Aluevaalien läheisyys kuului painokkuutena aluevaltuuston kokouksen lukuisissa puheenvuoroissa.

Pekka Pudaksen "Viides polvi" on teos, joka käsittelee vahvasti perhesiteitä ja sukupolvien välistä suhdetta. Kirja tarkastelee, miten perhehistorian vaikutukset heijastuvat nykypäivään ja miten menneisyys muokkaa yksilön identiteettiä. Sen keskeisiin teemoihin kuuluvat myös identiteetin etsiminen ja yhteiskunnallisten sekä kulttuuristen muutosten vaikutus ihmiseen ja hänen valintoihinsa.

Lapsi- ja perhejärjestöt odottavat hallitukselta toimia, joilla turvataan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä lapsiperheiden toimeentuloa. Lasten ja nuorten usko tulevaisuuteen on koetuksella – hallituksen on päätöksillään vahvistettava sitä. Tämä onnistuu vaalimalla hyvinvointivaltion perustaa ja universaalisuusperiaatetta.

Kokoomuksen kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Mari Kaunistolan mukaan lapsirauharikoksen käyttöönotto Suomessa olisi lasten oikeuksien kannalta merkittävä teko. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämässä selvityksessä kartoitettiin keinoja lasten tukemiseksi vaativissa erotilanteissa ja huoltajuusriidoissa. Yhtenä keinona selvityksessä nousi esiin lapsirauharikoksen käyttöönotto, jota kokoomus on aiemminkin esittänyt osana lastensuojelun kehittämistä.

Lähisuhdeväkivaltaan apua hakevien määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten väkivaltatyön palveluihin hakeutui viime vuonna yli 12 700 henkilöä, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Määrä on tällä hetkellä niin suuri, että kaikki eivät saa tarvitsemaansa apua.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on kehitetty uusia toimintamalleja asiakkaiden lähisuhteissaan kokeman väkivallan havaitsemiseksi ja vähentämiseksi.

Lähes joka toinen 16–74-vuotias nainen ja 18–74-vuotias mies raportoi kokeneensa alle 15-vuotiaana vanhempiensa tekemää henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Puolet miehistä ja 60 prosenttia naisista kertoo puolestaan todistaneensa vanhempiensa välistä vakivaltaa ollessaan alle 15-vuotias.

Viikolla saimme kuulla, että Suomi on vajonnut osittain lamaan ja että työttömyys on kasvanut merkittävästi, ollen jo lähes yhdeksän prosenttia. Osin syynä on suhdanne, mutta hallitus on myös omilla, huonosti ajoitetuilla toimillaan vaikeuttanut taloustilannetta ja heikentänyt työllisyyttä. Samalla se ajaa perheitä köyhyyteen, muistuttaa Matias Mäkynen.

Lähisuhdeväkivalta ja seksuaalirikokset ovat yleisimmät syyt hakea apua Rikosuhripäivystyksestä (RIKU). Viime vuonna RIKUn eri palveluissa oli yhteensä 30 800 asiakasta, joista 6 700 haki tukea lähisuhdeväkivallan ja 4 700 seksuaalirikosten takia.

Ammattilaisille on saatavilla koulutusta puheeksioton ja puuttumisen tueksi.

Yle tekee yhteistyötä A-klinikkasäätiön ja Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) kanssa vuoden 2025 aikana. Yhteistyön tavoitteena on tukea järjestöjen auttamistyötä ja tavoittaa apua tarvitsevia. Yhteistyö käynnistyy huhtikuussa 2025.

Ilmoitusten ja yhteydenottojen määrissä on kasvua sekä lapsilla, lapsiperheillä että työikäisillä (alle 65-vuotiaat) Varsinais-Suomen alueella. Noin puolet ilmoituksista tehdään uusista asiakkaista ja noin puolet koskee jo asiakkuudessa olevia. Uusien asiakkaiden lastensuojeluilmoitukset ja huoli-ilmoitukset vastaanotetaan ja käsitellään Varhan Asiakas- ja palveluohjaus Soihdussa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinLapset-kyselyssä valtaosa vastaajista Vantaalla ja Keravalla koki saavansa neuvoloista asiantuntevaa palvelua. Perhe-elämän haasteet kasaantuvat usein yhden aikuisen perheisiin.

Kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat toistuvasti huomauttaneet Suomea rikosprosessien hitaudesta ja riittämättömistä toimista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

Miltei joka kymmenes 16–74-vuotias on havainnut tai kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa Suomessa. Kunniaan liittyvää väkivaltaa koetaan ja havaitaan ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten nuorimpien joukossa eli 16–34-vuotiaiden ikäryhmissä.

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus on myöntänyt Etiikan edistämisrahaston palkinnon Tampereen Ensi- ja turvakoti ry:n ja Suvanto ry:n Turvallista ikääntymistä pirkanmaalaisille senioreille -hankkeelle. Palkinto jaettiin 18.12.2024 Tampereella, ja sen arvo on 6000 euroa.

Naisiin kohdistuva väkivalta on syvä ja monitasoinen ongelma, joka uhkaa naisten oikeuksia, turvallisuutta ja elämänlaatua Suomessa. Tilastot ovat karua luettavaa: yli puolet suomalaisista naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallalla uhkailua.

Eduskunta on hyväksynyt Orpon hallituksen esityksen lähisuhdeväkivallan sovittelun kiellosta. Esitystä käsitelleen lakivaliokunnan kokoomusedustajat Mari Kaunistola, Aleksi Jäntti, Susanne Päivärinta ja Pihla Keto-Huovinen pitävät lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumista osoituksena siitä, että naisiin kohdistuva väkivalta otetaan Suomessa vakavasti. Väkivallan käyttäminen on aina rikos, ja väkivaltaa käyttäneen on kannettava teosta rikosoikeudellinen vastuunsa.

Joka kolmas (30 %) nainen ja joka viides (19 %) mies on kokenut vainoamista jossain vaiheessa elämäänsä. Vainoamista kokevat tyypillisimmin naiset ja alle 35-vuotiaat. Sekä naisten että miesten kokemassa vainoamisessa tekijä on tyypillisimmin mies. Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimus osoittaa, että sekä parisuhteissa että niiden ulkopuolella tapahtuva vainoaminen on yleistä.

Aluehallitus hyväksyi ikääntyneiden asumisen palveluiden, lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen sekä kotona asumisen tukipalveluiden myöntämisperusteet ensi vuodelle. Lisäksi aluehallitus päivitti myöntämisperusteet kuljetuspalveluille. Aluehallitus päätti myös aloittaa liikkeenluovutuksen valmistelun Nauhan ja Abnoy:n kanssa mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumisyksiköiden siirtämiseksi hyvinvointialueelle.