KX-TreeShears Oy on kehittänyt uudenlaisen KX-Pikaliikeventtiilin, joka tehostaa energiapuukouran toimintaa merkittävästi. Venttiili nopeuttaa kouran liikkeitä ja parantaa sen ohjattavuutta. Innovaatio on tärkeä askel kohti entistä sujuvampaa puunkorjuuta, ja sillä on erinomainen potentiaali menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla.

Hankkija ja CultiWise ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen maatalouden kestävää kehitystä ja innovaatioita.

YK:n maailman metsäpäivää vietetään 21.3.2025 teemalla Metsä ja ruoka. Metsät tarjoavat ravintoa niin ihmiselle kuin eläimille. Kevät on riistan lisääntymisen ja uusiutumisen aikaa. Metsästäjäliitto muistuttaa, että pesimärauhan kunnioittaminen on jokaisen luonnossa liikkujan vastuulla – myös koiranulkoiluttajien.

Into Kustannuksen monipuolinen syksy sävähdyttää niin kauno- kuin tietokirjoillaan. Uutuusteoksensa julkaisevat muun muassa Aura Koivisto, Tatiana Elf ja Risto Isomäki. Airolan taiteilijaperheen äiti Outi Airola kertoo esikoisteoksessaan elämästään ja työstään Kokkolan Ykspihlajassa, ja maailmanluokan näkymiä avaa Taylor Swiftin musiikkiin keskittyvä teos. Into julkaisee myös ensimmäiset kansainvälisille markkinoille suunnatut kirjansa.

Eurooppalaiset metsäteollisuusyhtiöt eivät ole vielä valmiita noudattamaan EU:n luontokatoa torjuvaa lainsäädäntöä ja strategiota, todetaan Freiburgin yliopiston metsä- ja ympäristöpolitiikan apulaisprofessori Metodi Sotirovin, Itä-Suomen yliopiston vanhemman tutkijan Nataša Lovricin ja Svenska Lantbruksuniversitetin tutkija Ragnar Jonssonin tekemässä raportissa.

Metsien muuttuminen nielusta päästölähteeksi vaikeuttaa kiistatta Suomen ilmastolakiin kirjatun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, mutta ei tee siitä mahdotonta. Hiilineutraaliutta tavoittelemalla Suomi tekee reilun osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja pitää yllä houkuttelevuuttaan puhtaiden investointien maana. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi päätöksentekijöille on tarjolla runsaasti tutkittua tietoa, jonka pohjalta on mahdollista toimia välittömästi.

Hankkija täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Keskusosuusliike Hankkija perustettiin vuonna 1905 maanviljelijöiden omistamien osuuskuntien hankintayhtiöksi. Helsingin Kruunuhaan konttorissa Hankkijan ensimmäinen toimitusjohtaja, agronomi Benjamin Alfthan ja kassanhoitaja Emmi Jaeckel aloittivat työnsä tukenaan 4 700 markan osuuspääoma ja 40 000 markan pankkiluotto. Toiminta lähti nopeasti käyntiin. Ensimmäinen varasto rakennettiin Helsingin Malmille 1907 ja myynti hoidettiin osuuskauppojen kautta.

Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta. –Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen. –Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Mäki-Hakola muistuttaa, että kaiki

Kimmo Riihiaho kehitti osana väitöstutkimuksessaan simulaattorin, jonka avulla voidaan luoda tarkkoja kasvillisuussimulaatioita esimerkiksi metsistä. Simulaatiometsistä saatua dataa voidaan hyödyntää tekoälyn kouluttamisessa. Tekoälyllä voidaan analysoida spektrikameralla otetuista ilmakuvista metsän kasvillisuuden hyvinvoinnin tilaa ja esimerkiksi mahdollisia tuholaisvahinkoja.

Juupajoen kunta ja Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasema jatkavat yhteistyötään moniarvoisen ja moninäkökulmaisen metsäkeskustelun lisäämiseksi. Juupajoen Metsäfoorumi tukee yhteiskunnallista ja julkista keskustelua metsän monista merkityksistä sekä suomalaisten moninaisista metsäsuhteista tuomalla mukaan uusinta tutkittua tietoa.

Suometsätieteen professori Annamari Laurénin mukaan soiden ennallistamisesta ei saada ratkaisuja ilmaston lämpenemiseen. – Soiden ennallistamiseen asetetaan liian suuria odotuksia ilmastotavoitteiden suhteen. Ennallistaminen vaikuttaa ilmastoa lämmittävästi ainakin 100 vuotta, minkä jälkeen se alkaa tuottaa toivottavia tuloksia. Suometsien hiilitasetta on Laurénin mukaan tarkasteltava koko ekosysteeminä mukaan lukien sekä maan, että metsän hiilitase. – Ojitetut suot ovat hiilinieluja, silloin kun soiden puuston kasvu lasketaan mukaan. Jos suo kuivatetaan, maan hiilivarasto vähenee. Jos halutaan viilentää ilmastoa lyhyemmällä kuin sadan vuoden tähtäimellä, niin suometsät kannattaa pitää puustoisena ja kasvamassa ja nostaa pohjaveden pintaa tuotannossa olevissa suometsissä. –Tuottavia metsämaita ei lähtökohtaisesti pitäisi ennallistaa, koska ne ovat puuntuotannollisesti tärkeitä ja toimivat hiilinieluina. Jos ennallistaminen tehdään metsänhoito edellä, niin ei mennä kovasti pieleen. Sell

Keski-Suomeen myönnettiin viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoituksen yritys- ja hanketukia. Yritystukia potista oli noin viidesosa.

Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collanderin mielestä parhaillaan valmistelussa oleva lunastuslaki tulisi uudistaa perusteellisesti. – Olosuhteet ovat sen alkuperäistarkoituksesta muuttuneet täysin. Vuonna 1979 voimaan tulleen lain uudistamista on yritetty monen hallituksen aikana, mutta se on aina vesitetty valmistelussa. –Tuulivoimayhtiöt ovat avanneet silmät siitä, että mikä tahansa yhtiö, joka haluaa vetää linjoja ihmisten metsiin, voi sen melkein ilmoitusluontoisesti tehdä. Samaan aikaan korvaustasot ovat jääneet todella vaatimattomiksi. Nykyinen laki lähtee Collanderin mukaan siitä, että maanomistaja ei saa hyötyä häneltä väkisin otetuista maasta. – On absurdia, että voittoa tavoitteleva osakeyhtiö saa hyötyä ottamalla toisen omaisuutta, mutta maanomistaja ei saa siitä euroakaan yli käyvän arvon. Korvaus ei yleensä riitä edes vastaavan maa-alueen ostamiseen, mikä on lain tavoitteena. – Vaikka tuulivoimayhtiöt ovat parantaneet käytäntöjään, riskinä on edelleen, että vo

Hankkija tuo ensimmäisenä suomalaisten nautatilojen käyttöön uudenlaiset patentoidut hivenaineet, jotka on suunniteltu parantamaan tuotantotuloksia ja tukemaan hyvinvointia. Suomalaisessa tilatestissä sorkkavaurioiden määrä väheni 48 prosenttia ja siirtymäkauden sairauksien määrä 35 prosenttia.

Yritykset saavat vuoden lisäaikaa valmistautua velvoitteisiin, joilla pyritään torjumaan metsäkatoa estämällä metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden myynti EU:ssa.

Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit on käyty, ja uudet valtuutetut on valittu kaudelle 2025–2028. Metsänomistajien edunvalvontaan ja palveluiden kehittämiseen saatiin merkittävä joukko uusia valtuutettuja. Erityisen huomionarvoista on, että valtakunnan ääniharavat olivat kaikki naisia. Mhy Etelä-Savosta Kaisa Ralli sai 330 ääntä ja Taina Pietarinen 230 ääntä. Uudet valtuustot aloittavat kautensa 1.1.2025.

Parkanon Paimenkivennevalla valmistui syyskuussa harvinaislaatuinen pilotti- ja ennallistamiskohde. Ympäristöministeriön rahoittamassa Kovesjoen valuma-aluepilotissa etsittiin ratkaisuja vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseen.

Globalisaation ja tilakokojen kasvun myötä bioturvallisuuden merkitys kotieläintiloilla korostuu. Tarttuvat taudit, loiset ja zoonoosit aiheuttavat kustannuksia tuottajalle sekä kärsimystä eläimille. Pahimmillaan ne voivat vaikuttaa haitallisesti koko yhteiskuntaan. Vastatakseen kasvavaan haasteeseen Hankkija on kehittänyt uuden innovaation, Resipro™ Foamin.

Hankkijan Kotkan rehutehtaalla on tämän vuoden aikana tehty merkittäviä investointeja ja nyt työt ovat valmistuneet. Uudistusten ansiosta tehdas valmistaa nyt myös hevos- ja erikoisrehuja. Valmistuksessa nautarehut ovat selkeästi suurin yksittäinen tuoteryhmä, lisäksi luomurehut nauta- ja siipikarjatiloille ovat merkittävä osa tuotantoa.

Metsäteollisuus ry:n jäsenet ostivat tammi-lokakuussa puuta yksityismetsistä 32,3 miljoonaa kuutiota. Määrä on 16 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Viiden vuoden vastaavan ajan keskiarvoon verrattuna määrä on 20 prosenttia suurempi.