Tervetuloa kuulemaan, millainen on luonnon monimuotoisuuden nykytilanne ja tulevaisuus Suomen maatalousympäristössä. Mitkä tekijät vahvistavat ja heikentävät monimuotoisuutta? Entä millainen rooli kotieläintuotannolla on luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa?

Kosteikot ovat erityisiä elinympäristöjä, joiden hyödyt ovat niin mittavat ja moninaiset, että niiden perustamista ja hoitoa tuetaan EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella. Salon Perniössä sijaitsevalla Kosken kartanolla kosteikosta on ollut hyötyä sekä ympäristölle että maataloudelle.

Kansallisen pölyttäjäseurannan kahden ensimmäisen vuoden tulokset tuovat näkyväksi maamme pölyttäjälajiston monipuolisuuden. Eri elinympäristöissä esiintyy toisistaan selvästi eroavaa lajistoa, josta merkittävä osa on vielä puutteellisesti tunnettua. Laajasti eri puolilla Suomea tehtävä seuranta on auttanut tunnistamaan eri elinympäristöille tyypilliset pölyttäjälajit.

Uudet politiikkasuositukset tarjoavat ehdotuksia palkokasvien viljelyn moninkertaistamiseksi, valkuaisomavaraisuuden parantamiseksi ja kannustimien luomiseksi viljelijöille. Tavoitteena on edistää kestävää ruoantuotantoa, vähentää tuontivalkuaisen ja typpilannoitteiden tarvetta sekä parantaa huoltovarmuutta.

HSY perusti niittyjä Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen vanhan kaatopaikan päälle. Niityillä luodaan sopivia elinympäristöjä erilaisille pölyttäjille. Niittyjen kehittymistä ja kukkien houkuttelemia pölyttäjiä on seurattu kesän aikana. Toistaiseksi on havaittu 15 perhoslajia ja lähes 90 lajia pistiäisiä. Lanttuperhoset ja hohtosinisiivet olivat yleisiä, mutta niityiltä löytyi myös Etelä-Suomessa harvinainen kanervakimalainen. Kylvetyllä niityllä havaittiin perhosia ja pistiäisiä houkuttelevia kasvilajeja kuten keltamaitetta ja ahdekaunokkia. Tavoitteena on rakentaa Ämmässuolle noin 35 hehtaaria niittyjä seuraavien vuosien aikana.

MTK ja SLC julkaisivat maatalouden vähähiilisyystiekartan päivitetyt skenaariot ja arviot päästövähennyksistä tiistaina 20. elokuuta. Päivitykset perustuvat vuoden 2020 ilmastotiekarttatyöhön. Tiekartan selvityksestä on vastannut Luonnonvarakeskus.

Kuluva kesä on ollut suotuisa etenkin kimalaisille, mutta myös useimmille päiväperhoslajeille. Monet yleisimmistä päiväperhosistamme ovat kuitenkin olleet vähälukuisia. Pölyttäjillä on tärkeä rooli luontokadon torjunnassa, ja seurannoissa havaitut pitkän aikavälin kannanmuutokset heijastavat elinympäristöjen tilaa sekä ilmaston muuttumista.

Lintujen esiintyvyys toimii indikaattorina monimuotoisuudesta ja peltolintujen kannankehitystä seuraamalla voidaan tutkia maatalousympäristössä tapahtuvia muutoksia. Linnut lauluineen ja lentonäytöksineen ovat myös tärkeä osa maaseutua. MTK ja SLC kokosivat peltolintubingoon 9 lintulajia 14 lajin joukosta, joita Suomessa käytetään muutosten seurantaan.

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuus on jatkanut köyhtymistään 2000-luvun Suomessa. Monimuotoisuutta voidaan parantaa suhteellisen yksinkertaisilla toimilla, kuten lisäämällä niittyjä ja viljelemättömiä alueita sekä edistämällä luomutuotantoa, kertoo Suomen Luontopaneelin tuore raportti. Monimuotoisuustoimet edistävät usein myös maaperän kasvukuntoa, vesiensuojelua ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Luontokatoa voidaan torjua kotimaista ruoantuotantoa vaarantamatta – päin vastoin, monimuotoinen maatalousluonto auttaa turvaamaan kestävän ruoantuotannon edellytykset.

Maa- ja metsätaloustuottajien etujärjestö MTK julkaisi oman luonnon monimuotoisuuden tiekartan. Vihreiden varapuheenjohtaja Silja Keränen osallistui julkaisutilaisuuteen pitämällä kommenttipuheenvuoron.

Uusi Luonnontila-verkkopalvelu kertoo yleistajuisesti Suomen luonnon monimuotoisuuden tilasta ja kehityksestä. Tieto on kriittisen tärkeää luontokadon pysäyttämiseksi.

Niityt ovat luontomme äärimmäisen uhanalaisia aarreaittoja. Niitä on jäljellä vain pieni osa 120 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Tervetuloa Luontoiltaan kuulemaan ja kysymään niityistä tai mistä tahansa kuluneen kesän luontohavainnosta.

Kuluneena kesänä useimmat päiväperhoslajit ovat esiintyneet edellisvuotta runsaampina. Myös kimalaisten lisääntyminen on onnistunut, sillä heinäkuusta lähtien niitä on tavattu tuntuvasti edellisvuotta runsaammin.

Luomuviljelty peltoala väheni koko maassa, mutta Kaakkois-Suomessa luomun peltoala pysyi kuitenkin samana ja Kymenlaaksossa luomuala jopa hiukan kasvoi viime vuoteen verrattuna. Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan Kaakkois-Suomessa on tällä hetkellä 21 264 hehtaaria luomuviljeltyä peltoa. Luomun osuus koko viljelyalasta Kaakkois-Suomessa on 17,4 %.

Suomen luonnon päivää juhlitaan kymmenennen kerran 26.8.2023. Yhtä monta kertaa luomutilat ovat avanneet ovensa yleisölle luonnon oman päivän kunniaksi. Myös tänä vuonna luomutilat nostavat lipun salkoon ja näyttävät, miten ruokaa tuotetaan luonnonmukaisesti

Helsingin yliopiston, THL:n ja Luonnonvarakeskuksen yhteisen Leg4Life-tutkimushankkeen julkaiseman uuden politiikkasuosituksen mukaan tulisi palkokasvien viljelyn mahdollisuuksia parantaa, niiden hyödyntämiselle luoda suosiolliset olosuhteet ja niiden osuutta ruokavaliossa lisätä.

Luonnon monimuotoisuutta koskevan Suomen kansallisen strategian luonnoksen lausuntoaika päättyy tänään. Kannatettavaa päätavoitetta tukeva tarkempi sisältö vaatii vielä jatkotyötä. MTK:n lausunnossa tuodaan esiin tarve erityisesti strategian ja myöhemmin laadittavan toimintaohjelman keskinäisen tehtävänjaon selkiyttämiselle, eri pääelinympäristöjen tavoitteiden tasapainottamiselle, maanomistajien kannalta keskeisten periaatteellisten linjausten terävöittämiselle sekä painopisteen siirtämiselle määrästä laatuun. Myös vaikutustenarviointiin on panostettava enemmän.

Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr) pitää selkärangattomana, että pääministeri Sanna Marinin (sdp) vihjasi sunnuntaina Ylen pääministerin haastattelutunnilla, että Suomi "kansallisen edun näkökulmasta" arvioi, voiko tukea EU:n ennallistamisasetusta vai "pitääkö meidän äänestää sitä vastaan".

Kuluneena kesänä useimmat päiväperhoslajit ovat esiintyneet edellisvuotista niukempina. Keväällä päiväperhosia oli tavanomaisia määriä, mutta kesä-heinäkuussa lentävien päiväperhosten määrät jäivät vähäisiksi. Kimalaisten määrät ovat laskeneet vieläkin voimakkaammin. Keväällä kimalaiskuningattaria esiintyi vielä runsaasti, mutta kimalaisten työläisten määrät ovat kesällä jääneet vaatimattomiksi.

Kesäkuun alussa käynnistyi koko Suomen kattava pölyttäjäseuranta, jota tehdään pölyttäjille tärkeissä elinympäristöissä kuten niityillä, maatalousympäristöissä, talous- ja suojelumetsissä sekä Lapin tuntureilla. Suomen ympäristökeskus SYKEn koordinoimassa hankkeessa kerätään tietoa kimalaisten, erakkomehiläisten, kukkakärpästen ja päiväperhosten vuosittaisesta esiintymisestä ja runsaudesta.