Jo vakiintuneen näkemyksen mukaan ihmisten on siirryttävä kohti kestävämpiä ruokailutottumuksia korvaamalla eläinperäisiä tuotteita kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla. On kuitenkin myös tärkeää ymmärtää, ketkä kuluttajista syövät nykyisin lihaa ja ketkä ovat valmiita vähentämään lihankulutustaan ja miksi näin on.

Vaikuttaako lihansyönti ja siitä luopuminen ihmisen hyvyyteen? Onko metsästys jotenkin moraalisesti väärin? Jahtimedia kysyi asiaa pääsiäisenä 2025 Turun ja Suomen arkkipiispa Tapio Luomalta ja Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkoselta.

Vaikuttaako lihansyönti ja siitä luopuminen ihmisen hyvyyteen? Onko metsästys jotenkin moraalisesti väärin? Jahtimedia kysyi asiaa pääsiäisenä 2025 Turun ja Suomen arkkipiispa Tapio Luomalta ja Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkoselta.

Iskulauseeseen ”Vähemmän mutta parempaa” kiteytetty ajatus tähtää lihan kokonaiskulutuksen vähentämiseen ja asettaa kestävästi tuotetut ja laadukkaat tuotteet etusijalle. Tuoreessa tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty mainittavaa näyttöä siitä, että laadukkaamman lihan saatavuus välttämättä vähentäisi lihankulutusta.

Alkon alkuvuoden perinteisiin kuuluva katsaus trendeihin luo näkymää juoma-alan ajankohtaisiin ilmiöihin ja trendeihin. Vuonna 2023 juomavalinnoissa näkyy kukkaroystävällinen kuluttaminen, ilmastovaikutusten huomioiminen juomien pakkauksissa sekä paikallisuuden ja pienuuden arvostus.

100 000 euron Sininen pallo -palkinto myönnettiin Härkiksen ja Nyhtökauran kehittäjille valtavasta muutosvaikutuksesta kuluttajien arkeen.

Lasten pitäisi syödä viidestä kuuteen kourallista kasviksia päivässä, mutta suomalaislasten lautasilla on keskimäärin vain puolet tästä*. S-ryhmä haluaa innostaa lapsia, nuoria ja perheitä kiinnittämään huomioita itselle ja ilmastolle fiksuihin valintoihin ja julkaisee lapsille suunnattuja Ässäkokki-reseptejä: lisää kasviksia, palkokasveja ja kalaa, vähemmän kovaa rasvaa, sokeria ja punaista lihaa.

Suur-Seudun Osuuskauppa SSO aloittaa 23.8. uuden hyväntekeväisyysyhteistyön, jonka myötä jaetaan yli sata Venner-ruokalaatikkoa paikallisille vähävaraisille perheille, eli raaka-aineet yli 4600 terveelliseen ateria-annokseen. Yhteistyö toteutetaan Vennerin ja alueen kuntien kanssa.

Opiskelijat laskivat, mitkä asiat vaikuttavat eniten Vaasan ammattikorkeakoulun hiilijalanjälkeen. Oppilaitokset ja yritykset pyrkivät hiilineutraaliuteen, mutta myös yksilön valinnoilla on merkitystä.

Kymmenosaisen podcastin uusi jakso julkaistaan joka maanantai ja torstai 2.7.2020 alkaen.

Suomalaisen Verso Foodin härkäpaputuotteiden vienti vetää. Iso-Britannian yksi suurimmista vähittäiskauppaketjuista Sainsbury’s on ottanut Beanit-tuotteet valikoimaansa. Suomalaisesta härkäpavusta valmistetut ruokainnovaatiot löytyvät brittikaupan hyllyltä vuoden alusta alkaen.

Tänä syksynä S-ruokakaupoissa on nähty poikkeuksellisen monta uutuustuotetta, jotka ovat ylittäneet odotukset. Suomalaiset ovat suorastaan hurahtaneet uudenlaisiin karkkivaihtoehtoihin, kasvispohjaisiin tuotteisiin ja kalajalosteisiin. Ilmiö on poikkeuksellinen, sillä normaalisti uutuustuotteista vain häviävän pieni osa löytää asiakkaiden ostoskoreihin ja menestyy.

Lihansyönti vähenee, kun vielä omillaan toimeen tulevat työssä käyvät ajetaan köyhyyteen, kirjoittaa Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas blogissaan. Blogikirjoituksen voit lukea kokonaisuudessaan linkin takaa.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen vaadittavat teot ovat usein yksinkertaisia – mutta eivät helppoja. Hesburger tarttuu härkää sarvista tuoreessa ilmastodokumentissaan. Voisiko hampurilaisketju luopua lihasta?

Tutkijat osoittivat laajan yhteyden resurssipulan ja ruoan tuonnin välillä.

HSY:n Ilmastoinfon Kasvislankeemus-kampanja tuo esiin lihansyönnin vaikutuksia ilmastoon, terveyteen sekä jätevedenpuhdistukseen ja kehottaa siirtymään kasviksiin – ateria kerrallaan!

Eilinen Yle Kioskin Kaarlen maailma -puheohjelma oli täynnä lihansyönnin vastaista propagandaa. Ohjelman keskustelijat ja juontaja esittivät yhteen ääneen räikeitä ja virheellisiä väitteitä suomalaisesta lihantuotannosta ilman fakta-argumentteja. Suomalainen lihantuotanto on vastuullista ja lihankulutuksemme alle EU-keskitason.

Oikeutta Eläimille -yhdistyksen kotieläintiloilta salakuvaama materiaali on tutkittava ja viranomaisten puututtava mahdollisiin rikkeisiin. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ei hyväksy eläinsuojelulain rikkomuksia, mutta ei myöskään jatkuvia salakuvauksia toimintatapana. On kuitenkin syytä muistaa, että eläinaktivistien valikoiman videomateriaalin perimmäinen tarkoitus on kampanjointi kotieläintuotantoa vastaan.

Iltalehti uutisoi tänään näyttävän uutisen otsikolla ”Suomalaisten lihansyönti vielä luultua vaarallisempaa”. Jutussa punaisen lihan kulutus on laskettu tuotantoeläinten ruhopainon mukaan, mikä antaa täysin väärän kuvan todellisesta lihankulutuksesta, sillä käyttämätön aines on jätetty kulutustiedosta vähentämättä. Todellinen punaisen lihan kulutus on ravitsemussuositusten mukainen noin 500-600 grammaa viikossa.

Enemmistö suomalaisista katsoo, että teollisuusmaiden maataloustukia pitää uudistaa niin, että kehitysmaiden tuottajat saavat maataloustuotteensa paremmin markkinoille maailmalla ja omissa maissaan, paljastaa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan teettämä mielipidekysely.