Eurooppalaiset metsäteollisuusyhtiöt eivät ole vielä valmiita noudattamaan EU:n luontokatoa torjuvaa lainsäädäntöä ja strategiota, todetaan Freiburgin yliopiston metsä- ja ympäristöpolitiikan apulaisprofessori Metodi Sotirovin, Itä-Suomen yliopiston vanhemman tutkijan Nataša Lovricin ja Svenska Lantbruksuniversitetin tutkija Ragnar Jonssonin tekemässä raportissa.

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen. – Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa. Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia p

Metsien muuttuminen nielusta päästölähteeksi vaikeuttaa kiistatta Suomen ilmastolakiin kirjatun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, mutta ei tee siitä mahdotonta. Hiilineutraaliutta tavoittelemalla Suomi tekee reilun osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja pitää yllä houkuttelevuuttaan puhtaiden investointien maana. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi päätöksentekijöille on tarjolla runsaasti tutkittua tietoa, jonka pohjalta on mahdollista toimia välittömästi.

Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta. –Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen. –Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Mäki-Hakola muistuttaa, että kaiki

EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden toteutuminen ja biodiversiteettistrategia aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Se merkitsisi valtavaa tulonsiirto EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Asetettujen tavoitteiden globaalien seurannaisvaikutusten tarkastelu osoittaa kuitenkin EU:n politiikkakeinojen tehottomuuden käytännössä. –Hakkuuvuotoa EU:sta tapahtuisi maihin, joissa metsäkato on ollut keskimäärin suurempaa, Eurooppaan verrattuna pienempi osa metsistä on sertifioinnin piirissä ja metsähallinto heikompaa. Näissä maissa on Eurooppaan verrattuna suojelualueita keskimäärin vähemmän, uhanalaisten lajien osuus maan lajeista suurempi ja tärkeiden el

Metsien roolista ilmastonmuutoksen hillitsemiksi käydään laajaa, mutta yksipuolista keskustelua. Uusien tulosten mukaan metsät ovat kääntyneet päästölähteeksi, koska puuston nielu ei enää riitä kattamaan metsien maaperän päästöjä. ”Muuttuneet tiedot osoittavat, että metsien hiilinieluihin perustuva ilmastopolitiikka on perustunut vääriin oletuksiin. Katseet on käännettävä nopeaan fossiilisten raaka-aineiden alasajoon sekä lisääntyvään metsien hoitoon ja käyttöön”, tiivistää MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

EU:n ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen, selviää metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallion tutkimushankkeen alustavista tuloksista. Alustavien tulosten mukaan LULUCF-asetuksen tavoitteiden saavuttaminen ja EU:n biodiversiteettistrategia vaatisi 132 miljoonan kuutiometrin vähennyksen EU-maiden sekä Norjan hakkuissa verrattuna vuoden 2035 niin sanottuun perusuran mukaiseen kehitykseen. Neljäsosa vähennyksestä tapahtuisi Pohjoismaissa, loput muualla EU-alueella. Lisäksi erityisesti saha- ja levyteollisuustuotanto vähenisi EU:n alueella. Globaalisti hakkuut eivät kovin paljon vähenisi, sillä EU-alueen hakkuiden vähennyksestä 2/3 korvautuisi hakkuiden lisäämisellä muualla maailmassa. Hakkuuvuoto olisi suurinta Pohjois-Amerikkaan (38 %), Etelä-Amerikkaan (25 %) ja Kiinaan ja muualle Aasiaan (19 %). Professori Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopistosta esitteli tutkimushankkeen ”EU:n monimuotoisuus- ja ilmasto

Jos valtion vanhoja metsiä suojellaan tieteellisten kriteerien perusteella 100 000 hehtaaria, suojelun yhteiskunnallinen nettohyöty on vuoteen 2050 mennessä jopa satoja miljoonia euroja, todetaan emeritusprofessori Markku Ollikaisen ja tutkijatohtori Johanna Kankaan tekemässä analyysissä.

Metsiä koskevat EU:n uudet ja valmisteilla olevat asetukset sekä direktiivit voisivat kokonaisuudessaan lisätä metsänomistajan hallinnollista taakkaa. Joidenkin omistajien kohdalla ne voivat vähentää metsätalouden käytössä olevaa metsäalaa. Koko Suomen tasolla uuden sääntelyn aiheuttamat kustannukset jäisivät kuitenkin melko maltillisiksi. Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys tarkastelee seitsemän EU-direktiivin ja -asetuksen kokonaisvaikutuksia yksityismetsätalouteen Suomessa.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat viime vuonna 11 % vuodesta 2022, kertoo Tilastokeskuksen tuore pikaennakko. Kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria (LULUCF) olivat 40,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO₂-ekv.), mikä on 5,1 miljoonaa tonnia vähemmän kuin vuonna 2022.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti kannastaan hiilen poistojen sertifiointilainsäädännöksi 24.10.2023. Lainsäädäntöehdotus pitää sisällään vielä monia epäselviä kohtia, MTK kommentoi.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2022. Pikaennakkotiedon mukaan laskua edellisvuoteen oli neljä prosenttia.

EMBARGO 20.4.2023 klo 06.00: Suomella tulee olemaan merkittäviä haasteita saavuttaa EU:n maankäyttösektorille kaudelle 2021–2025 asettamat ilmastovelvoitteet. Tämä johtuu erityisesti siitä, että metsien hiilinielu on jäämässä selkeästi liian pieneksi. Tilanteen korjaamiseksi ei ole toistaiseksi otettu käyttöön riittävän tehokkaita ohjauskeinoja metsien hiilinielun vahvistamiseksi. Julkisuudessa ja kirjallisuudessa uusia ohjauskeinoja on kuitenkin esitetty.

Euroopan parlamentti, komissio ja jäsenvaltioiden muodostama neuvosto pääsivät sopuun 29.-30.3.2023 yön yli jatkuneissa neuvotteluissa uusiutuvan energian RED-direktiivin kestävyyskriteereistä. RED III -direktiivin neuvottelutulosta voidaan pitää suomalaisittain siedettävänä kompromissina.

Hiilensidonta ry:n ja Rud Pedersen Public Affairsin järjestämässä seminaarissa patistettiin hallitusta ratkaisemaan kaksoislaskentakysymys.

Mitä ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi ja ilmastokriisin selättämiseksi eduskuntapuolueet ajavat seuraavalla hallituskaudella? Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin vaalitentti haastaa päättäjät vastaamaan ympäristötutkijoiden viesteihin torstaina 9.3. klo 13.00–14.30 Lasipalatsin Bio Rexissä Helsingissä.

Suomesta on hyvää vauhtia kehittymässä uusiin vähäpäästöisiin vetypohjaisiin ratkaisuihin nojaava kilpailukykyinen talous. Muutos on ollut merkittävä etenkin energia- ja muussa teollisuudessa. Fossiiliset päästöt vähenevät ennakoitua nopeammin, ja päästövähennyksiä voi vielä vauhdittaa määrätietoisin toimin. Suurin haaste on maankäyttösektorin nettonielun nostaminen Suomen vuoden 2030 EU-sitoumusten edellyttämälle tasolle. Ilmastopaneelin tuore muistio piirtää suuntaviivat hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ilmastopolitiikan eri osa-alueilla.

Euroopan komissio, neuvosto ja parlamentti pääsivät alustavaan sopuun maankäyttösektorin (LULUCF) ilmastotavoitteita säätelevästä asetuksesta. Neuvottelujen lopputulos tarkoittaa, että EU-alueen maankäyttösektorin nieluja tulee lisätä 15 % alle kymmenessä vuodessa.

EU:n nielut ovat pienentyneet koko viime vuosikymmenen ajan. Tänään EU pääsi sopuun tärkeästä maankäyttöä koskevasta lainsäädännöstä, jolla varmistetaan, että maankäyttösektori tekee osansa ilmastokriisin torjunnassa. LULUCF-asetuksen kautta EU:n nielutavoite nousee, raportointivaatimuksista tulee aiempaa tiukemmat, ja maankäyttösektorin seuranta on laadukkaampaa. Ensimmäistä kertaa nieluasetuksessa käsitellään biologista monimuotoisuutta ja ilmastokriisiä yhdessä. Jäsenvaltiot velvoitetaan mm. ottamaan huomioon ns. ”ei merkittävää haittaa”-periaatteen, jonka mukaan nielutavoitteisiin pyrkivillä politiikkatoimilla, ei saisi aiheuttaa merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. Jäsenvaltioiden on raportoitava siitä, kuinka ne ovat ottaneet huomioon sen, että nielujen kasvattamiseen tähtäävät toimet eivät heikennä esimerkiksi biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua sekä ennallistamista, tai vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua.

Kokoomuksen kansanedustajan Janne Heikkisen puheenvuoro maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman lähetekeskustelussa. Muutokset mahdollisia puhuttaessa.