”Välittämisen kulttuuri täytyy saada nuorille todeksi”, sanoo kokoomuksen Henna Hopia. Hopia haluaa vahvistaa Helsingin paikallisyhteisöjä mm. stadiluotsi-järjestelmään panostamalla. ”Oulunkylän toimijaverkosto on mainio esimerkki, miten eri toimijat voivat yhdistää voimansa ja tarjota nuorille mielekästä tekemistä ja apua. Kannustetaan tähän muuallakin. Helsingissä on paljon palveluita, jotka on kuitenkin vaikea löytää: AI-alusta toisi ne kaikki helposti saataville.”

Hallitus tekee nyt sote-sektorilla perusteltuja ja vastuullisia säästöjä, jotka pureutuvat hallintoon, normeihin ja tehottomuuteen, korostavat kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho ja Ville Väyrynen. He muistuttavat, että hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa edelleen, ja että hallitus panostaa samaan aikaan lasten ja nuorten hyvinvointiin.

– Pohjois-Pohjanmaalta kantautuu hyviä uutisia: lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tilanne on pystytty kääntämään parempaan suuntaan. Katastrofaalisen pitkä jono on saatu lyhenemään panostamalla nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun yhteistyöhön, toimintamallien kehittämiseen ja nopeaan hoidon tarpeen arviointiin. Kaikki nämä ovat keinoja, joita SDP ajaa hyvinvointialueilla, sanoo oululainen kansanedustaja Pia Hiltunen (sd.).

Nuorten mielenterveysperusteisten käyntien määrä julkisessa terveydenhuollossa on kasvanut merkittävästi. Vuoden 2023 aikana 7–22-vuotiailla raportoitiin noin 1,5 miljoonaa mielenterveysperusteista tutkimus- ja hoitokäyntiä julkisessa terveydenhuollossa. Käyntejä oli noin 175 000 nuorella.

Aluehallintovirasto asetti Pohjois-Savon hyvinvointialueelle 400 000 euron uhkasakon määräyksen tehosteeksi. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin hoitoonpääsy on saatettava lainmukaiseksi 30.9.2025 mennessä.

Vihreät julkaisi alue- ja kuntavaaliohjelmansa ja käynnisti vaalikampanjansa tänään Helsingin Narinkkatorilla. Puolueen puheenjohtajan Sofia Virran mukaan kevään vaalit ovat lasten ja nuorten vaalit, joihin Vihreät lähtee maan ainoan lasten ja nuorten kanssa sekä sote- että kasvatus- ja koulutusalalla työskennelleen puheenjohtajan luotsaamana.

Kaksi kolmasosaa 16–24-vuotiaista Suomessa kokee säännöllisesti yksinäisyyttä. Suomen Punaisen Ristin teettämän Yksinäisyysbarometrin tulokset piirtävät karun kuvan nuorten ahdingosta.

Ensi vuoden talousarvion käsittely käynnistyy Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Aluehallitus ja aluevaltuusto käsittelevät talousarvion luonnosta ja siihen sisältyviä toimenpide-ehdotuksia ensi viikon alussa.

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Oskari Valtola kertoo hallituksen tekevän lukemattomia toimia sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseksi. Valtola ei ymmärrä Keskustan jatkuvaa uhkakuvien maalailua ja synkistelyä. Valtola piti Kokoomuksen ryhmäpuheen eduskunnan keskustellessa sotepalveluita käsittelevästä välikysymyksestä.

Psyykkinen hyvinvointi Suomessa on heikentynyt merkittävästi. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveydessä muutos on niin hälyttävä, että voidaan puhua mielenterveyskriisistä. Mielenterveyden häiriöt tulevat Suomelle kalliiksi. OECD laski jo ennen pandemiaa hintalapuksi 11 miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy palveluista, sosiaaliturvamenoista ja tuottavuuden laskusta johtuvista menetyksistä. Hyvinvointialueet joutuvat kantamaan vastuun palveluiden lisääntyvistä kustannuksista. Kunnissa mielenterveyden haasteet näkyvät esimerkiksi veromenetyksinä.

Heikentyneen mielenterveyden kustannukset yhteiskunnalle ovat nyt jopa 11 miljardia euroa vuosittain. Valtion talousarviossa tuleekin torjua mielenterveyskriisiä monipuolisin toimin.

Hallituksen esitys lasten ja nuorten terapiatakuuksi on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Tavoitteena on turvata yhdenvertainen pääsy perustasolla mielenterveyden hoitoon, mitä Suomen Psykologiliitto vahvasti kannattaa. Terapiatakuun piiriin on kuitenkin nyt käsittelyssä olevalla esityksellä tulossa hoitoa ainoastaan lieviin ja keskitasoisiin masennus- ja ahdistusoireisiin.

Kokoomuksen kansanedustaja sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho iloitsee hallituksen panostuksista sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttisen mukaan vain vahvalla taloudella voimme turvata suomalaisille tärkeät palvelut. Marttinen painottaa konkreettisten säästöjen ja vahvojen kasvutoimien yhteistä vaikutusta pitäessään Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoroa eduskunnan keskustellessa valtion talousarviosta vuodelle 2025.

Kokoomuksen kansanedustaja sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho on tyytyväinen siihen, että tiukassakin taloustilanteessa hallitus panostaa lasten ja nuorten arjen palveluihin sekä tukee hyvinvointialueita sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa.

Säästövinkeillä Mielenterveyspooli muistuttaa hallitusta siitä, että kestäviä säästöjä saadaan aikaan vain löytämällä ratkaisuja mielenterveyskriisiin.

Mielenterveyshäiriöt ovat Suomen suurin kansanterveyshaaste, joka koskee kaikenikäisiä. Väestöryhmistä heikoin tilanne on nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat jatkaneet kasvuaan, ja mielenterveyden haasteilla on merkittäviä talousvaikutuksia. Toimet mielenterveysongelmien vähentämiseksi ovat keskeisiä julkisen talouden tasapainottamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi.

Kokoomuksen tuore kansanedustaja Maaret Castrén odottaa syksyllä alkavalta istuntokaudelta erityisesti lasten ja nuorten terapiatakuun säätämistä. Terapiatakuuta on yritetty saada Suomeen jo puoli vuosikymmentä. Castrén on Husin toimialajohtaja, akuuttilääketieteen professori, lääkäri sekä sairaanhoitaja.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Pia Kauma kiirehtii hallitusohjelmaan kirjattuja tiukennuksia aserikosten rangaistuksiin. Luvattoman ampuma-aseen mukana pitäminen yleisellä paikalla katsottaisiin jatkossa törkeäksi ampuma-aserikokseksi. Lisäksi kaikkien törkeiden ampuma-aserikosten vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että luvattoman aseen kantamisesta julkisella paikalla seuraisi vastaisuudessa pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus. Hallituksen esityksen on tarkoitus tulla eduskunnan käsiteltäväksi 2024 syksyllä.

On­net­to­muus­tut­kin­ta­kes­kus on julkistanut tänään raportin alle 25-vuo­tiai­den nuor­ten ta­pa­tur­mai­sisten huumekuolemien teematutkinnasta, tavoitteenaan tuottaa tietoa ja antaa suosituksia alle 25-vuotiaiden nuorten tapaturmaisten huumekuolemien ehkäisemiseksi. Otkesin mukaan palvelujärjestelmää on kehitettävä niin, että nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut kulkevat yhdessä.