Mistä Suomen julkinen hallinto on tehty? Mitä tietoja valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden taloustiedoista kannattaa seurata? Miten data valtionavustuksista lisää läpinäkyvyyttä ja tarjoaa välineitä talouden analysointiin?

Yksityisten vuokranantajien ostoaikeet ovat olleet maltillisessa nousussa viimeiset yli puolitoista vuotta, mutta kääntyivät nyt hienoiseen laskuun. Tulonhankkimislainan saanti asuntosijoitustoimintaan on vaikeutunut selvästi: näin kokee jopa 40 prosenttia lainaa hakeneista, selviää Suomen Vuokranantajien tuoreesta Vuokranantaja-barometrista. Barometriin vastasi yli 2000 asuntosijoittajaa.

Pikavipit ovat jääneet historiaan, mutta lainasummat ovat kasvaneet, laina-ajat pidentyneet ja kuluttajien vastuu kasvanut. Ovatko isot vakuudettomat lainat tuoneet tilalle uudenlaisen velkariskin?

Danske Bankin saamien asuntolainahakemusten määrä on noussut 13 prosenttia vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

Lainojen korkovertailu on tärkeämpää kuin koskaan vuonna 2025. Markkinatilanne on muuttunut viime vuosista, ja euribor-korot ovat vakiintuneet 2–3 prosentin tasolle. Tämä vaikuttaa suoraan lainakuluihin ja tekee huolellisesta vertailusta välttämättömän kaikille lainanottajille. Yleinen korkotilanne vuonna 2025 Euribor-korot ovat vuonna 2025 merkittävästi korkeammalla kuin vuosina 2015–2021, jolloin ne olivat lähes nollassa. Vuoden alussa euribor-viitekorot (3 kk, 6 kk ja 12 kk) liikkuvat 2–3 prosentin välillä. Vaikka korkotaso on laskussa, se on edelleen korkeampi kuin mitä monilla nykyisillä lainanottajilla on ollut aiemmin. Uusien asuntolainojen keskikorko on maaliskuussa 2025 noin 3,09 %. Tämä luku sisältää sekä viitekoron että pankin marginaalin. Yrityslainojen keskikorko on laskenut vuoden 2024 lopun huipuista ja liikkuu tällä hetkellä alle 5 prosentin tasolla. Myös pikalaina on seurannut tätä yleistä korkokehitystä Mitä tämä tarkoittaa lainanottajalle? Lainan kilpailuttaminen on

S-Pankin ekonomisti Janne Ronkasen mukaan Suomen talouden elpymisestä on monia merkkejä ilmassa – kuluttajien luottamus elpyy asteittain, työmarkkinoilta kuuluu rohkaisevia merkkejä, lainanottoaikeet vahvistuvat koronlaskujen myötä ja sen myötä myös asuntokauppa toipuu. Kotitalouksien ostovoiman kasvaessa myös kulutuksen ennustetaan kasvavan. Maailmanpoliittinen tilanne luo ennustettavuuteen kuitenkin merkittävää epävarmuutta.

Asuntomarkkinoiden tilanteesta hyötyvät tällä hetkellä eniten ensiasunnon ostajat, mutta haaveeseen päästään kiinni yhä vanhempana. Danske Bank kannustaa nuoria selvittämään mahdollisuudet oman kodin hankintaan ja julkaisee tuntuvan etupaketin ensiasunnon ostajille.

Suomalaisten kulutusluottokanta on kasvanut ennätyslukemiin, ja joulukuussa 2024 se oli jo 17,8 miljardia euroa. Onko kulutusluottojen kasvu merkki talouden elpymisestä vai huolestuttava kehityssuunta?

Valtionhallinto elää suurten muutosten aikaa, ja sen keskellä myös Valtiokonttori on joutunut sopeutumaan säästöpaineisiin ja toimintaympäristön haasteisiin. Viraston pääjohtaja Liisa Räsänen tarttui tehtäväänsä vuosi sitten keskellä näitä muutoksia. Hän näkee tilanteen ennen kaikkea mahdollisuutena. "Ensimmäinen vuoteni on ollut täynnä muutoksia, mutta myös innostavia hetkiä ja uuden rakentamista. Haasteet eivät ole pysäyttäneet meitä, päinvastoin", Räsänen sanoo. Kuka on Liisa Räsänen? Liisa Räsänen on kokenut julkishallinnon johtaja, joka siirtyi Valtiokonttoriin Patentti- ja rekisterihallituksesta. Hän on urallaan toiminut monissa johtotehtävissä ja uskoo vahvasti osallistavaan johtamiseen. "Minulle johtaminen on palvelutehtävä. Haluan varmistaa, että henkilöstöllämme on parhaat mahdolliset edellytykset tehdä työtään hyvin ja että voimme palvella yhteiskuntaa tehokkaasti ja vastuullisesti", Räsänen kuvailee. Räsäsen mukaan yksi ensimmäisen vuoden kohokohdista oli tutustuminen Valti

EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä.

Valtionlainamarkkinoilla vuotta 2024 värittivät rahapolitiikan ja kansainvälisen politiikan tapahtumien vaikutukset talouteen. Suomen valtionlainojen sijoittajakysyntä pysyi johdonmukaisena.

Viime vuosina Suomen lainamarkkinoilla on tapahtunut merkittävä muutos: perinteisten pikavippien suosio on hiipunut ja tilalle ovat nousseet suuremmat kulutusluotot. Miksi lyhytaikaiset pikalainat ovat jääneet taka-alalle ja mitä tämä muutos tarkoittaa kuluttajille?

Hallituksen esitys ASP-järjestelmän uudistamiseksi ei täytä uudistukselle alun perin asetettuja tavoitteita järjestelmän yksinkertaistamisesta. Uudistus ei edesauta suomalaisten asuntotoiveiden täyttymistä. Uudistuksen suurimpana ajurina näyttää olevan valtion riskin minimointi. FA on ehdottanut järjestelmään monia muutoksia, kuten pienempää omasäästöosuutta, tavallisten asuntolainojen kanssa yhdenmukaista laina-aikaa sekä keinotekoisten rajojen ja rajoitteiden purkamista. ASP on pankkien ja valtion yhteinen kädenojennus nuorille. FA toivoi, että nykyisen hallituksen aikana olisi jatkunut aiempi hyvä yhteistyö ASP:n kehittämisessä.

Valtionvelan tilastot on päivitetty. Valtionvelka oli tammikuun 2025 lopussa 174,77 miljardia euroa.

Hyvinvointialueet ja kunnat raportoivat taloustietonsa Valtiokonttoriin Kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietopalveluun. Raportoitaviin tietoihin kuuluvat muun muassa tilinpäätöstiedot, tilinpäätösarvio ja talousarvio.

Vuosi 2025 tuo mukanaan suuria muutoksia lainamarkkinoille. Korkotaso on vakiintumassa korkeammalle tasolle kuin mihin viime vuosikymmeninä on totuttu ja pankkien lainaehtoja on kiristetty sääntelyn myötä. Onko korkotukilaina, kuten ASP-laina, enää varma valinta? Vai onko perinteinen asuntolaina sittenkin parempi vaihtoehto?

ASP-laina on pitkään tunnettu edullisena ja turvallisena vaihtoehtona ensiasunnon ostajille. Korkotuki, valtiontakaus ja ASP-säästöjen tuotto tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon nuorille. Mutta kenen etuja ASP-järjestelmä todellisuudessa palvelee? Onko se aidosti nuorten tukemiseen luotu väline vai ennemminkin pankkien ja valtion riskienhallintatyökalu, joka rajoittaa asuntolainojen saatavuutta tiukoilla ehdoillaan?

Suomalaiset yritykset elävät parhaillaan rahoituksen murroskautta, kun vuonna 2025 voimaan astunut Basel IV -sääntely kiristää pankkien luotonantokriteereitä entisestään. Uusi sääntely vaikuttaa merkittävästi erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joiden rahoituksen saatavuus heikkenee. Pankkirahoituksen saaminen ei ole enää itsestäänselvyys – mutta mitä yritysten tulisi tietää uusista säännöistä, ja miten ne voivat varmistaa rahoituksen saatavuuden tulevaisuudessa?

Joulukuussa 2024 suomalaisten kotitalouksien nostamien uusien kulutusluottojen[1] keskikorko oli 6,04 %, mikä on 1,46 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2023 joulukuussa. Uusien kulutusluottojen (pl. ajoneuvolainat) keskikorko kävi huipussaan, yli 10 prosentissa, heinäkuussa 2023. Joulukuun 2024 loppuun mennessä keskikorko laski 7,44 prosenttiin. Euribor-korot laskivat vuonna 2024, mikä selittää osan kulutusluottojen korkojen laskua. Kulutusluotoista 57 % on sidottu euribor-korkoihin.

Suomen lainamarkkinoilla on tapahtunut merkittävä muutos viimeisen 5-vuoden aikana, kun lyhyet ja pienet lainat ovat vaihtuneet pitkäkestoisiin velkoihin, mutta miksi velkataakka on silti korkeammalla kuin koskaan?