ovat jääneet historiaan, mutta lainasummat ovat kasvaneet, laina-ajat pidentyneet ja kuluttajien vastuu kasvanut. Ovatko isot vakuudettomat lainat tuoneet tilalle uudenlaisen velkariskin?

Ruotsalainen First Camp Group, pohjoismaiden suurin lomakylien ja leirintäalueiden ketju, ostaa Rovaniemellä sijaitsevan täyden palvelun lomakylän, Apukka Resort Oy:n.

Pohjoismaiden suosituimpiin ravintolaketjuihin kuuluva Pincho Nation avaa uuden ravintolan Helsingin ydinkeskustaan huomenna 4.4. osoitteeseen Bulevardi 7. Ketjun ravintoloissa asiakkaat tilaavat tapas-kokoiset annokset ja värikkäät juomat mobiilisovelluksen kautta. Yrityksen tavoite on avata Suomessa 10 franchising-ravintolaa tulevien kolmen vuoden aikana.

Merkityksellinen työntekijäkokemus vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alalla -hankkeessa (MERIT) luodaan ratkaisuja alan ammattilaisten veto- ja pitovoiman haasteisiin. Työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja oikeiden johtamistapojen löytäminen ovat avain parempaan työelämään.

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka osa esikoislapsensa koronarajoitusten aikaan saaneista perheistä löysi selviytymiskykyisyytensä ja sopeutui vallitseviin olosuhteisiin, samalla kun osa perheistä kertoi jääneensä kasaantuvien stressitekijöiden alle – pahimmillaan ilman tukea.

Tuoreessa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksessa selvitettiin sote-alan työntekijöiden kokemia urashokkeja ja niiden vaikutuksia työuraan. Tutkimus paljastaa, että urashokit voivat muuttaa työntekijöiden suhtautumista työhön ja jopa johtaa työpaikan tai alan vaihtoon.

Suomalaisilla elinkeinonharjoittajilla[1] oli liiketoimintaa varten otettuja lainoja suomalaisista pankeista 3,5 mrd. euroa helmikuun 2025 lopussa. Lainakanta on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 2016 lopulta asti ja supistui myös helmikuussa 5,4 prosentin vuositahtia. Suurimmillaan lainakanta on ollut 5,2 mrd. eurossa syyskuussa 2014. Lainakannan supistumiseen vaikuttavat osaltaan vähentyneet uusien lainojen nostot. Kuukausittaiset nostomäärät alkoivat vähentyä hieman ennen koronapandemian alkua ja ovat noin kahden viime vuoden aikana vakiintuneet korona-aikaa edeltäviä määriä pienemmiksi. Helmikuussa 2025 elinkeinonharjoittajat nostivat uusia, liiketoimintaan tarkoitettuja lainoja 39 milj. euron edestä, mikä on alle puolet korona-aikaa edeltävien tilastoitujen helmikuisten nostojen keskiarvosta. Tilastokeskuksen mukaan uusia luonnollisten henkilöiden yrityksiä rekisteröidään yhä aiempaan tapaan. Lainamäärien pienentymiseen voivat kuitenkin vaikuttaa erilaiset syyt lainojen kysynnäss

Kuusivuotiaille annettavien tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteiden (MPR) toisten annosten kattavuudessa on laskua, mikä lisää tuhkarokkoepidemian riskiä. Rokottamattomuus on Suomessa edelleen harvinaista, mutta täysin rokottamattomien lasten osuus on kuitenkin aiempaa suurempi.

15–74-vuotiaita työttömiä oli helmikuussa 263 000, eli 43 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 146 000 ja työttömiä naisia 117 000.

Helsingin yliopiston tuore tutkimus analysoi lääkehuollon kriisijohtamista koronapandemian aikana ja tuo esiin sekä onnistumisia että kehityskohteita. Tiedon ja resurssien jakaminen sekä yhteinen ongelmanratkaisu lisäsivät kriisinhallinnan tehokkuutta.

Etätyön vaikutuksia suomalaisyritysten tuottavuuteen selvittäneen tutkimuksen mukaan hybridityö – eli etä- ja lähityön yhdistelmä – on tehokkain tapa parantaa yritysten suorituskykyä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuore tutkimus osoittaa, että hybridityö tuottaa parhaan tuloksen, kun taas täysin etänä tai täysin lähityönä tehtävä työ voi heikentää tuottavuutta. Etätyön onnistumisen ratkaisee johtaminen.

Potilasvakuutuskeskus julkaisee vuosittain potilasvahinkotilastot sille ilmoitetuista tapauksista ja korvatuista vahingoista. Vuosiraportti tarjoaa harvoin yllätyksiä. Miksi näin on, pohtii Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen blogissaan.

Potilasvahinkoilmoitusten määrä kasvoi vuonna 2024, ja ilmoitusten kokonaismäärän ennustetaan ylittävän vuoden 2023 tason. Nousu viittaa siihen, että koronapandemiaa edeltänyt vuoden 2019 ennätystaso lähestyy. Korvattavat potilasvahingot liittyivät useimmiten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin sekä kliinisiin hoito- ja tutkimustoimenpiteisiin.

Helsingin kaupunginosista Punavuori ja Kallio ovat olleet vilkkaita yöelämän keskuksia. Miksi yöelämän keskukset hiljenevät ja millainen olisi resepti elinvoimaiselle elävän musiikin kulttuurille? Taideyliopiston vieraileva tutkija Giacomo Bottà on selvittänyt tutkimuksessaan syitä Helsingin ja muiden kaupunkien yöelämän haavoittuvuudelle.

Tilastokeskuksen julkaisemat tuoreet inflaatiolukemat helmikuulta antavat vahvaa osviittaa siitä, että vauhdikkaan inflaation jakso on jäänyt pysyvästi historiaan. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist rauhoittelee myös Trumpin tullipolitiikasta säikähtäneitä: vaikutus kotimaiseen inflaatioon jäänee pieneksi, ja kauppasodalla voi olla jopa inflaatiota hidastava vaikutus.

Tänään 13.3. julkaistu selvitys 30 Years On from The Beijing Platform for Action: Faith-Based Actors as Catalyst Towards Positive Norm Change tuo esiin uskonnollisten toimijoiden roolin sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten asemaan vaikuttavien sosiaalisten normien muuttamisessa. Selvitys lanseerattiin YK:n naisten asemaa käsittelevän komitean istunnon yhteydessä, ja Lähetysseura oli yksi selvityksen julkaisijoista ja tuottajista.

Espoon väkiluku oli tammikuun 2025 lopussa ennakkotietojen mukaan 321 490. Työttömyyden kasvu ei hellittänyt tammikuussa, etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi.

Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti 14 tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on selvitetty esimerkiksi työttömyyden riskitekijöitä keski-ikäisillä, kuntoutuspsykoterapian vaikutuksia tulotasoon sekä perimän ja yksilöllisten ympäristötekijöiden vaikutuksia kestäviin työuriin. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.

Valtionhallinto elää suurten muutosten aikaa, ja sen keskellä myös Valtiokonttori on joutunut sopeutumaan säästöpaineisiin ja toimintaympäristön haasteisiin. Viraston pääjohtaja Liisa Räsänen tarttui tehtäväänsä vuosi sitten keskellä näitä muutoksia. Hän näkee tilanteen ennen kaikkea mahdollisuutena. "Ensimmäinen vuoteni on ollut täynnä muutoksia, mutta myös innostavia hetkiä ja uuden rakentamista. Haasteet eivät ole pysäyttäneet meitä, päinvastoin", Räsänen sanoo. Kuka on Liisa Räsänen? Liisa Räsänen on kokenut julkishallinnon johtaja, joka siirtyi Valtiokonttoriin Patentti- ja rekisterihallituksesta. Hän on urallaan toiminut monissa johtotehtävissä ja uskoo vahvasti osallistavaan johtamiseen. "Minulle johtaminen on palvelutehtävä. Haluan varmistaa, että henkilöstöllämme on parhaat mahdolliset edellytykset tehdä työtään hyvin ja että voimme palvella yhteiskuntaa tehokkaasti ja vastuullisesti", Räsänen kuvailee. Räsäsen mukaan yksi ensimmäisen vuoden kohokohdista oli tutustuminen Valti

HSL:n vuosi 2024 oli talouslukujen valossa nousujohteinen. HSL:n liikennevälineiden kyytiin noustiin noin 361 miljoonaa kertaa, mikä oli 17 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna. Alkuvuoden heikomman kehityksen takia emme kuitenkaan saavuttaneet kaikkia korkealle asetettuja tavoitteitamme. HSL:n tulosta rasittivat etenkin alkuvuoden 2024 vaikeat keliolosuhteet ja joukkoliikenteeseen kohdistuneet lakot.