Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi tarjoaa Petteri Orpolle ja Riikka Purralle kolme konkreettista kasvua vauhdittavaa toimenpidettä: Palkansaajien ansiotuloverotuksen keventämistä, lisäeläkesäästämisen elvyttämistä ja valtion vetäytymistä pörssiyhtiöiden omistajuudesta.

Risto Murron johtaman kasvutyöryhmän ehdotus perintö- ja lahjaveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla on erinomainen ja kasvua tukeva toimenpide, mutta sitä ei pidä kytkeä osinkoverotuksen kiristämiseen työryhmän ehdottamalla tavalla. Nykyisen nettovarallisuusperusteisen osinkoverojärjestelmän säilyttäminen ja osinkoverotuksen kiristäminen on täysin vääränsuuntainen toimenpide talouskasvun kannalta.

Yrittäjät on julkaissut teollisuuspoliittisen ohjelman, jonka tavoitteena on tukea yrittäjyyttä ja teollisuuden kasvua Suomessa. Ohjelma esittelee toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan pk-yritysten kilpailukykyä, tukemaan innovaatiotoimintaa ja edistämään kestävää kehitystä.

Suomen Yrittäjät esittää hallitukselle puoliväliriiheen kunnianhimoista mutta realistista veropoliittista kasvupakettia osana kasvuohjelmaansa. Sen avulla voidaan vahvistaa kasvua ja yrittäjien riskinottoa syventämättä julkisen talouden ongelmia. Suomen Yrittäjien hallitus käsitteli kasvupakettia kokouksessaan 11.2.2025. Tarve investointeja vauhdittaville kasvutoimille on suuri, sillä tuoreen Pk-yritysbarometrin mukaan pk-yritysten investoinnit ovat vähenemässä edelleen kaikilla toimialoilla. Pk-yritysten tilannetta on hankaloitettu korottamalla arvonlisäveroa ja leikkaamalla kotitalousvähennystä. Yrittäjät esittää seuraavia toimia:

Hallitukselta vaaditaan rohkeita ratkaisuja kasvun aikaansaamiseksi puoliväliriihessä. Palvelualojen työnantajat Palta ehdottaa kasvun vauhdittamiseksi työn verotuksen merkittävää alentamista. Paltan hallitus hyväksyi puoliväliriiheen tähtäävät kasvutavoitteet kokouksessaan 6.2.

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan korkeat rajaveroasteet saattavat merkittävästi heikentää Suomen taloudellista toimeliaisuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Erityisesti korkean tuottavuuden työntekijöiden osalta kireiden marginaaliveroasteiden haittavaikutukset ovat aiemmin arvioitua suuremmat. Kireä työn verotus vaikuttaa negatiivisesti aineettomiin investointeihin ja työntekijöiden urakehityksiin.

STTK:n hallitus muistuttaa, että vahva ja välittävä hallitus lupasi satatuhatta uutta työpaikkaa, tasapainottaa velanoton ja vahvistaa osaamista. - Tähän mennessä työttömyys on kasvanut ja työelämän ja sosiaaliturvan heikennyksiä on viety eteenpäin nopeasti heikolla valmistelulla ja puutteellisin vaikutusarvioinnein. Suomen talous sakkaa, tavoite valtiontalouden tasapainottamisesta on karannut ja satojen miljoonien koulutusleikkaukset vievät osaamiselta pohjaa, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää. Maan hallitus kokoontuu huhtikuussa puoliväliriiheen linjaamaan loppukautensa politiikkatoimia. STTK:n mielestä kuripolitiikan sijaan tarvitaan oikeudenmukaisia kasvun vauhdittajia. - Sellaisiksi eivät kelpaa elinkeinoelämän veroehdotukset, jotka heidän toiveiden tynnyristään on nostettu kehysriihen tavoitteiksi. Ehdotukset eivät ole tästä maailmasta, mutta viestivät, että ahneudella ei ole mitään rajaa, Palola moittii. STTK:n verolinjauksissa esimerkiksi talousasiantuntijoidenkin kannattama

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA korostaa, ettei verouudistuksia pidä tyrmätä staattisten laskelmien pohjalta, sillä ne rahoittavat itseään.

Finanssiala ry:n Talousguru-kisan finalisteja koskevassa tiedotteessa oli nimivirhe. Kallion lukiosta finaalin pääsi Pessi Päivärinne. Finalistin sukunimi oli aiemmin virheellisesti kirjoitettu muotoon Päivärinta. Korjattu tiedote kokonaisuudessaan alla.

Finanssiala ry:n Talousguru-kisan finalisteja koskevassa tiedotteessa oli nimivirhe. Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta finaalin pääsi Aatos Caesar. Finalistin sukunimi oli virheellisesti kirjoitettu muotoon Ceasar. Korjattu tiedote kokonaisuudessaan alla.

Talousgurun alkukilpailu käytiin heti loppiaisen jälkeen ylioppilaskirjoitusten tapaan kaikissa lukioissa samanaikaisesti. Alkukilpailuun osallistui noin 1 300 lukiolaista 125 lukiosta. 14 finalistin joukkoon valittiin perinteiseen tapaan 5 kilpailijaa alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.

Kauppakamarien alkuvuonna tehdyn talouskyselyn perusteella yritykset odottavat hallitukselta puoliväliriihessä huhtikuussa uusia kasvua vauhdittavia päätöksiä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 79 prosenttia (Pohjois-Karjalan yrityksistä 75,4 %) piti erityisen tärkeänä sitä, että verotuksen rakennetta muutetaan kasvuhakuisemmaksi. Työmarkkinoiden vapauttamista piti tärkeänä 53,2 prosenttia (Pohjois-Karjalan yrityksistä 56,9 %) vastaajista ja 40,2 prosenttia (Pohjois-Karjalan yrityksistä 35,4 %) nosti esiin osaavan työvoiman varmistamisen merkityksen. Yritykset saivat valita kolme tärkeintä osa-aluetta.

Hämäläisyritykset odottavat hallitukselta huhtikuun puoliväliriihessä uusia kasvua vauhdittavia päätöksiä, selviää Hämeen kauppakamarin tuoreimmasta talouskyselystä. ”Kyselyyn vastanneet alueemme yritykset pitivät erityisen tärkeänä verotuksen rakenteen uudistamista kasvuhakuisemmaksi. Lisäksi tärkeiksi tekijöiksi nousivat muun muassa työmarkkinoiden vapauttamisen jatkaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Vanhala.

Kauppakamarien alkuvuonna tehdyn talouskyselyn perusteella yritykset odottavat hallitukselta puoliväliriihessä huhtikuussa uusia kasvua vauhdittavia päätöksiä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 79 prosenttia piti erityisen tärkeänä sitä, että verotuksen rakennetta muutetaan kasvuhakuisemmaksi. Työmarkkinoiden vapauttamista piti tärkeänä 53,2 prosenttia vastaajista ja 40,2 prosenttia nosti esiin osaavan työvoiman varmistamisen merkityksen. Yritykset saivat valita kolme tärkeintä osa-aluetta.

Kasvuriihelle annettiin rajaus, että julkinen talous ei saisi heikentyä edes hetkellisesti. Siksi laskimme ehdotuksillemme hintalapun ja laitoimme ne tärkeysjärjestykseen. Kaikkein tärkein kasvutoimi on tuottavuuden kasvattaminen.

Yhteisöveron alentaminen tarjoaa ratkaisun, joka vauhdittaa talouskasvua ilman kustannuksia julkiselle taloudelle, käy ilmi tuoreesta Etla Muistiosta. Yritykset ja palkansaajat hyötyvät veronalennuksesta asteittain niin paljon, että veronalennus maksaa todennäköisesti itsensä takaisin julkiselle sektorille. Vaikutukset eivät ole välittömiä. Ennen kuin vaikutukset ehtivät syntyä, julkista taloutta voisi paikata omaisuuden myyntituloilla, ehdottaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Myyntitulot kannattaa käyttää veronalennuksen lyhyen aikavälin rahoitukseen hallituksen kaavaileman neljän miljardin euron investointipaketin sijaan.

Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista, kun verotus iskee ankarasti palkansaajan lisäansioihin, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton Kansainvälinen palkkaverovertailu 2024. Keskipalkkaisen työntekijän marginaaliveroprosentti, eli verojen nousun osuus tulonlisäyksestä, on Suomessa koko vertailujoukon kolmanneksi korkein ja selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Keskituloisella palkansaajalla sadan euron palkankorotuksesta peräti 48,8 euroa menee veroihin. – Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa. Palkan verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat tulot. Suomalaista keskipalkkaa eli 50 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on meillä reilut kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Suomi on tällä palkkatasolla kaikkien vertailumaiden kuudenneksi kirein v

Keskuskauppakamari ehdottaa veroreformissaan työn verotuksen yleistä keventämistä yhdellä prosenttiyksiköllä sekä marginaaliverokantojen reilua alentamista. Lisäksi Keskuskauppakamarin mukaan Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi yhteisöverokanta tulisi alentaa 18 prosenttiin. Yrittämisen ja omistamisen edellytyksiä voidaan parantaa osinkoverotusta kehittämällä ja perintövero poistamalla.

Tänään julkaistut verotiedot muistuttavat siitä, että ansiotuloverotus on Suomessa poikkeuksellisen kireää. Kun Suomessa hyväpalkkaisten ansiotuloverotusta kiristetään valtiotalouden sopeuttamiseksi, naapurivaltiomme kokemukset puhuvat kevennysten puolesta. Hallituksen puoliväliriihessä tarvitaan rohkea päätös leikata korkeimpia marginaaliveroprosentteja reippaasti useilla prosenteilla, toteaa Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.

Uunituore tutkimus kertoo, että yli 55-vuotiailla koodareilla on kriittistä osaamista lähes kaikille ohjelmistoyrityksille. ”Seniorikoodareiden varhainen eläköityminen on luomassa ohjelmistoalalle merkittävän ongelman. Ehdotamme kaikkia senioriosaajia motivoivaa verouudistusta, ’ikäveroalea’: 60-vuotias saisi käteen ainakin 60 prosenttia lisätuloistaan, 61-vuotias 61 %, 65-vuotias 65 %, jne.”, lataa Software Finland ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha. Uudistus voisi Roihan mukaan parantaa Suomen kokonaistuottavuutta merkittävästi.