Tuoreen tutkimuksen mukaan koronatuet säilyttivät yhteensä yli 40 000 työpaikkaa koronapandemian ensimmäisenä vuonna. Suurin osa työpaikoista säilyi Business Finlandin koronahäiriörahoituksen avulla. ELY-keskusten pienille yrityksille myöntämillä tuilla oli puolestaan myönteisimmät vaikutukset yritysten toimintaan, erityisesti työn tuottavuuteen. Kustannustuki pienensi konkurssiriskiä. Koronatukien positiivisista vaikutuksista huolimatta tukijärjestelmää olisi kuitenkin tarve kehittää tulevien vastaavien kriisien varalle.

Suoria yritystukia maksettiin vuonna 2022 noin 20 000 yritykselle, selviää Datahuoneen tuoreesta yritystukiraportista. Datahuoneen laaja raportti käy läpi lähes kaikki vuonna 2022 maksetut, noin 1,37 miljardin euron yritystuet erityisesti siitä näkökulmasta, miten tuet kohdentuvat vientiyrityksille. ”Sirpaleisen tukijärjestelmän hallinnolliset kustannukset suhteessa mahdollisiin yhteiskunnallisiin hyötyihin voivat olla suuret”, toteaa Datahuoneen tutkija Max Toikka.

Koronakriisin seurauksena käyttöönotetut yritystuet kohdistuivat valtaosin matalan tuottavuuden yrityksiin, mikä hidastaa tulevaa tuottavuuskehitystä ja Suomen talouskasvua. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan myös ennen pandemiaa tappiolla olleet yritykset saivat paljon tukia, mikä hidastaa pääoman ja työvoiman luonnollista siirtymistä tuottavampiin yrityksiin. Koronatuet nostivat vain hyvin harvan yrityksen voitolliseksi.

Miten yrityksille suunnatut koronatuet kohdistuivat suomalaisille yrityksille? Kuinka tuet kohdistuivat niitä tarvitsevien ja niitä tarvitsemattomien yritysten välillä? Kuinka tuet kohdistuivat eri tuottavuustasojen yrityksille? Kuinka tämä vaikuttaa yritysten tulevaan tuottavuuteen ja talouskasvuun?

Miten yrityksille suunnatut koronatuet kohdistuivat suomalaisille yrityksille? Kuinka tuet kohdistuivat niitä tarvitsevien ja niitä tarvitsemattomien yritysten välillä? Kuinka tuet kohdistuivat eri tuottavuustasojen yrityksille? Kuinka tämä vaikuttaa yritysten tulevaan tuottavuuteen ja talouskasvuun?

Koronakriisin alussa Business Finlandilta saadut yritystuet onnistuivat säilyttämään työpaikkoja, mutta heikensivät työn tuottavuutta Suomessa. Negatiivinen vaikutus työn tuottavuuteen jatkui myös tukiohjelman päättymisen jälkeen, käy ilmi tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Koronatuki vähensi työttömyyttä keskimäärin nelisen kuukautta pandemiavuosina 2020-2022. Työpaikan säilyttämisen kustannukset vuodeksi olivat noin 38 000 euroa, laskee Etla.

ELY-keskuksen rahoituksella edistettiin työllisyyden, yritystoiminnan ja maaseudun kehittämistä, vesistöjen kunnostusta, ympäristön monimuotoisuutta sekä tieverkon ylläpitoa ja hoitoa.

Suomessa pystyttiin koronakriisissä nopeilla lainsäädäntömuutoksilla sekä olemassa olevan lomautusjärjestelmän avulla auttamaan yrityksiä kriisiin sopeutumisessa. Korona-aikana myönnetyt yritystuet jäivätkin Suomessa vertailumaita vähäisemmiksi. Muissa maissa otettiin käyttöön erillisiä palkkatukitoimia, mutta Suomessa tällaiselle ei ollut tarvetta, koska lomautusjärjestelmä sekä ansiosidonnainen työttömyysturva toimivat palkkatuen tavoin. Myönnetyissä koronatuissa ilmeni kuitenkin myös ongelmia, joihin tulisi jatkossa kiinnittää huomiota.

Kustannustuen kuudes kierros ja tuki kiinteisiin kattamattomiin kustannuksiin ovat päättyneet Valtiokonttorissa

Koronakriisin aikana myönnetyt kustannustuet lisäsivät yritysten liikevaihtoa, tekivät yrityksistä voitollisia ja pienensivät riskiä joutua yrityssaneeraukseen. Myönnettyjen kustannustukien ansiosta osa korona-ajan tappiollisista yrityksistä muuttui voitollisiksi. Uudet tukikierrokset ovat kuitenkin hidastaneet talouden tervettä rakennemuutosta, ilmenee tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota yritystukien päättymisen takarajaan, harkinnanvaraisuuteen sekä tukien parempaan kohdentamiseen.

Espoo keräsi puskuria sote-uudistuksen rahoitusmallin muutoksen tuomiin haasteisiin. Vuoden 2021 talouden toteumaa paransi keväällä käynnistynyt talouskasvu.

Pohjois-Karjalan maaseudulle ohjautui viime vuonna 81 miljoonaa julkista rahoitusta. Tämä summa koostuu EU:n maaseuturahaston ja valtion kansallisesta rahoituksesta. Lisäksi mukana on pohjoiskarjalaisten kuntien sekä hakijoiden omaa rahoitusta. Rahoitus kohdistui maatilojen ja maaseutuyritysten toimintaan, yleiseen maaseudun kehittämiseen sekä investointeihin. Koronasta kärsineitä maaseudun yrityksiä tuettiin väliaikaisilla korona-avustuksilla. Ennätyskuivan kesän lisäksi maatiloja koettelivat vuonna 2021 ennalta-arvaamattomasti nousseet kustannukset. Haasteellisesta tilanteesta huolimatta nuoren viljelijän aloitustukea tilanpidon aloitukseen myönnettiin viime vuonna ennätysmäärä maakunnassamme. Tukea sai kaikkiaan 17 tilanpidon aloittajaa.

Kustannustuen viides hakukierros päättyi 18.2.

Kustannustuen viidennen kierroksen hakuaika alkoi Valtiokonttorissa 21.12.2021, ja se päättyy vajaan viikon kuluttua pe 18.2. klo 16.15.

Kuntatalouden juuri valmistunut vuoden 2021 ennakollinen tilinpäätösanalyysi näyttää, että kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulokset säilyivät vahvoina toisenkin koronavuoden jäljiltä. Talous vahvistui myös kuntayhtymissä. Tilikauden tulos on 1,5 mrd euroa. Tulos on kuntatalousohjelman kehitysarvion mukainen eikä jäänyt kauas huippuvuoden 2020 poikkeuksellisesta 1,7 miljardin euron tuloksesta.

Valtion maksamat koronatuet vähensivät kuntatyönantajien tarvetta sopeuttaa henkilöstömenoja. Tämä näkyy KT:n tiedustelun tuloksissa, joiden mukaan yt-neuvotteluja käytiin viime vuonna vain harvassa kunnassa. Kunnat ovat palkanneet myös lisähenkilöstöä koronaepidemian aikana.

Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritysten mitta on nyt täynnä epäoikeudenmukaisia rajoituksia ja puutteellisia yritystukia. Kauppakamarikyselyssä yritykset katsovat, että rokotepassille olisi tilausta, mutta myös muita yhteiskuntaa avaavia keinoja tarvitaan pikaisesti. Koronasynkkyys näkyy yritysten liikevaihdossa ja suhdannenäkymissä.

Kustannustuen haku alkoi Valtiokonttorissa 21.12.2021. Tuen hakuaikaa on jäljellä vajaa kuukausi, ja se päättyy 18.2. klo 16.15.

Tapahtumatakuun korvaukset olivat haettavina Valtiokonttorista 15.9.–7.12.2021. Korvaus on tarkoitettu tapahtumille, jotka jouduttiin joko perumaan tai järjestämään pienempänä koronapandemiasta johtuvien viranomaispäätösten vuoksi. Valtiokonttori on nyt käsitellyt kaikki tapahtumatakuun korvaushakemukset.

Kustannustuen 5. kierros käynnistyi Valtiokonttorissa 21.12. Viidennen kierroksen ensimmäiset tilastot on nyt julkaistu. Kattaviin tietoihin tukihakemuksista ja maksetusta tuesta voit perehtyä Valtiokonttorin verkkosivuilla osoitteessa valtiokonttori.fi/kustannustukilukuina