SDP:n kansanedustaja Eemeli Peltonen on huolissaan hallituksen piilottelemista uusista leikkauksista sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä koulutukseen. Jopa 170 miljoonan euron leikkaukset soteen ja 70 miljoonan koulutusleikkaukset ovat erityisen ongelmallisia tilanteessa, jossa hallitus on jo leikannut esimerkiksi hoitoon pääsystä ja heikentänyt vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta. Äänestäjien kuluttajansuoja on koetuksella, kun hallitus piilottaa leikkaukset alue- ja kuntavaalien yli.

Kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö (vihr) vaatii hallitusta julkaisemaan opetus- ja kulttuuriministeriön leikkauslistat ennen vaaleja. Tiede- ja kulttuuriministeri Talvitie sanoi keskiviikkona, että leikkauksista kerrotaan toukokuussa. Ylen vaalitentissa keskiviikkoiltana opetusministeri Adlercreutz kuitenkin kertoi, että päätökset leikkauksista pyritään tekemään jo puoliväliriihessä. Puoliväliriihi pidetään huhtikussa, vain vähän yli viikko kunta- ja aluevaalien jälkeen.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, Keskustan eduskuntaryhmä, Vihreä eduskuntaryhmä, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ja Liike Nyt -eduskuntaryhmä jättivät välikysymyksen hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen 26.3.2025.

Tänään, perjantaina 31.1., vietetään ensimmäistä kertaa Ammattiosaamisen päivää, jonka tarkoituksena on tuoda esiin ammatillisen koulutuksen merkitys ja juhlistaa osaajia, jotka pitävät Suomen pyörät pyörimässä.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta osallistui lauantaina Educa-messuilla järjestettävään puolueiden puheenjohtajien kuntavaalipaneeliin. Virran mukaan Vihreät on ainoa puolue, joka tulee puolustamaan koulutusta, sivistystä ja oppimisen edellytyksiä läpi Suomen jokaisessa vaalipiirissä ja jokaisissa kevään vaaleissa.

Petteri Orpo ja Riikka Purra ovat hiljattain todenneet, ettei kevään kehysriihessä ole luvassa lisäleikkauksia, mutta puheet ovat pahasti ristiriidassa valtiovarainministerin aiempien puheiden kanssa. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta pelkää kyseessä olevan vain vaalitaktiikka aitojen lupausten sijaan.

Orpon hallituksen koulutusleikkausten lista piteni jälleen budjettiriihessä syyskuun alussa, kun kehysriihessä päätettyjen ammatillisen koulutusten leikkausten loppusumma kasvoi 120 miljoonaan. Aiemmin tänä vuonna hallitus lakkautti aikuiskoulutustuen ja mahdollisti aiempaa korkeammat osallistumismaksut avoimiin korkeakouluopintoihin osallistuvilta.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) on pöyristynyt Orpon hallituksen 120 miljoonan euron leikkauksista ammatilliseen koulutukseen budjettiriihessä. – Ammattillisessa koulutuksessa ei ole enää yksinkertaisesti mitään, mistä voisi leikata

SDP:n kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta harmittelee, että hallitus on jälleen tuonut uuden koulutusleikkauksen eduskunnan päätettäväksi.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi myös Vuosaaressa osoitteessa Heteniityntie 4 sijaitsevan Vuoniityn peruskoulun, Heteniityntien toimipisteen perusparannuksen sekä laajennuksen hankesuunnitelman.

Orpon hallituksen kehysriihessä päättämät koulutusleikkaukset tyrmistyttävät SDP:n kuntapäättäjiä. Erityisen huolissaan sosialidemokraattiset kuntapäättäjät ovat hallituksen päätöksestä rajoittaa toisen asteen opiskelijoiden maksuttomia oppimateriaaleja ja ylioppilastutkintomaksuja sen vuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 18 vuotta. Päätös romuttaa maksuttoman ja yhdenvertaisen mahdollisuuden suorittaa toisen asteen koulutus, ja on lisäksi kunnissa toteuttamiskelvoton. Koulutusleikkaus myös lisää nuorten ja perheiden eriarvoisuutta. Mitättömän pienen säästön ja kohtuuttoman hallinnollisen taakan lisäksi hallituksen esitys lisää eriarvoisuutta.

Suomen julkisen talouden tilanne on erittäin vaikea. Hallitusohjelmassa sovitun, yli kuuden miljardin euron sopeutustavoitteen päälle joudutaan etsimään uusia sopeutuksia. Näitä säästöjä ei pidä hakea ammattikorkeakoulujen rahoituksesta.

SAK:n teettämän kyselyn mukaan noin ¾ suomalaisesta vastustaa aikuiskoulutustuen lakkauttamista. Vain 17 prosenttia on sitä mieltä, että tuki kannattaisi lakkauttaa. Jopa 56 prosenttia kokoomuslaisten kannattajista ei kannata lakkautusta.

Kuntien tehtävät keskittyvät soteuudistuksen jälkeen entistä vahvemmin koulutuksen järjestämiseen. VM:n tarkennetuissa laskelmien perusteella kuntien valtionosuudet ovat laskemassa sadoilla miljoonilla euroilla. Hallituksen tulisi nyt pikaisesti ryhtyä toimiin, jolla koulutuksen rahoitus varmistetaan muuttuneessa tilanteessa. Jos muutosta ei mitenkään kompensoida kunnille, on kyseessä käytännössä koulutusleikkaus, Tuula Haatainen sanoo.

SDP, vihreät ja vasemmistoliitto kysyvät välikysymyksessään, miksi hallitus leikkaa nuorten tulevaisuudesta. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on SDP:n Nasima Razmyar. Lue välikysymysteksti tästä tiedotteesta.

Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2023 ei lupaa hyvää hallituksen korkeakoulupoliittisille tavoitteille. Koulutustaso ja yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta ei lisäännyt ilman ammattikorkeakouluja.

OAJ:n puheenjohtaja pitää hallituksen työelämälainsäädäntöön kaavailemia muutoksia rajuina. Heikennykset osuvat kipeimmin heihin, jotka jo ennestään ovat heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla. Hyviä koulutuskirjauksia hallitusohjelmasta löytyy. Erityisen tyytyväinen OAJ on oppimisen tuen uudistamisesta. Pitkän tähtäimen suunnitelma koulutuksen perusrahoituksen vahvistamiseksi jäi uupumaan.

Elokuussa voimaan tulleen säännöksen piti turvata ammattiin opiskelevalle yhdenvertaiset oikeudet opettajan antamaan opetukseen ja ohjaukseen kuin lukiolaiselle. Osa koulutuksen järjestäjistä kuitenkin tulkitsee, että myös erilaiset ohjaajat voivat tehdä opettajille kuuluvia töitä. OAJ vaatii, että tulkinta korjataan tarvittaessa lainsäädännöllä.

OAJ on pettynyt, että hallitus ei budjettiriihessä saanut aikaan päätöstä varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien nostosta. Sen sijaan varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pysyvästi ja kotihoidontukeen tehdään korotus. Tämä osoittaa, että hallitus ei ollut valmis tekemään ratkaisuja kasvatuksen ja koulutuksen laadun parantamiseksi.

Vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela piti eduskunnan täysistunnossa 19.4. ryhmäpuheen – puhe oli osa lähetekeskustelua, joka pidettiin valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa koskevaa selontekoa. Puheessaan Suomela painotti, että turvallisinta ja järkevintä on korvata fossiilienergia ensisijaisesti kotimaisella uusiutuvalla energialla.