Suomalaisten museotyöntekijöiden käsitykset työympäristöjen vaaratekijöistä eivät täysin vastaa todellisia riskejä työpaikoilla. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa kehitettiin käytännön ratkaisuja terveysvaikutusten torjumiseksi museoissa.

Suomen metsissä ja tonttien kulmilla on noin 12 miljoonaa rajapyykkiä, joista joka neljännen sijainti ei ole tarkasti tiedossa. Modernit, tarkat mittalaitteet on saatu maanmittarien käyttöön vasta tällä vuosituhannella. Epätarkkoja sijainteja mitataan tarkoiksi aina maanmittaustoimitusten yhteydessä sekä tarvittaessa erillisessä rajankäynnissä.

Ahveniston sairaalan työmaalla on saavutettu rajapyykki: yli 1000 TR-mittausta tehty, mikä korostaa työturvallisuuden systemaattista hallintaa. TR-mittaukset edistävät turvallisia työskentelyolosuhteita ja ehkäisevät onnettomuuksia. Säännöllinen seuranta parantaa rakennushankkeen sujuvuutta, mikä edistää sairaalan valmistumista vuonna 2025.

Suurimmat teräsjään paksuudet mitattiin Tornionjoella Mämmilässä ja Ounasjoella Patokoskella. Jääpatoriski on tänä keväänä aiempia vuosia suurempi erityisesti Tornionjoella ja Ounasjoella. Jäänsahausta tehdään olosuhteiden salliessa Tornionjoella Hellälässä ja Ounasjoella Tapionkylässä.

Tänä talvena on monin paikoin satanut keskimääräistä vähemmän lunta, ja Oulangan tutkimusasemalla alkavilla mittauksilla selvitetään, miten puiden vedenkäyttö reagoi talveen, jolloin lunta on vähemmän.

Riippumattoman tutkimusyrityksen Omnitelen tuoreiden mittausten mukaan VR:n uudistettu wifi toimii varsin kattavasti junissa. Hyvälaatuinen, junan uutta wifiä käyttävä nettiyhteys (yli 5 Mbit/s) saavutettiin 95 prosentilla rataosuuksista suoritetuista mittauksista. Junamatkustajien tyytyväisyys VR-wifiin on parantunut selvästi viime vuodesta. Eri rataosuuksilla on wifin ja mobiiliverkkojen kuuluvuudessa merkittäviä eroja.

Aurinkosähköjärjestelmien suorituskykyä pohjoisissa olosuhteissa on mitattu Oulun yliopistolla Linnanmaan kampuksen katolle asennetuilla 40 aurinkopaneelilla, joista osa on asennettu ainutlaatuiseen paneelien karuselli-järjestelmään.

Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on kutsunut Jan Kujalan aivojen kehityksen professorin tehtävään 1.2.2025 alkaen. Professuuri sijoittuu kasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntaan psykologian laitokseen.

”Georakentamisen vastuullisuus ja kestävyys perustuvat tutkittuun tietoon sekä sen ohjaamaan päätöksentekoon kaikissa georantamisen prosessin vaiheissa. Tieto onkin sekä rakennuttajan, että urakoitsijan tärkein työkalu, kestävän georakentamisen polulla. Oma yrityksemme on suomalainen tietoa tuottava geotutkimustalo, joka tarjoaa laajasti palveluita kaivos- ja georakentamisen aloille. Edistämme kestävää kehitystä alallamme tarjoamalla ratkaisuja, jotka tukevat ympäristön huomioon ottavaa ja taloudellisesti kannattavaa toimintaa”, sanoo Geovisorin toimitusjohtaja Pekka Kantia.

Teknologiayhtiö Reaktor on käynnistänyt yhdessä Helsingin yliopiston kanssa tutkimushankkeen, joka selvittää generatiivisen tekoälyn (GenAI) työkalujen vaikutuksia ohjelmistokehityksen tuottavuuteen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun GenAI-työkalujen vaikutusta tuottavuuteen tutkitaan laajasti oikeissa yrityksissä ja ohjelmistokehitysympäristöissä.

Instrumentariumin Tiedesäätiö jakaa tänä vuonna yhteensä 1,5 miljoonaa euroa apurahoja lääketieteen, luonnontieteiden ja terveysteknologian tutkimukseen. Rahoitusta saa 34 tutkijaa tai tutkimusryhmää, joiden tutkimukset tuovat uusia ratkaisuja diagnostiikkaan, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorion tutkijat mittasivat erittäin tarkasti radioaktiivisten lantaani-isotooppien atomimassoja ja löysivät kiinnostavan piirteen niiden ydinten sidosenergioissa. Löydös tarjoaa olennaista dataa sen mallintamiseen, miten rautaa raskaammat alkuaineet ovat syntyneet maailmankaikkeudessa. Lisäksi tulokset osoittavat, että tarvitaan lisää kokeellista tutkimusta ja teoreettisten ydinmallien kehittämistä havaitun piirteen ymmärtämiseksi.

Hailuodon lauttaliikenne sujuu toistaiseksi normaalisti ja lautta liikennöi tavanomaisen talviliikenteen tapaan kiintojäiden ympäröimässä jäärännissä. Lauttaliikenne saattaa keskeytyä jääolosuhteiden muuttuessa oleellisesti, mutta tilanteeseen on varauduttu ennakolta. Varareittisuunnitelma on valmistunut ja se voidaan ottaa käyttöön nopeasti jääolosuhteiden muuttuessa.

Helsingin seudun ympäristöpalveluilla (HSY) on pääkaupunkiseudulla 11 ilmanlaadun mittausasemaa. Näistä neljän aseman paikka vaihtuu vuoden tai kahden välein. Vuonna 2025 siirrettävät asemat sijaitsevat Helsingissä Kustaa Vaasan tiellä ja Katajanokalla, Espoossa Lintuvaarassa ja Vantaalla Kehä III:n varrella Viinikkalassa. Lisäksi yksi siirrettävä asema on Porvoossa.

Ydinfysiikassa on saavutettu uusi merkkipaalu, kun lyijy-190:n (190Pb) atomiytimessä havaittiin samanaikaisesti kolme erilaista deformaatiota. Nämä voidaan liittää pallomaiseen, oblaattiin (tomaatin kaltainen) ja prolaattiin (vesimelonin kaltainen) muotoon. Tieto haastaa nykyiset teoreettiset mallit ja auttaa kehittämään parempia ydinvuorovaikutusmalleja. Tulokset julkaistiin Communications Physics -lehdessä tammikuussa 2025.

Suomen Akatemia on myöntänyt yliopistojen profiloitumisrahoitusta Jyväskylän yliopistolle 6 045 000 euroa vuosille 2025-2030 keskeisten tutkimusalojen kehittämiseen.

Suomen Akatemian rahoittama Virtuaalinen laboratorio ilmakehän molekyylitason reaktioille ja faasimuutoksille eli VILMA-huippuyksikkö rakentaa virtuaalista laboratoriota, jonka tavoitteena on saada yhdistettyä ilmakehätutkimuksen kannalta olennaiset mallit ja mittaukset. Huippuyksikkö pyrkii mittauksia ja mallinnusta yhdistämällä luomaan sellaista ymmärrystä, jota kukaan ei ole aikaisemmin saavuttanut. ”Olemme täysin uuden tiedon äärellä”, toteaa huippuyksikköä johtava professori Hanna Vehkamäki Helsingin yliopistosta.

Ylläksen Aakenukselle ja Kevolle on tuotu merikontteja, jotka sisältävät huipputeknologiaa revontulien aiheuttamien vaikutusten mittaamiseen. Tammikuussa 2025 laitteiden asennukset viimeistellään, ja mittaukset pääsevät täyteen vauhtiin.

Jyväskylän yliopistossa valmistuneessa fysiikan alan väitöstutkimuksessa onnistuttiin mittamaan ensimmäistä kertaa kahden neutronivajaan aktinium isotoopin lähettämiä gammasäteitä. Mittaukset paljastivat, että molemmat ytimet ovat hyvin samankaltaisia kuin yhden protonin kevyemmät radiumisotoopit.

Viiden vuoden ajan kerätyt havainnot Utön tutkimusasemalla osoittavat, että meri saaren ympärillä on hiilidioksidin lähde. Tutkimuksen tulokset auttavat arvioimaan Itämeren hiilitasetta ja päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutuksia.