Tampereen yliopiston Vuoden Alumniksi on valittu teollisuuden ja talousalan laaja-alainen vaikuttaja Johanna Lamminen. Lamminen tunnetaan Gasumin pitkäaikaisena toimitusjohtajana. Yhtiöstä rakentui hänen johdollaan pohjoismainen energiayhtiö, joka investoi nestemäisen maakaasun infrastruktuuriin Pohjoismaissa ja käynnisti biokaasutuotannon. Nykyisessä työssään Novanan toimitusjohtajana hän parantaa Euroopan mineraaliomavaraisuutta. Nimitys julkistettiin yliopiston vuosijuhlassa torstaina 10.4.

Pohjolan Voiman tytäryhtiö Porin Prosessivoima on tehnyt investointipäätöksen 60 megawatin sähköhöyrykattilasta. Kattila tulee osaksi Porin Prosessivoiman nykyistä voimalaitoskokonaisuutta. Se varmistaa ja tehostaa energian tuotantoa, ja sen tarkoituksena on vähentää polttoaineen käyttämisen tarvetta ja pienentää näin voimalaitoksen päästöjä. Lisäksi sähköhöyrykattilan avulla pystytään tuottamaan sähköjärjestelmää vakauttavaa säätövoimaa. Investoinnin suuruus on 10,5 miljoonaa euroa ja se valmistuu suunnitelmien mukaan elokuussa 2026.

Pirkanmaan ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Nokialle suunnitellun e-metaanin tuotantolaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Tuotantolaitoksen suunnittelussa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa on huomioitava erityisesti vedyn, metaanin sekä hiilidioksidin käsittely-, varastointi- ja kuljetusriskit.

Positiivinen uutinen Itä-Suomesta kuultiin tänään, kun Imatran kaupunki ja e-metaanin tuotantolaitoksia kehittävä norjalainen Freija AS tiedottivat sopineensa noin 13 hehtaarin varauksesta Pelkolan teollisuusalueelle. – Ensinnäkin loistava investointiuutinen Imatralle ja koko Itä-Suomelle, jossa tarvitaan uusia työpaikkoja ja uusia näkökulmia kehittää uusia elinkeinoja. Alueemme ei ole näivettymässä, toteaa imatralainen kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm.

Biometaanin tuotantoa ja myyntiä Suomen ja Baltian alueella kehittävä energiayhtiö Elenger on tehnyt ensimmäisen rajat ylittävän biometaanikaasukauppansa Latviassa. Yhtiö alkaa tuoda biometaania Tsekin tasavallasta Latviassa toimivalle BLRT-konsernin yritykselle.

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Ellei toisin mainita, vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon. Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2024 tilinpäätökseen. Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli korkea 99,9995 (99,99995) prosenttia. Suomen sähkön kulutus vuonna 2024 kasvoi 82,7 (80,0) terawattituntiin. Suomessa kulutettu sähkö oli puhdasta, päästökerroin oli 32 (40) gCO2/kWh. Yhtiön investoinnit olivat ennätyskorkeat. Yhtiö arvioi vuosien 2025–2028 bruttoinvestointien määrän olevan noin 1,7 miljardia euroa, josta on sidottu 626 miljoonaa euroa. Kantaverkon liityntäkyselyiden määrä jatkoi kasvuaan. Kantaverkkoon liitettiin merkittävä määrä uusiutuvaa tuotantokapasiteettia 1 600 (1 920) MW. Kantaverkon investoinnit ja toiminnan laajeneminen sekä sääriippuva sähköjärjestelmä ovat nostaneet

Kemianteollisuus ry:n, Muoviteollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n hallinnot ovat hyväksyneet tänään osapuolten välille 21.1.2025 syntyneen neuvottelutuloksen uusista työehtosopimuksista Kemian perusteollisuuden, Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuden sekä Muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sopimusaloille.

Kemianteollisuus, Muoviteollisuus ja Teollisuusliitto ovat tänään 21.2.2025 saavuttaneet neuvottelutuloksen kemian perusteollisuutta, muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuutta koskevista työehtosopimuksista.

Kemianteollisuuteen on ilmoitettu jälleen uusista lakonuhista. Teollisuusliiton ilmoittamat uudet lakonuhat koskevat kemian perusteollisuuden, muoviteollisuuden, kemian tuoteteollisuuden, öljy- maakaasu- ja petrokemianteollisuuden sopimusaloja.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on hyväksynyt kaupan, jossa energiakonserni KSS Energian sähkön vähittäismyynnin kuluttaja- ja yritysasiakkaat siirtyvät energiapalveluyhtiö Oomi Oy:n asiakkaiksi 1.3.2025.

Nokialle suunnitellun suuren e-metaanin tuotantolaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyy. Freija-yhtiö on toimittanut hankkeesta YVA-ohjelman Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Liikenteen ja teollisuuden päästöregulaatio lisääntyy, ja se kannustaa vetyinvestointeja liikkeelle. Ratkaisevaa on, miten vedyn käyttö kasvaa liikenteessä ja teollisuudessa. Suomessa on jo useita puhtaan vedyn hankkeita käynnissä ja lisää on tulossa.

TREASoURcE-hanke edistää kiertotalousratkaisuja keskittyen erityisesti biopohjaisten sivuvirtojen hyödyntämiseen. Hanke on laatinut päättäjille politiikkasuositukset, joissa korostetaan biokaasualan tukien jatkamisen ja vahvistamisen merkitystä Suomessa. Suosituksissa tuodaan esiin biokaasutuotannon keskeinen rooli energian ja lannoitteiden omavaraisuuden lisääjänä, paikallistalouksien tukijana sekä päästövähennysten mahdollistajana. Lisäksi hankkeessa on laadittu konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joilla voidaan varmistaa biokaasun tuotannon ja kierrätysravinteiden markkinoiden pitkäjänteinen kehitys Suomessa.

Kaukolämpökiinteistöiden hiilijalanjälki pienenee vuosi vuodelta, ja suurin osa niiden käyttämästä lämmöstä on uusiutuvaa. Samalla kuitenkin puun käyttö energiantuotannossa pienenee lisääntyvän hukkalämpö-, sähkökattila- ja lämpöpumppukapasiteetin ansiosta.

Teollisuusliitto on ilmoittanut lakonuhista Kemianteollisuuteen. Nyt myös Ammattiliitto Pro liittyi yllättäen lakkorintamaan.

Matkamessujen Vastuullisuuskilpailun pitchausfinaali huipentui torstaina 16.1.25 Matkamessuilla. Viidestä finalistista voittoon itsensä pitchasi Wasaline, joka palkittiin Suomen Messusäätiön myöntämällä 10 000 euron palkintorahalla.

Trumpin presidenttikausi, Kiinan häämöttävä päästöhuippu, EU:n ilmastotoimet ja Venäjän fossiilienergiasta irtautuminen ja Brasilian tuleva ilmastokokous - kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tapahtuu paljon vuonna 2025. Keskuskauppakamarin johtava elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen nimeää viisi kysymystä, joita seurata kansainvälisessä ilmastopolitiikassa vuonna 2025.

FCG Finnish Consulting Group Oy ja kaasun siirrosta Suomessa vastaava Gasgrid ovat solmineen kolmivuotisen puitesopimuksen, jonka kohteena on Gasgrid Finlandin ja sen konserniyhtiöille tuotettavat maakaasuverkon suunnittelu- ja projektipalvelut.

Oomi Oy ja KSS Energia Oy ovat sopineet liiketoimintakaupasta, jonka myötä KSS Energian sähkön vähittäismyynnin kuluttaja- ja yritysasiakkaat siirtyvät Oomin asiakkaiksi tavoiteaikataulun mukaan maaliskuussa 2025. Järjestely edellyttää Kilpailu- ja kuluttajaviranomaisen hyväksynnän. Jatkossa KSS Energia panostaa uuden strategiansa myötä monialaiseen energiantuotanto- ja palveluliiketoimintaan. Muutos ei edellytä asiakkailta mitään toimenpiteitä. Nyt suunnitteilla oleva järjestely koskee kaikkia KSS Energian sähkösopimusasiakkaita ympäri Suomen.

Suomi voi olla on vihreän siirtymän teknologian kehittäjänä eturintamassa, jos nyt panostetaan aktiivisesti hiilidioksidin talteenoton teknologian ja jatkojalostuksen kehittämiseen, sanoo erottelutekniikan parissa työskentelevä professori Kristian Melin LUT -yliopistosta. Lahdessa sijaitsevaa yliopiston professuuria rahoittavan Marjatta ja Eino Kollin Säätiön asiamiehen Esko Kollin mukaan esimerkiksi metsäteollisuuden vuosittain tuottaman 20 miljoonan tonnin bioperäisen hiilidioksidin talteenotolla, hyötykäytöllä ja varastoinnilla voisyntyä suurta arvon lisää. Metsät sitovat vain 14 prosenttia globaaleista päästöistä Säätiö haluaa rahoittaa Kollin mukaan vihreän siirtymän teknologian kehittämistä siksi, että metsien nielujen kasvattamiseen perustuvasta ilmastopolitiikasta on siirryttävä voimakkaammin fossiilisten alasajoon ja hiilidioksidin talteenottoon. – Kun maailman metsät sitovat 14 prosenttia globaaleista päästöistä, pitää lisätä toimia sen 86 prosentin päästöosuuden laskemiseksi